Tyytyväinen koira – hampaiden peseminen on hauskaa!

Hampaita pitäisi tutkia, huoltaa ja puhdistaa. Olisi hyvä, että niiden tarkastelu sujuisi yhteisymmärryksessä. Terveys on kuitenkin vain yksi monista näkökulmista ja syistä siihen, miksi hampaiden pesemistä kannattaa harjoitella.

Muita syitä:

Oppiminen on aivoille karkkia

Sinun ei tarvitse kaahata treenihallille syysmyrskyn pimeydessä tarjotaksesi koirallesi elämyksiä ja kouluttaaksesi sille jotain uusia taitoja. Saat saman ilmiön aikaan keittiön lattialla istuen. Sinun ei tarvitse juoksuttaa koiraasi narun päässä tai vapaana tuntitolkulla, vaan voit rentouttaa koirasi tarjoamalla sen aivoille sopivissa annoksissa karkkia. Käsittelyharjoituksissa ei ole ylimääräistä ympäristön kuormaa tai painetta, ja olosuhteet ovat usein optimaaliset. Hyvässä hengessä tapahtuva harjoittelu parantaa koiran oppimiskykyä yleisesti.

Yhdessä tekeminen parantaa suhdetta

Suhteen rakentaminen on tekoja arjessa. Mikä sitten on suhteen kannalta merkityksellistä? Se, missä valossa esiinnyt ja kuinka ennakoitavasti toimit. Käsittelyharjoitusten avulla voit esiintyä joka päivä hyvässä valossa, luotettavana ja erityisen mukavana henkilönä. Tottakai se kantaa hedelmää myös muihin tilanteisiin. Käsittelyhajoitusten kautta sinusta tulee koirallesi turva-ankkuri, joka lievittää pelkoa.

Käsittelyharjoitus auttaa sinua pysähtymään

Koirien kanssa mennään ja tullaan ja joskus arki voi mennä suorittamisen puolelle. Kuinka usein pysähdyt vain olemaan koirasi kanssa? Kuinka usein kysyt mitä sille kuuluu tai mitä se haluaisi tehdä? Käsittelyharjoitukset ovat meille kiireisille suorittajille parasta harjoitusta!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa käyn läpi vaiheet omaehtoisen hampaidenpesun opettamiseen joko tavallisella hammasharjalla tai sähköhammasharjalla. Harjoittelu perustuu koiran omaehtoisuuteen ja sillä on harjoituksissa täysi vapaus poistua paikalta. Muutaman perusasian jälkeen koulutus sujuu yllättävän nopeasti! Sinulle on harjoituksesta hyötyä, vaikka haluaisit vain valmentaa koiraa hampaiden näyttämiseen.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenmateriaalit!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Leikki on kissalle lääkettä

Tiesitkö, että jos kissasi ei ole himoleikkijä, sinun kannattaa aluksi valita mahdollisimman pieni lelu? Entä tiesitkö, että leikkiminen on myös aikuisille kissoille erittäin tärkeää ja hyvinvointia lisäävää toimintaa? Tai että leikki voi auttaa lähes kaikissa kissan käytösongelmissa?

Kissalla on erittäin matala kynnys saalistaa ja korkea kynnys syödä. Se tarkoittaa sitä, että kissa lähtee helposti leikkiin mukaan ja se on (sohvalla maatessaankin) virittynyt leikille. Kaikki kissat eivät leiki, mutta niiden kannattaisi – siitä on niin monta hyötyä, että kissaa kannattaa motivoida leikkiin.

Leikki vaikuttaa kissaan välittömästi ja pitkäkestoisesti. Mikäli kissasi turhautuu leikistä ja nostaa liikaakin kierroksia tai jos kissasi ei lainkaan suostu leikkimään, sinun kannattaa liittyä jäseneksi ja jatkaa lukemista! Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenmateriaalit.

________________________________________________________

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lunkisti lenkillä 2: taluttajan vastustaminen

Koira heittäytyy maahan, se lyö jarrut päälle, valahtaa alkulimaksi tai juurtuu nurmikkoon. Se vänkää risteyksissä ja keikkuu narun päässä koko painollaan. Se kymmenkertaistaa massansa, jolloin sitä on mahdotonta saada liikkeelle. Se roikkuu hihnassa hampaillaan ja kiskoo taluttajaa eri suuntiin.

Nämä kaikki toiminnat ovat esimerkkejä taluttajan vastustamisesta, joka on mahdollista saada loppumaan. Kun mietit, millä tavalla haluat opettaa koiran olemaan vastustamatta taluttajaa, mieti vastauksia näihin kysymyksiin:

Millaisen kuvan haluat itsestäsi koirallesi antaa?

