Koulutusvinkit

Erilaista tekemistä hevosille: hajujen maailma

Jaana Happy athlete,Hevoset,Hevostaito,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Videot ,,,,, 0 kommenttia
Erilaista tekemistä hevosille: hajujen maailma

Kuten tiedämme, hevonen on fiksu ja toimelias eläin. Sen aistit ovat kehittyneet ja usein sen ominaisuudet ja kapasiteetti ovat vajaakäytössä. Hevonen voi laitostua ja tyhmentyä, jos se tekee samaa työtä vuodesta toiseen.

Vajaakäyttöisyyden huomaa siitä, että hevonen keksii kaikenlaista ikävää toimintaa, joka voi olla haitaksi sille itselleen tai ympäristölle. Hevonen voi kärsiä stressistä, jos se kokee ettei voi hyvin ympäristössään. Hevonen voi stressata myös niin, että se passivoituu ja sillä voi olla masennusoireita.

Ympäristöön emme aina voi vaikuttaa, mutta voimme antaa hevoselle työkaluja tulla paremmin toimeen ympäristössään. Tästä on jokaiselle hevoselle hyötyä; mitä enemmän asioita hevosen kanssa voi tehdä, sitä enemmän on vaihtoehtoja toimia.

Usein sairausloma saa aikaan tilanteen, jossa on keksittävä vaihtoehtoisia tapoja olla yhdessä. Sairausloman aikana hevonen tarvitsee välttämättä aivokarkkia, koska muuten sen kuntouttaminen voi muodostua hyvin vaaralliseksi. Ei tarvitse odottaa sairauslomaa, vaan jokainen voi opettaa hevoselleen jo varastoon ainakin viisi erilaista tapaa touhuta yhdessä jotain mielekästä. Näistä voi valita tarpeen mukaan vaihtelua päivään.

Hevosen hajuaisti on loistava, mutta meidän harrastuksissamme usein tarpeeton. Hajuaisti tarjoaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden oppimisen oppimiseen ja viriketoimintaan. Hevosen hajuaistia hyödynnettäessä ei tarvita suuria tiloja tai kalliita varusteita, vaan hetki aikaa ja esivalmisteluja.

Aloittaaksesi hajuhommat hevosen kanssa tarvitset jonkun hajun, jota voit koulutuksessa käyttää. Tarkoitukseen sopivat esimerkiksi koirien nose work-tuoksut. Lisäksi tarvitset hevosellesi sopivia palkkioita.

Liity jäseneksi niin näet noin kymmenen minuutin videon, jonka avulla pääset alkuun hajutöissä! Tutustu myös mandariinihaasteeseen!

Huomioithan, että en ole itse ammattilaistasoinen hajukouluttaja, vaan näissä videoissa pääpaino on hauskalla tekemisellä, jossa yhdistyvät aisti- ja kognitiiviset virikkeet.

Jaa oma kokemuksesi #hepathajuhommiin #virikehaistelut

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Vedenjakajatilanteet ja järkevät valinnat

Jaana Hevoset,Hevostaito,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Lastauskoulutus,Videot ,,,,,, 0 kommenttia
Vedenjakajatilanteet ja järkevät valinnat

Rauhoittaminen, verinäytteen otto, rokotus tai muu vastaava toimenpide, jossa hevosen pitäisi pysyä paikoillaan. Vaan kun ei aina pysy, vaan alkaa hillitön pyöriminen, jyrääminen, panikointi ja vastustelu. Tai lastaustilanne, jossa hevonen pysähtyy sillalle tai kääntyy sillan sivuun.

Kyseessä on vedenjakajatilanne. Tilanteessa ihmisosapuoli tekee ratkaisun seuraavasta siirrosta, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Joskus kannattaa pysähtyä harkitsemaan, ennen kuin käyttää huulipuristinta, korvajarrua tai vastaavaa pakkokeinoa. Niiden käyttö kannattaa säästää hätätilanteisiin.

Vedenjakajatilanteissa on mahdollista toimia myös muulla tavalla kuin kokeilemalla pakottamista. Mikäli pakottaminen on ainoa vaihtoehto, varmista että paikalla on henkilö, joka tietää mitä tekee. Pahimmillaan pakottamista nimen omaan kokeillaan, ja jos mikään keino ei tuota toivottua lopputulosta, keinot ovat yleensä pilaantuneet, eli niitä on vaikea myöhemminkään käyttää.

Tilanne olisi mahdollista kääntää myös positiivisen hallinnan harjoitteluksi, jolla on vähintään yhtä suuri onnistumismahdollisuus kuin pakkokeinoilla. Miksi sitten melko harvoin näin tehdään?

Yleinen ajattelumalli on “hevosen pitää” tai “hevonen ei milloinkaan saa”. Kun ajatellaan näin, ei olla täysin samassa joukkueessa hevosen kanssa, vaan ollaan siinä roolissa, että vahditaan hevosta ja kontrolloidaan sitä. Toinen asia on turvallisuuden harha; valitettavasti joskus kuvitellaan, että hevosen korvassa roikkuminen olisi jotenkin turvallisempaa kuin kauran syöttäminen. Toki näin voi ollakin, mistä päästään kolmanteen kohtaan, eli osaamiseen. Osaaminen ei välttämättä riitä siihen, että kyettäisi keskittymään olennaiseen, eli ajattelemaan asia hevosen näkökulmasta.

