Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Positiivisen vahvisteen merkitys ymmärretään usein väärin. Kuvitellaan esimerkiksi, että jos käyttää makupaloja, niin seuraavat asiat tapahtuvat: 1) eläin on ihmisen kanssa vääristä syistä eli pelkkien herkkujen takia, 2) sitten joutuu kantamaan herkkusäkkiä mukana seuraavat vuodet, 3) eläin ei tee asioita oikeista (?) syistä, vaan ahneena seuraa makupalaa, 4) eläin tulee ahneeksi ja ajattelee vain ruokaa, 5) eläin alkaa kerjätä ja vaatia ruokaa, 6) eläin ajattelee, että hän on päällikkö, koska ihminen vain kantaa hänelle ruokaa.

Osa ihmisistä kammoksuu herkkujen antamista, vaikka menetelmänä positiivinen vahvistaminen on ollut laajasti ja pitkään käytössä mm. laboratorioeläimillä ja tutkimuksessa. Meillä on jokin outo ajatus siitä, että ruuan antaminen eläimelle olisi jotenkin paheksuttavaa – varsinkin koulutustilanteissa. Muuten kyllä annamme niille ruokaa useita kertoja päivässä. Pikku alaiset kantavat johtajahevosille ruokaa keskimäärin kolmesti päivässä, mutta koulutustilanteessa siitä tulee paheksuttavaa, vaarallista ja tuomittavaa.

Yksi varsin usein kuultu peruste sille, miksi juuri minä en käytä makupaloja, on se, ettei eläin pidä niistä tai ruuasta ylipäänsä. Tällainen eläin kannattaa toimittaa mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin, koska ne harvoin elävät pitkään syömättä tai juomatta (nesteitäkin voi käyttää vahvisteina). Usein kuulen myös, ettei makupala toimi. Hevonen ei mennyt traileriin edes kauraämpärillä. Aasi-porkkana-systeemillä ei ole mitään tekemistä positiivisen vahvistamisen kanssa. Systeemiä yleensä käytetään kerran ja todetaan ettei se toimi. Ehkä kuvitellaan, että eläin oppii jonkin asian jos se tekee sen kerran ja vahingossa.

Tyypillisiä esimerkkejä aasi-porkkana-systeemin sekoittamisesta positiiviseen vahvistamiseen ovat lastaus, pelottavien paikkojen ylittäminen, pesuboksi tai koirilla pesuhuone, kissoilla kuljetuslaatikkoon meno ja koirilla esim. tottis tai esteiden ylittäminen. Aasi-porkkana-systeemissä eläintä houkutellaan johonkin paikkaan niin, että eläin keskittyy herkkuihin ja seuraa niitä. Eläimen houkuttelulla ja kouluttamisella on iso ero. Positiivisena vahvisteena käytetty herkku taas toimii niin, että toistojen myötä eläin menee haluttuun paikkaan, koska uskoo kokemusten perusteella että siellä saa porkkanaa. Ja kun siellä on saatu porkkanaa tarpeeksi monta kertaa, paikkaa kohtaan muodostuu myönteinen asenne.

aasi_porkkana

Positiivinen vahvistaminen kuuluu kouluttajan työkalupakkiin siinä missä negatiivinen vahvistaminenkin. Ja rankaisut myös. Ensin pitää tuntea työkalut ja vasta sitten valita niistä tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivat.

Eläin on aina se, joka määrittelee vahvisteen. Kannattaa käyttää sitä mikä toimii.

 

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä mielessä?