Jokakoiran perustaidot: hihnassa kulkemisen tukitreenit

Hihnassa kulkemista voi verrata moneen käsittelytoimenpiteeseen – sitä täytyy olosuhteiden pakosta harrastaa, vaikka koira ei ole siihen valmis. Mistä tietää, että koira ei ole valmis kytkettynä liikkumiseen?

Koiralta ei voi edellyttää kilttiä kävelyä, mikäli se ei ymmärrä hihnaa. Se hyvin todennäköisesti ei ymmärrä hihnaa, jos se kokee tarpeelliseksi vastustaa hihnaa tai jos hihna aiheuttaa siinä turhautumista. Meidän tehtävämme on opettaa koiralle hihnan perusteet.

Valitettavasti sekään ei yksin riitä. Moni takkuaa edelleen lenkkeilyn kanssa, vaikka on vahvistanut lähellä pysymistä ja kontaktia pennusta saakka. Tositilanteissa nämä eivät kuitenkaan kanna hedelmää, koska tositilanteissa asiat tapahtuvat nopeasti ja hallitsemattomasti.

Olen sitä mieltä, että hihnassa kulkemista

– ei voi opettaa niin, että hihna ei milloinkaan kiristy
– ei voi opettaa temppuna ja ympäristöä häiriöinä
– ei voi opettaa ainoastaan lähellä pysymisen ja kontaktin päälle

Kuten jo aiemmin todettu, hihnassa kulkeminen ei ole temppu vaan taitojen kokoelma.

Hihnaharjoittelussa on kaksi asiaa, jotka kannattaa muistaa. Ensimmäinen on se, että nollatoleranssi on huono asia. Toinen on se, että koko lenkki ei voi olla harjoitustilanne. Kun käy läpi nämä omassa päässään, on jo pitkällä.

Varsinaisen harjoittelun lisänä on hyvä pitää tukitreenejä. Tukitreeni tarkoittaa sellaista harjoitusta, jota voi harrastaa myös lenkin ulkopuolella, ja jonka tarkoitus on tulevaisuudessa helpottaa varsinaista lenkkeilyä. Tukitaito on sellainen taito, joka auttaa koiraa suoriutumaan lenkillä koettavista tilanteista.

Tukitaidot kannattaa suunnitella jokaiselle koiralle yksilöllisesti – osa hyötyy hihnankäyttöharjoituksista, osa taas saa valtavasti lisää intoa hallinnan tunteesta ja osalle koirista sopivat ympäristön ankkurit.

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan kolme tukitreeniä hihnassa kulkemiseen. Jäsenenä näet myös yli sata muuta aiemmin julkaistua videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa. Kuukausijäsenyys maksaa yhdeksän euroa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 3: harjoitustilanteen rakentaminen

Lastauskoulun ensimmäisissä osissa on keskitytty tukitreeneihin ja ongelman havainnointiin. Lastaus- ja kuljtusongelma ovat siitä ikäviä, etteivät ne yleensä poistu pelkästään yhdenlaisella harjoittelulla, vaan vaaditaan monenlaista oheistoimintaa rinnalle. Tässä osassa keskitytään siihen, millä tavalla rakennetaan hevoselle sopiva harjoitustilanne; montako toistoa kannattaa tehdä kerrallaan ja millä tavalla pidetään huoli motivaatiosta.

Mikä on harjoitus?

Jos ajatellaan, että tavoite on se, että hevonen saadaan kyytiin ja se matkustaa toivotulla tavalla, niin harjoitus on yksi toimenpide jossakin ajan hetkessä, joka tehdään tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hevosen tilanteesta riippuu se, miten kaukana tavoitteen saavuttaminen on.

Päivittäisen harjoituksen tavoite ei ole se, että hevonen saadaan koppiin. Sen sijaan päivittäinen harjoitus on sarja suunniteltuja tekoja, jotka auttavat seuraavan päivän ja viikon harjoituksia, jotka yhdessä nopeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Yksittäinen harjoitustilanne ei ole lastauskokeilu – sillä tavoin saadaan aikaan vain lisää ongelmia. Lastausharjoittelu ei pitäisi koskaan olla sitä, että junnataan sillalla ja yritetään saada hevonen koppiin. Näitä kokeiluja voi toki tehdä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä harjoittelun kanssa.

Harjoitus on siis lyhyesti sanottuna sarja suunnitelmallisia tekoja, jotka tukevat seuraavia harjoituksia ja auttavat meitä pitkässä juoksussa saavuttamaan lopullisen tavoitteen.

Mikä on sopiva vaikeustaso?