Miten toivot koirasi suhtautuvan lenkkeilyyn ja sinun seuraasi?

Mitä haluat koiran ajattelevan hihnasta, kaulapannasta tai valjaista?

Kun pohdit näitä, tulet samalla perustelleeksi itsellesi sopivia koulutustapoja. Itse ainakin toivoisin, että olisin koirani silmissä maailman paras henkilö, toivoisin että voisimme molemmat nauttia hihnassa kulkemisesta ja toivoisin että koirani viihtyisi seurassani ilman hihnaakin. Lisäksi toivoisin, että koira ei näyttäisi hihnalle, valjaille tai kaulapannalle pitkää naamaa, vaan innostuisi niistä.

Miten ihmeessä voi säilyttää hyvän tyypin maineen ja siitä huolimatta saada koiran kulkemaan vastustelematta hihnassa? Vastaus on yksinkertainen. Älä anna koiralle syytä vastustaa, älä saata sitä kiusaukseen ja opeta sille sopivat taustataidot. Koira ei voi tehdä periaatepäätöstä, jolla se lopettaa tietoisesti taluttajan vastustamisen. Se ei myöskään opi hetkessä, että vastustelu on turhaa, koska silloin tällöin vastustelu kuitenkin on kannattavaa tai jopa välttämätöntä.

Miten vastustamiseen puututaan? Miksi vetämällä ei edetä -ajattelu ei välttämättä ole koiralle kiva? Millä tavalla voit edetä lenkillä ja silti edistyä myös treenissä?

Jatka lukemista ja katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenmateriaalit.

____________________________________

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tapoja saada hevoseen liikettä

Palkitsemisesta ja vahvistamisesta on ollut paljon puhetta, mutta entä jos ei ole mitään, mitä vahvistaa? Mistä hevosen motivaatio liikkumiseen syntyy?

Hevonen liikkuu luontaisesti melko taloudellisesti; se kävelee paikasta toiseen ja heinäkasalta juomaan tai siirtyy ravilla kohteeseen. Laukka kuluttaa saaliseläimeltä turhaan energiaa, mutta sitä kuitenkin joskus harjoitellaan. Se, miten hevonen liikkuu itsekseen poikkeaa melko paljon siitä, miten haluamme sen liikkuvan meidän kanssa.

Kuitenkin, onneksi liikkuminen on hevoselle helppoa ja palkitsevaa – haasteita tulee tilanteissa, joissa hevonen toipuu sairaudesta, laihduttaa tai on yhdistänyt liikkumiseen kipua. Loppupeleissä liikkuminen on terveelle hevoselle helppoa, eikä sitä tarvitse takkuisen alun jälkeen yleensä järjettömän paljon ylläpitää.

Meille sopii hyvin, että hevonen seisoo paikoillaan tallissa, käytävällä ja kopissa. Sen sijaan kun on aika liikkua, haluamme kaikkea muuta kuin maahan juurtumista. Voi hyvin olla, että hevonen ei tiedä, millä tavalla ihmisen kanssa kuuluu liikkua.

Millä tavalla hevoselle voi antaa idean siitä, että ihmisen kanssa voi liikkua reippaasti, jos ei halua käyttää keppiä apuna? Kepillähän homma hoituu, voi joko herkistää kepin liikkeelle tai naputtelemalla nalkuttaa. Näihin molempiin liittyy se, että hevonen kulkee poispäin kepistä ja kädestä, joka keppiä pitelee – ajatuksellisesti hevonen ei kulje mitään kohti vaan alta pois.

Entä jos haluaisi tehdä kuten koiraihminen tekee; käynnistää hevosen omaehtoisen liikkumisen moottorin? Antaa hevoselle tilaa tarjota reipasta liikettä? Saada aikaan toimintaa, jota sitten pääsee palkkaamaan? Saada hevosen ehdottamaan itse jotain muuta kuin perässä hiihtämistä?

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi!

______________________________________

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta: täytyykö hoitotoimenpiteiden perustua rauhoittumiseen?

Oletko kokenut koirasi kanssa hankaluuksia esimerkiksi kynsien leikkaamisessa, pesemisessä, harjaamisessa tai hampaiden pesemisessä? Tyypillistä on esimerkiksi se, että koira alkaa venkoilla kesken operaation tai se yrittää poistua paikalta tai se heittää koko homman lekkeriksi. Meille ihmisille kaikki alle puolen tunnin alittavat toimenpiteet ovat lyhyitä, koirille ne taas ovat usein kohtuuttoman pitkiä.

