Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa ”kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Sisältö on piilotettu. Hanki Maksullinen jäsenyys, tai kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hevosen mielestä jokainen tapahtuma tai vuorovaikutustilanne on merkityksellinen – joko positiivinen tai negatiivinen. Harvoin mikään asia on hevosen mielestä neutraali. Käsittelijä voi valita, tekeekö pienistä asioista taisteluja vai yhteistyötä. Jos joku pieni asia on tällä hetkellä taistelun paikka, se melko harvoin muuttuu hevosen mielessä mukavaksi asiaksi. Esimerkiksi ötökkämyrkyn suihkuttaminen; jos tilanteeseen liittyy toistuvasti vastustelu ja hevonen pystyy välttämään suihkuttamista silloin tällöin, vastustelu todennäköisesti pysyy yllä ja vahvistuu.

Pienissä arkipäivän tilanteissa voi toki käyttää suunnitelmallisuutta, jotta välttämistä ja vastustelua ei pääse tapahtumaan suihkuttamisesta huolimatta. Tällöin tapahtuu tottumista ja suihkuttaminen voi helpottua. Ongelma on se, että esimerkiksi laitumella hevosta saa harvoin pidettyä niin hyvin paikoillaan, että se ei pääse liikkumaan pullon alta pois. Jos näin käy, se voi olla hevosen mielestä palkitsevaa ja pyöriminen lisääntyy.

On monia tapoja opettaa hevonen olemaan paikoillaan kun sitä suihkutetaan. Osa tavoista perustuu totuttamiseen ja siedättämiseen ja osa vastaehdollistamiseen. Näitä samoja asioita kannattaa tehdä kaikissa arkipäivän tilanteissa, jotka voisivat sujua hieman paremmin. Pienet, voitetutkaan taistelut eivät vie ihmisen ja hevosen suhdetta hyvään suuntaan vaan päin vastoin. Sen sijaan samalla puolella oleminen ja hyvässä valossa esiintyminen vie suhdetta hyvään suuntaan. Jokaisen kannattaa uhrata hetki aikaa siihen, että miettii millainen käsittelijä haluaa olla ja mitkä ovat omat arvot ja periaatteet. Arjen kiireessä hevosesta voi herkästi tulla sijaiskärsijä, vaikka se toimii aina juuri siten, kuin parhaaksi näkee.

Mieti, miten varsinaiseen harrastukseen vaikuttaa se, että osa toimenpiteistä on hevoselle vastenmielisiä. Tai entä jos ne eivät olisi vastenmielisiä? Miten se näkyisi ratsastuksen aikana, vai näkyisikö se? Väitän, että se näkyy.

Heitän arkihaasteen hevosihmisille. Kerro, mikä tai mitkä asiat ovat sellaisia, jotka hevosesi kokee edes vähän epämiellyttäviksi. Mitä useammin näitä asioita tehdään, sitä tärkeämpää on hoitaa ne kuntoon. Kokeile viikon ajan treenata näitä pieniä asioita mielekkäämmiksi, niin huomaat, että suhteenne hevosen kanssa paranee. Nyt on hyvä aika hoitaa pienet asiat kuntoon 🙂

Eläinkoulutusblogin jäsenenä näet videon, jossa havainnollistan eri tapoja opettaa hevosta sietämään suihkuttamista 🙂 Jäsenenä näet myös kolmisenkymmentä jo julkaistua videota ja kuukauden ajan kaikki tulevat videot – tule mukaan!

Sisältö on piilotettu. Hanki Maksullinen jäsenyys, tai kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Matkustaminen on koirille usein hyvin hauskaa; ne pääsevät mukaan autoon ja kivoihin paikkoihin. Ongelmaksi saattaa muodostua automatkan aikana lisääntyvä stressi, jos koira ei osaa levätä tai reagoi matkan aikana näkyviin ärsykkeisiin haukkumalla. Osa koirista ei malttaisi odottaa perillepääsyä, ja ne vinkuvat, haukkuvat ja hyppivät malttamattomina koko matkan. Jotkut taas kärsivät matkapahoinvoinnista, eivätkä halua lainkaan mennä autoon. Matkan määränpäällä on suuri merkitys matkustamisen sujuvuuteen; mitä mukavampi määränpää on, sitä mieluummin koira yleensä autoon menee. Toisaalta, jos koiraa kuljetetaan vain vaikkapa eläinlääkäriin tai koira saa muuten ikäviä kokemuksia määränpäässä, se usein näkyy matkustushalukkuudessa. Matkustushalukkuus voi mennä myös niin sanotusti yli, ja vaikka kyseessä on sinänsä positiivinen asia, se voi kuluttaa sekä kuskia että matkustajaa.

Mitä suuremmassa roolissa auto tulee koiran elämässä olemaan, sitä enemmän joutuu näkemään vaivaa autoilun mukavuuden eteen. Harrastus- ja kisakoiralle olisi ensiarvoisen tärkeää, että se osaisi rentoutua ja levätä autossa. Tästä taidosta ei tosin ole haittaa millekään koiralle. Pennulle ja aikuisellekin koiralle olisi tärkeää saada mielekkäitä kokemuksia autosta mahdollisimman paljon. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on omalta kannalta ja koiran kannalta paras tapa olla autossa. Mikäli haluat kuljettaa koiraa häkissä ja se ei osaa olla häkissä muissa tilanteissa, se tuskin onnistuu helposti autossakaan. Lisäksi äkilliset muutokset, kuten turvavöistä siirtyminen farmarin takakonttiin, saattavat aiheuttaa muutoksia matkustusmukavuuteen.

Mieti, mikä on omalle koirallesi mukavin paikka autossa. Jos sillä on kotona häkki turvapaikkana, se on helppo siirtää autoiluun sellaisenaan. Toisaalta jos koira arvostaa ihmisten lähellä olemista, voi turvavyö olla hyvä ratkaisu. Joskus paras paikka löytyy repsikan jalkatilasta. Varsinkin pennun kanssa on hyvä käyttää muutama minuutti sen asian miettimiseen, miten haluaa matkojen sujuvan itse kunkin kohdalla. Muistan elävästi erään matkan Lahdesta Heinolaan ja takaisin, kun koira haukkui taukoamatta koko ajan…

Auton voi esitellä koirille eri valossa. Auto voi parhaimmillaan olla olohuone tai makuuhuone, jossa oleskelu on rauhallista ja seesteistä. Toisaalta auto voi joskus olla pihan jatke tai huvipuisto, ja meininki sen mukaista. Auto voi olla koiran silmissä vankila tai välivaihe matkalla mukaviin paikkoihin. Missä valossa haluatkaan koirasi auton näkevän, pystyt itse vaikuttamaan siihen hyvin paljon. Toisaalta siihen, mitä koira autosta näkee, et voi paljon vaikuttaa, mutta voit vaikuttaa siihen, miten koira näkemäänsä reagoi.

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan vinkit matkustamisen sujuvoittamiseen ja rauhoittamiseen.

Sisältö on piilotettu. Hanki Maksullinen jäsenyys, tai kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.