Mistä sitten kannattaa lähteä liikkeelle? Valitse havainnointiharjoituksessa huomaamasi kohta, jossa homma tökkää. Ota ensimmäiseksi tavoitteeksi jokin ennen tuota tökkäystä. Toisin sanoen, mikäli sinulla on tieto siitä, että hevonen pysähtyy kun sen pää on kopissa sisällä, älä vie sitä siihen asti.

Miksi näin kannattaa toimia? Lastaustilanteen muuttaminen toistuvasti harjoituksesta simputtamiseksi ei ole viisasta. Hevonen oppii kyllä ennakoimaan niitä tilanteita, joissa siihen kohdistetaan painetta ja sitä usutetaan paikkaan, johon se ei halua mennä. Tällaisen ”harjoituksen” myötä saatat saada hevosen, joka ei laita enää päätäkään koppiin, vaan liiraa sillan sivuun ja pelaa aikaa, kun joudut uusimaan lähestymisen.

Liian helppoa harjoitusta ei ole. Kaikki kiva, mikä liittyy koppiin, vie sinua eteenpäin. Unohda kaikki sellaiset ajatusmallit, joissa sanotaan, että hevosen pitää tai hevonen ei koskaan saa – ne eivät pidä paikaansa.

Mikä on sopiva toistomäärä?

Uusi, mukava lastaus rakennetaan vahvojen perustusten päälle ja nämä perustukset ovat toistoja. Aiemmin olin sitä mieltä, että toistoja kannattaa tehdä paljon yhden harjoituskerran aikana. Nykyisin olen sitä mieltä, että ei kannata välttämättä tehdä kovin monta toistoa, paitsi silloin kun hevonen on itse aloitteellinen ja omaehtoinen.

Nykyisin olen sitä mieltä, että kaiken tekemisen, myös lastausharjoittelun, täytyy perustua hevosen omaehtoisuuteen ja hallinnan tunteeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos hevonen harjoitustilanteessa haluaa poistua paikalta, sen annetaan poistua. Tämä periaatepäätös saattaa edistää harjoittelua jopa enemmän kuin mikään koulutuksellinen läpimurto – älä anna hevoselle syytä vastustaa sinua.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa näytän, miten harjoitus kannattaa käytännössä rakentaa ja miten hevosen omaehtoisuutta tuetaan lastausharjoittelussa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miten nirsoilevan kissan saa syömään?

Kissa on moneen muuhun lemmikkiin verrattuna haastava ruokittava. Se voi olla hyvin tarkka ruuastaan ja erittäin huono syömään, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia ihmisille. Kissalla on kuitenkin hyviä syitä käyttäytyä näin, eikä ”syyllinen” ole läheskään aina hemmotteleva omistaja.

Katsaus kissan lajityypilliseen ruokailukäyttäytymiseen

Kissalla on erittäin matala kynnys saalistaa, mutta erittäin korkea kynnys syödä. Koiraan verrattuna kissalla on täysin erilainen tapa syödä, esimerkiksi pienikin vihje siitä, että saalis olisi pilaantunut, saa kissan lopettamaan ruokailun siihen paikkaan. Koiraa vastaavasti ei yleensä pieni pilaantuminen hidasta.

Kissa ei ole ihmisen asuinsijoille asettuessaan ruokaillut viljasiilosta vehnää napostellen, vaan hiiriä ja muita pieniä eläimiä saalistaen. Kissa ei ole perusluonteeltaan laiduntaja, joka olisi tyytyväinen siihen, että ruokaa on aina varastossa. Helppoon elämään voi sopeutua mutkattomasti, mutta perusluonnetta ei voi muuttaa.

Katsaus ihmisen lajityypilliseen ruokintakäyttäytymiseen

Mitä vähemmän eläin syö, sitä enemmän sille tarjoamme. Tämä on meille lajityypillistä toimintaa. Syöminen on niin oleellinen asia, että sen varmistamiseksi olemme valmiit tekemään mitä tahansa. Tarjoamme kuivaruokaa, märkäruokaa, herkkuja, eri laatuja ja eri paikoista.

Tämä toimii äärimmäisen harvoin, kun tyrkyttämisen kohteena on kissa. Sen ruokahalu herää raksukupista yhtä todennäköisesti kuin omamme nähdessämme perunamaan. On oikeastaan kissalle normaalimpaa olla nirso kuin olla rohmu – yli tarpeensa syövät kissat saattavat täydentää tyhjää aikabudjettiaan sillä, millä ne saavat hallinnan tunteen, eli syömisellä.

Miten pääsee alkuun?