Mikäli koiralle on haastavaa pysyä pitkään samassa asennossa ja mikäli tehtävä toimenpidekin on vastenmielinen, on harjoiteltavana kaksi vaikeaa asiaa yhtäaikaa. Jos taas toimenpide on helppo, mutta asento vaikea, on koulutus usein nopeaa, samoin kuin niissä tilanteissa, joissa toimenpide vaikea mutta asento pitää. Sekavasti selostettuna siis koulutus on aina helpompaa, kun edes joku osa-alue toimii.

Mikä toimenpide teille koirasi kanssa on haastava? Oletko pilkkonut koko toimenpiteen pieniin osiin? Kannattaisiko vielä pohtia sen lisäksi tukitaidot kuntoon ja pilkkoa tehtävä vielä aihepiireittäin?

Otetaan esimerkiksi harjaaminen. Voisi kuvitella, että valmis harjaaminen rakennetaan niin, että ensin harjataan vähän ja sitten kasvatetaan kestoa. Itse asiassa tämä perinteinen kaava ei välttämättä olekaan se paras. Prosessi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen liittyy monta asiaa: paikoillaan pysyminen, eri asennoissa oleminen, mahdolliset erilaiset harjat ja harjaaminen eri kohdista. Voit harjoitella näitä kaikkia asioita erikseen ja itsenäisesti, sinun ei tarvitse aloittaa rauhoittumisesta.

Hoitotoimenpiteiden ei tarvitse perustua rauhoittumiseen ja itse asiassa rauhoittuminen edellä tehtynä koulutus saattaa pitkittyä turhaan. Usein nimittäin nopeita tuloksia saa niin, että tekee monia pieniä asioita rinnakkain ja voi huomata, kuinka palaset loksahtavat kohdilleen ja kokonaisuus alkaa toimia.

Lopputuloksena voi tavoitella sitä, että koira lösähtää kynsileikkurit nähdessään kylkimakuulle, mutta tähän lopputulokseen pääsee monella eri tavalla. Ja usein sitä ei kannata aloittaa yhdistämällä vaikeaa vaikeaan. Mikäli rauhoittuminen ja paikoillaan oleminen on koiralle haastavaa ja toimenpidekään ei ole mieleinen, voi niiden yhdistäminen jopa haitata edistymistä. Olisikin helppoa jos koira vain opetettaisi rauhoittumaan ja sille voisi sen jälkeen tehdä mitä tahansa. Näin on kuitenkin vain harvoin – monesti koiralla on jo syntynyt ikävä asenne jotain toimenpidettä kohtaan, jolloin rauhoittuminenkin voi pahimmassa tapauksessa pilaantua.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa käyn läpi käsittelyharjoituksia, joissa et tarvitse rauhoittumista, mutta joissa koira saa hyviä kokemuksia käsittelyn konsepteista!

Tutustu myös muihin käsittelyaiheisiin juttuihin:

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan stressinhallinnan perusteet

Kissa on herkkä eläin, jonka sielunelämää ei aina ole helppo ymmärtää. Kannattaa kuitenkin opetella, oman kissan kanssa voi rakentaa hyvän suhteen, jolloin stressi helpottaa ja elämä muutenkin helpottuu!

Kissa voi ilmentää stressiä eri tavoin. Tyypillisiä tapoja, jotka helposti iskeytyvät omistajien tietoisuuteen, ovat sisäsiisteysongelmat, huutaminen, ramppaaminen, levottomuus, ahdistuneisuus, hyökkäily ja aggressiivisuus sekä perheenjäsenten kiusaaminen. Yhtä yleiset stressityylit, kuten turkinhoidon vähentäminen, syömättömyys tai ylensyönti, ummetus ja passiivisuus, vetäytyminen ja epäsosiaalisuus, piileskely ja seuran välttely, jäävät valitettavan usein huomaamatta. On olemassa viitteitä siitä, että ns. passiivisilla stressaajilla stressitaso olisi jopa suurempi verrattuna niihin kissoihin, jotka ilmentävät stressiään äänekkäämmin.

Mikä tahansa kissan tyyli ilmentää stressiä onkin, se tulee ottaa vakavasti. Stressi altistaa turhaan ikäville asioille, eikä elämässä ole mitään järkeä jos saa koko ajan kamppailla stressaamisen kanssa. Stressi ei ole kissan tapa protestoida muutoksiin tai tietoinen valinta, vaan se on kissan aito kokemus. Voimme yrittää selittää kissalle, että kaikki on ok, ja että kaikki tapahtuu vain kissan päässä, mutta siitä ei ole varsinaista hyötyä useinkaan.

