Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä hevonen ajattelee? Mitä sen pitäisi ajatella? Mitä jos se ei ajattele niin? Mitä jos hevonen ajattelee vääriä ajatuksia? Mistä me voimme tietää mitä toinen luontokappale ajattelee? Voiko toisen luontokappaleen ajatuksiin vaikuttaa?

Jos se räpyttelee silmiään, se ajattelee. Jos sen alahuuli on kireä, se ajattelee. Jos se lipoo ja pureskelee, se ajattelee. Että näillä mennään. Kyyyllähän näillä jo pitkälle pääsee.

Paras tieteellinen arvaus, joka licking & chewing-käytöksestä tällä haavaa on ei liitä sitä millään tasolla ajattelemiseen tai hyväksymiseen tai mitä sen nyt ikinä väitetäänkään olevan.

Käytös liittyy todennäköisesti siihen tilanteeseen, jossa siirrytään sympaattisesta parasympaattiseen, eli paniikkitilanteen jälkeen. Sama ilmiö esiintyy meillä ihmisillä esimerkiksi kun jarrutamme hirveä ja tilanteen jälkeen vedämme henkeä tai huokaamme syvään tai painamme pään käsiin.

Eli joo, periaatteessa lipominen ja pureskelu voi olla merkki siitä, että hevonen on vähemmän stressaantunut kuin juuri äsken. Mutta miksi ihmeessä hevonen on pitänyt alun perin säikäyttää niin perinpohjaisesti, että se nyt lipoo ja pureskelee? Mitä tarkoitusta tämä menettely palvelee? Haluammeko todellakin aiheuttaa hevoselle läheltäpiti-tuntemuksia?

Hevosten kanssa käytetään paljon ihmisiä kuvaavia termejä, vaikka toisaalta hevosihmisiä syytellään inhimillistämisestä. Minun puolestani voisimme lopettaa sanojen työntämisen hevosen suuhun. Koko hevosista puhumisen tapa on inhimillistävä, siihen verrattuna loimikuosi on pisara meressä.

Sen sijaan, että laitamme sanoja hevosen suuhun, voisimme kysyä itseltämme; miltäköhän minusta tuntuisi? Miltä minusta tuntuisi joutua pyöreään huoneeseen piiskalla tai köydellä varustautuneen ihmisen kanssa? Miltä minusta tuntuisi, jos joutuisin joka päivä jarruttamaan hirveä? Entä se, että joutuisin juoksemaan niin kauan kunnes pystyisin päättelemään mitä joku toinen ihminen haluaa minun tekevän?

Emme voi tietää mitä muut ihmiset tai eläimet ajattelevat. Voimme arvailla tai mitata eri asioita ja turvautua tutkittuun tietoon eläimen käyttäytymisestä. Mutuun perustuva sanoittaminen sekä ylitulkinta vievät vaaralliselle tielle.

McDonnell, 2005.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

4 kommenttia kirjoitukseen “Ajatus pureskeltavaksi?

  • kesäkuu 12, 2014 at 9:14 am
    Permalink

    Nyt kyllä ihan typerällä tavalla kuvasit join uppia. Join up, missä ”hevonen joutuu pyöreään huoneeseen juoksemaan piiskalla ja köydellä varustetun ihmisen kanssa” ei voi verrata ihmiseen. Hevonen on saaliseläin, se pakenee vaaraa. Ihminen on usein vaara, eikä ihminen lähde välttämättä pakoon. Jos yhtään tiedät mitä on join up, tai olet katsonut videoita, et sanoisi noin. Hevonen päästetään aitaukseen jossa se lähtee juoksemaan automaattisesti. Ihminen seuraa keskellä ja kannustaa jatkamaan. Kun hevonen alkaa ymmärätää, että ihmisessä ei ole vaaraa, se jatkaa juoksemista ihmisen kannustamana, ei enään pakene. Ja kun se on hetken juossut, ymmärränyt ihmisen olevan kiltti, mutta johtaja, se tulee tutustumaan. En käsitä lainkaan periaatteitasi, join up on luonnonmukaisin ja eettisin tapa kouluttaa hevonen, onhan se sentään suoraan luonnosta otettu!!

    Reply
  • kesäkuu 12, 2014 at 9:37 am
    Permalink

    Erittäin tympääntynyt tekee kyllä aikamoisia päätelmiä hevosen ajatuskyvyn suhteen. Noin join uppia toki mainostetaan, mutta ei se välttämättä totuus ole. Entä jos hevonen ei haluakaan lähteä juoksemaan pyöröön joutuessaan?

    Reply
  • kesäkuu 13, 2014 at 1:39 pm
    Permalink

    Join up ei ole luonnosta otettu malli, sen osoittavat jo useat tutkimuksetkin. Hevoset eivät luonnossa jahtaa, kannusta, ole kilttejä tai tuhmia, johtajia tai alimmaisia.
    Toisekseen, miksi kesyhevosen – ihmisen kasvattaman hevosen -pitäisi juosta tullakseen tutustumaan ihmiseen? Voisiko yhtään vaikeammin tätä asiaa toteuttaa?

    Reply
  • kesäkuu 13, 2014 at 3:29 pm
    Permalink

    Hevoset harvemmin luonnossa, vakiintuneessa laumassa jahtaavat (kuten pedot) tai syöttävät toisilleen herkkuja mutta ne paimentavat toisiaan. Luonnollinen tapa vapaana olevien hevosten kanssa on toimia kuten hevoset eli paimentaa. Sitä miten se tapahtuu ei voi oppia kun hevosilta, ei metodeista tai tutkimuksista. Ihmisten kannattaisi lukea vähemmän ja viettää enemmän aikaa laitumella hevosten kanssa. Siellä ne parhaat hevosmiestaidon osaajat ovat 🙂

    Reply

Mitä mielessä?