Alkuun on hyvä käydä läpi eläinlääkärin kanssa sitä, kuinka vaikea kyseisen kissan nirsous sen terveyden kannalta on. Mikäli ongelma vaatii toimenpiteitä, kannattaa aluksi kaivaa esille ruutupaperia ja kynä.

Listaa paperille ne ruuat, jotka kelpaavat. Listaa sen jälkeen kellonajat, kun olet nähnyt kissan syömässä. Vielä voit jatkaa havainnointia ja kirjoittaa paperille, mitä kissa teki ennen kuin päätti syödä. Nämä tiedot ovat oleellisia, kun kissan ruokailuun halutaan muutoksia.

Liity jäseneksi niitä näet videon, jossa kerron parhaat vinkit siihen, miten saat nirson kissan syömään.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot ja lisämateriaalit. Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa. Maksunvälittäjänä toimii turvallinen checkout Finland.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 2: lastaustilanteen havainnointi

Mistä lastausongelma alkaa? Entä mihin se päättyy? Onko kokonaisuudessa sellaisia osia, joihin ei liity ongelmia?

Jotta voidaan suunnitella yksilöllinen treeniohjelma, täytyy ensin löytää ongelmakohta. Monesti lastaajan on hankala erotella ja hahmottaa tilannetta, koska itsekin on tietyssä mielentilassa tapahtumahetkellä.

Kaikille ei sovi samanlainen harjoittelu, koska hevoset ja ongelmat ovat erilaisia. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että osalle hevosista sopisi keppi ja osalle porkkana. Motivaatio on kaiken harjoittelun perusedellytys, joka täytyy hoitaa kuntoon ja jossa paras asiantuntija on hevonen. Tehokkaan harjoituksen suunnitteluun ei kuulu se, että etukäteen päätetään, mitä tullaan käyttämään palkkiona.

Harjoitusten sisältö ja soveltaminen ovat niitä asioita, jotka riippuvat ongelman laadusta ja hevosesta. Mitä järkeä on tahkota sillalle astumista jos ongelma on takapuomi? Tai jos ongelma on vasta matkan aikana, niin mitä järkeä on taluttaa hevosta levyn päällä viikkotolkulla?

Ulkopuoliset silmät on hyvä ottaa mukaan havainnointiin. Kuvaa lastaus tai pyydä joku paikalle katsomaan. Kun katsot videota tai kun joku katsoo lastausta, tärkein asia on tämä.

Älä tulkitse hevosen toimintaa, vaan pelkästään havainnoi.

Älä pohdi, mikä johtuu mistäkin, vaan katso ainoastaan, mitä hevonen tekee. Tämä ulkopuolisen silmin tarkastelu auttaa sinua jatkossa huomattavasti.

Havainnointilastaamisessa toimi itse, kuten haluaisit toimia silloin kun kaikki menee hyvin, eli älä auta hevosta millään tavalla. Mikäli virität liinat ja luudat, emme voi tietää, vastustaako hevonen enemmän niitä kuin itse koppia.

Liity jäseneksi, niin näet esimerkin havainnointivideosta ja siitä, mitä kaikkea se meille ongelman laadusta kertoo! Jäsenenä pääset mukaan myös lastausryhmään, jossa autan sinua!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot 2: käsittely vuoropuheluksi

On asioita, joita koira tekee ja sitten on asioita, joita koiralle tehdään. Paitsi jos yhteisymmärrys puuttuu – silloin koiralle ei tehdä niitä asioita, joita pitäisi tehdä. Tyypillisiä väännön aiheuttajia ovat kynsien leikkaaminen, turkinhoito ja hampaiden harjaaminen sekä korvien hoito.

Näissä toimenpiteissä voi käyttää asteikkoa, joka mittaa niiden helppoutta. Helppoudessa kannattaisi arvioida tilanne sekä suorittajan että koiran näkökulmasta, koska niissä voi olla suuri ero. Vaikka kynsien leikkaaminen olisi suorittajalle erittäin helppo homma, kokeeko koira tilanteen samalla tavalla? Tarvitseeko koiran nauttia toimenpiteistä, vai riittääkö se, että se alistuu ja antaa niitä tehdä?

Millä tavalla koira asennettaan erilaisia hoitotoimia kohtaan ilmentää? Oletko koskaan laskenut, kuinka monta kertaa se poistuu paikalta tai vetää tassua pois? Tai monta kertaa se tarttuu harjaan hampaillaan? Entä kuinka pitkään se parhaimmillaan viihtyy harjattavana? Tai kuinka rentona se retkottaa kynsiä leikatessa?