Mitä sitten voi tehdä?

Aloita analysoimalla arkielämää kissan näkökulmasta. Tämä ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Se on samalla loistava harjoitus asettua toisen asemaan. Miltä kissasta mahtaa tuntua? Mitä kissa mahtaa ajatella? Nämä ovat oikeita kysymyksiä, jotka tuottavat oikeampaa tietoa kuin se perinteinen toteamus – se nyt on vain kissa.

Jäljille voit päästä helposti, kun pääset ajattelemaan esimerkiksi näin:

– Mitä kissa mahtoi ajatella siitä, että sen ulkoilukausi päättyi kun loma loppui?
– Mihin kaikkiin asioihin kissa haluaisi pystyä vaikuttamaan?
– Miltä kissasta tuntuu viettää yöt ja päivät ilman seuraa?
– Mitä kissani tekisi jos se saisi itse päättää?
– Mitä kissa ajatteli siitä, kun meille tuli koiranpentu?

Mitä sitten voi tehdä?

Nyt sinulla pitäisi olla kaksi listaa, jossa ensimmäisessä on stressin oireet, eli miten kissa ilmentää stressiään. Toisessa listassa on sinun ajatuksia ja tulkintoja siitä, mistä voisi olla kyse, eli mikä kissaa voisi ahdistaa.

Seuraavaksi pitäisi miettiä, mitä kissan tuntemuksista voi helpottaa ja toisaalta mitä työkaluja kissalle voi itselleen antaa stressin helpotukseen. Kissa ei stressaa samoista aiheista kuin me ihmiset; se ei välttämättä koe työpaineita tai huolehdi raha-asioista. Kuitenkin sen kokemus stressistä on sama, ja stressi liittyy oleellisesti siihen, että kissa ei koe voivansa sopeutua tilanteeseen tai vaikuttaa tilanteeseen omalla toiminnallaan.

Parhaat työkalut löytyvät mielestäni näistä:

1. Tavoitteellinen, yksilöllinen virikeohjelma
2. Kissan hallinnan tunteen lisääminen
3. Kissan mielialaa nostavat toimet

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa annan kolme vinkkiä kissan stressihallintaan! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kokeile lämpökautta ja paranna suhdetta koiraasi!

Pelaatko koirasi kanssa samassa joukkueessa vai sitä vastaan? Millä tavalla tämä näkyy arjessa? Entä harrastuksissa? Koira ei pelaa täysillä sellaisessa joukkueessa, jota se ei arvosta ja jonka muihin pelaajiin se ei luota. Koiralle ei voi antaa nettiosoitetta, josta voi lukea omalla ajalla joukkueen arvot – arvojen on näyttävä läpi kaikessa toiminnassa ja jokaisessa peliliikkeessä.

Lähes jokaiselle tulee tilanteita, joissa luottamus koiran ja omistajan välillä rakoilee. Kyse voi olla yksittäisestä ikävästä välikohtauksesta, puoliväkisin tehdyistä lääkintätoimista tai pieleen menneistä harjoituksista. Luottamuspula näkyy usein niin, että epäluuloisuuden siemen alkaa kasvaa. Se kasvaa ja leviää muihin tilanteisiin ja koiran persoonasta riippuen saattaa näkyä jäätymisenä tai motivaation puutteena.

Joskus kauan sitten ratkaisuna suunnilleen kaikkiin ongelmiin esitettiin jääkautta, eli sosiaalista eristämistä ja mykkäkoulua. Se on ihan yhtä käyttökelpoinen työkalu koirille kuin kunnon työpaikka- tai koulukiusaaminen omille lajitovereillemme – se ei ole millään tavalla hyväksyttävä tai rakentava menettely. Jääkausi tappaa koiran aloitekyvyn, murtaa sen itseluottamuksen ja rapauttaa suhteen omistajaan.

Lämpökausi sitävastoin on erittäin toimiva ratkaisu. Se parantaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, kasvattaa koiran itseluottamusta ja aloitekykyä ja parantaa yhteistyötä! Lämpökausi lähtee siitä ajatuksesta, että koiran hyvinvointi on sitä parempi, mitä enemmän se kokee pystyvänsä vaikuttamaan ympäristöönsä. Koiran sosiaalinen ympäristö on sen perhe, ja suhde ihmisiin rakentuu vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus on vastavuoroista, ei yhdensuuntaista.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Jäsenyys on määräaikainen ja jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut materiaalit!

Videolla käyn läpi esimerkkien kautta, millä tavoin lämpökausi toimii ja miten voit huomioida sen päivittäin koirasi kanssa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.