Näillä on väliä, ja koiran asenteella on paljonkin väliä. Koiran asenne ei voi olla vain ”ne leikataan”, vaan siihen liittyy aina joko positiivista tai negatiivista odotusarvoa. Vaikka koira ei pistäisi hanttiin, se voi silti kärsiä. Kärsimys ei toistuvana ilmiönä ja omistajan ”aiheuttamana” ole koskaan hyvä asia, vaikka meidän mielestämme kyse ei ole häävistä operaatiosta.

Me voimme omalla kohdallamme jokainen järkeillä asioita ja selittää niitä. Voimme psyykata itsemme kestämään ikäviä toimenpiteitä, kun tiedämme, että ne ovat meidän parhaaksemme. Koiralle näin ei voi järkeillä, sillä täytyy olla joka kerta hyvä syy kestää epämukavuutta. Jos epämukavuutta ei voi kääntää mukavuudeksi tai maksaa riittävästi, se ainakin kannattaa rajoittaa, erottaa ja irrottaa, ettei sen vaikutukset leviä muualle. Koiran voi opettaa myös tietämään, että toimenpide loppuu nopeasti, kun koira vain on paikoillaan.

Mitä useammin jokin toimenpide toistuu, sitä tärkeämpää on tehdä asennetyötä. Varsinkin jos kyseessä on arka koira, pentu tai koira, jonka historiasta ei ole tietoa tai jonka itseluottamus on matala, kannattaa erityisen tarkkaan miettiä, kuinka paljon koiraa pakottaa tai edes voimakkaasti suosittelee. Pahimmillaan toimenpiteissä saa pilattua niitä alkuja, joita lajitreeneissä on johdonmukaisesti kasvattanut.

Kaikkiin käsittelytoimiin kannattaa ottaa seuraavat periaatteet:

1. Reilu peli avoimin kortein – näytä välineet, kerro ja varoita. Koiraa ei kannata yrittää huijata, koska se ei kanna kovin pitkälle. Se kasvattaa ainoastaan koiran epäluuloisuutta.

2. Vapaan poistumisen politiikka – älä pidä kiinni vaikka tekisi mieli. Koiran kannattaa antaa poistua kesken toimenpiteen, koska estäminen saa aikaan vain lisää vastustelua.

3. Etsi aito motivaatio – helpota, kasvata panoksia ja sovella! Ilman motivaatiota on hankalaa tehdä yhteistyötä. Toimenpiteestä pitäisi aina jäädä hyvä fiilis.

4. Anna koiran kertoa ja kysy koiralta! Voitteko löytää yhdessä kompromissin, johon molemmat ovat tyytyväisiä? Entä voitko keksiä erilaisia tukiharjoituksia, joiden avulla pääset nopeammin tavoitteeseen ja voit joka päivä tehdä jotain pientä asiaan liittyvää.

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa annan kolme tukiharjoitusta kynsienleikkuutreeneihin. Kynsihuolto on siinä mielessä hankala kokonaisuus, että pitkällinenkin harjoittelu voi tyssähtää siinä kohtaa, kun oikeasti leikataan. Tätä voi ehkäistä sopivien tukitreenien avulla.

Jäsenyyden voit ostaa joko kuukaudeksi tai vuodeksi kerrallaan, se on määräaikainen eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa. Jäsenenä näet myös kuukauden ajan kaikki tähän mennessä julkaistut videot, joita on jo yli 100!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 1: Kuljettamisen tukitreenit.

Tämä artikkeli aloittaa blogin jäsenille tarjotun lastauskoulun. Saat lastaamiseen liittyvät treenit kerran viikossa videona yhdeksän euron kuukausihintaan! Voit myös kysyä lisävinkit juuri omalle hevosellesi kun lähetät videon lastauksesta.

Osa 1. Kuljettamisen tukitreenit.

Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka jaksavat ihmetellä miten lastaamisesta ja kuljettamisesta voikin saada niin suuren ongelman. Ymmärrän myös, että erillinen lastaustreeni tuntuu älyttömältä, kun hevoset on aina ennemmin tai myöhemmin saatu kyytiin.

Hevosen lastaaminen silmät peitettynä tai liinojen avulla tai vinssaamalla on suuri riski sekä hevoselle itselleen että lastaajille. Mitä useammin hevosta joutuu kuljettamaan, sitä tärkeämpää on saada homma toimimaan.

Tunnin matka tottuneelle matkustajalle vastaa tunnin lenkkiä. Kuvittele miltä tunnin matka tuntuu kun olet kauhusta kankeana ja yrität pysyä pystyssä.

Lastaamisen opettamisessa pitäisi olla ns. varsinainen harjoitus, sekä siihen liittyvät tukitreenit. Nyt ensimmäisessä osassa keskityn kuljettamisen tukitaitoihin ja annan vinkit siihen, mitä taitoja voit hevoselle opettaa jopa ilman kuljetusvälinettä.

Tukitreenien tarkoitus on tukea varsinaista tavoitetta ja laajentaa taitopohjaa. Lisäksi niiden kautta pystytään opettamaan hevoselle kouluttamisen perusteita. Hevosen on hyödyllistä oppia a) luottamaan ihmiseen, b) että asiat eivät tapahdu sattumalta ja c) oppimaan.

Mitä taitoja hevonen tarvitsee kuljettamisessa?

Kuljettaminen ei ole pelkästään temppu, jolla siirretään hevonen paikasta toiseen, vaan monitahoinen kokonaisuus. Ainakin aiheeseen tottumattoman hevosen mielestä.

Kuljettamiseen liittyviä, mahdollisesti hevosen mielestä oleellisia asioita ovat:

– lajitovereista erossa oleminen
– heiluvalla alustalla seisominen
– sidottuna oleminen
– rajattu mahdollisuus tasapainotteluun ahtaan tilan takia
– rajoitettu näkyvyys
– estetty liikkuminen eteen, taakse ja sivulle

Mikä tahansa edellä mainituista voi olla syy siihen, miksi hevonen ei halua kyytiin. Samalla tavalla joku edellä mainituista tai useampi niistä on myös ratkaisun avain kuljettamisen ongelmaan.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen kolme tukitreeniä lastaamiseen! Näissä et tarvitse traikkua.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot osa 1: rauhoittuminen

Mitä ihminen keskimäärin tekee, kun koiranpentu aloittaa kiellettyjen tai ärsyttävien toimintojen sarjan? Entä mitä ihminen keskimäärin tekee, kun koiranpentu nukkuu tai on huomaamaton?

Vastaamalla näihin kysymyksiin vastaat myös siihen, miksi rauhoittuminen on joskus niin haastavaa. Se on kuitenkin yksi oleellisista perustaidoista, joita jokaisen kotikoiran kannattaa opetella. Se ei kuitenkaan ole helpoimmasta päästä harjoituksia, ja ehkä siitä syystä jää usein tekemättä.

Kotona tulee helposti se kokemus, että kun huomio ja muu toiminta kiihdyttävät koiraa, niin niitä ei haluta koiralle tarjota silloin, kun se on rauhallinen. Rauhoittumiseen tähdätään usein fyysisellä tai psyykkisellä väsytyksellä tai joskus huomioimattomuudella. Väsyttämällä koira kyllä helpommin nukkuu ja lepää, mutta sitä ei kannata pitää ainoana rauhoittumiseen tähtäävänä toimintana.

Väsyttämisen teho perustuu siihen, että koiralla kaikki toiminnot seuraavat toinen toisiaan, kuten ihmisilläkin. Kun on tarpeeksi rankkaa, jossain vaiheessa menee väistämättä lepomoodiin. Tämä on hieman eri asia kuin rauhoittuminen tai rentoutuminen, joka taas on opeteltavissa oleva taito. Voidaan ajatella niin, että väsyttämällä voidaan luoda edellytykset rauhoittumiselle, mutta tämä on hyvin koirakohtaista – joskus liika väsymys jättää kierrokset pitkäksi aikaa päälle.

Meillä ihmisilläkään väsymys ja rentoutuminen tai rauhoittuminen eivät aina kulje käsi kädessä. Väsymys voi johtaa tilaan, jossa ollaan joko reaktiivisia tai hysteerisiä. Lisäksi ihminen voi nukkua yönsä loistavasti, mutta olla silti päivällä kyvytön pysähtymään tai rentoutumaan. Toki hyvät yöunet auttavat rentoutumaan, mutta hyvästä nukkumisesta ja terveellisestä elämästä ei aina seuraa automaattisesti kykyä rentoutua ja rauhoittua.

Rauhoittuminen on melko yksinkertainen tehtävä, mutta ongelma tulee siitä, että sen käyttömuodot ovat niin monipuoliset. Sama asia pitäisi toteutua yksin, yhdessä, kotona ja muualla. Harjoittelussa on oleellista pitää mukana varsinainen harjoitus, sopiva määrä sitä auttavia tukitreenejä sekä virikepuoli, joka tukee onnistumista.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa käyn läpi sitä, miten pääset alkuun rauhoittumisen opettelussa, olipa koirasi pentu tai aikuinen. Näytän pari yksinkertaista vinkkiä, mitä voit tehdä sisällä ja lisäksi puhun siitä, miten voit kantaa näitä taitoja muuallakin mukana kuin kotiympyröissä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.