Suosittelen jokaista kokeilemaan uutta tapaa ajatella ja haastamaan itseään ja käsityksiään, kun seuraava vedenjakajatilanne tulee. Voit miettiä seuraavia asioita ennen kun teet ratkaisun:

– Mitä odotan hevosen tässä tilanteessa tekevän?
– Onko sillä siihen minkäänlaisia edellytyksiä tai osaamista taustalla?
– Millä tavalla voisin saada toivotun lopputuloksen syntymään?
– Onko minulla keinoja vakuuttaa hevoselle lyhyessä ajassa, että tilanne on vaaraton tai jopa mukava?
– Mitkä ovat arvoni hevosten käsittelyssä ja miten niitä haluan tässä tilanteessa toteuttaa?

Liity jäseneksi ja katso video, jossa käyn läpi, miten vedenjakajatilanne on mahdollista pysäyttää ja kääntää positiiviseksi. Esimerkkinä on hevonen, joka vastustaa rauhoittamista ja verinäytteen ottamista poistumalla paikalta. Videolla näet vaihe vaiheelta, millä tavalla hevonen kykenee lyhyessä ajassa hyväksymään vieraan koskettamassa kaulaa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mitä tapahtuu, kun pidät hevosen jalkaa ylhäällä, jotta saisit hoidettua toisen jalan?

Jaana Hevoset,Hevostaito,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Videot ,,,,, 0 kommenttia
Mitä tapahtuu, kun pidät hevosen jalkaa ylhäällä, jotta saisit hoidettua toisen jalan?

Varmasti jokainen hevosihminen on ollut tilanteessa, jossa hevosta on pitänyt pitää paikoillaan tai sen potkimista tai muuta vastustelua on pitänyt estää. Jos vaikkapa hevosen yhtä jalkaa pitää hoitaa, on tapana nostaa toinen jalka ylös, jotta hoidettava pysyisi maassa.

Tämä jalkakikka toimii joskus hyvin, mutta esimerkiksi varsoilla sitä ei välttämättä kannata käyttää. Jalkakikkaa yritetään yleensä ennen kuin haetaan huulipuristin – niiden toimintaperiaatteessa on jotain samaa, mutta myös eroja. Huulipuristin kuuluu osittain samaan leiriin ilmastointiteipin kanssa, mutta siitä myöhemmin.

Jalannostokikka on hyvin vanhaa perua ja ehkäpä perimätieto sen periaatteesta on osittain kadonnut, koska sitä sovelletaan myös väärin. Se on yksi niistä hevosiin liittyvistä kikoista, joka siirtyy sukupolvelta toiselle vaikka harva pysähtyy edes miettimään, mihin koko juttu perustuu.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa käyn läpi jalkakikan taustaa ja miksi se on joillekin hevosille niin tehokas tapa. Kerron myös, mitä muita, samaan periaatteeseen perustuvia tapoja sinulla on toimia lääkintä- tai hoitotilanteessa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Helpompaa arkea hevosen kanssa: opeta kohteille merkityksiä

Jaana Happy athlete,Hevosen käyttäytyminen,Hevoset,Hevostaito,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Lastauskoulutus,Videot ,,,, 0 kommenttia
Helpompaa arkea hevosen kanssa: opeta kohteille merkityksiä

On olemassa se varsinainen harrastus, jota hevosen kanssa tehdään. Ennen sitä ja sen jälkeen on suuri joukko erilaisia tapahtumia, jotka toistuvat päivittäin samanlaisina. Nämä välimerkit voivat olla joko helppoja tai vaikeita. Mikäli ne ovat helppoja, ongelmaa ei ole. Mikäli ne ovat vaikeita, silloin näyttämölle astelevat suhtautuminen, asenne ja motivaatio.

Mikäli jokin arkipäiväinen asia on ongelma, siihen suhtautuminen ja asennoituminen riippuu meistä itsestämme. Asenteeseen vaikuttaa tietopohja ja fiilis, mutta sekä asenteeseen että suhtautumiseen voimme ainoastaan me itse vaikuttaa.

Yksi tapa suhtautua ongelmaan on olla välittämättä siitä. Se toimii usein silloin, kun ongelmatilannetta seuraavat tilanteet ovat meille palkitsevia. Esimerkiksi satuloinnin aikana tapahtuva irvistely voidaan jättää huomiotta, jos ratsastaminen on ihanaa. Toinen tapa suhtautua on se, että selitetään, mutta ei aktivoiduta. Haetaan syytä sukutaulusta, varsa-ajasta, sukupuolesta, lisäravinteiden puutteesta tai planeettojen asennosta. Muita tapoja suhtautua ongelmiin ovat ns. nollatoleranssi (mullehan et ala), pois kitkeminen, kieltäminen ja niin edelleen.

Kuinka paljon meillä itsellämme on motivaatiota muuttaa omaa suhtautumistapaa? Entä mistä löytyy motivaatio hevosen asenteen muuttamiseen? Voiko hevonen muka muuttaa asennettaan ja miksi asialle pitäisi tehdä jotain, jos kaikki kuitenkin sujuu?

Yksi helppo tapa sujuvoittaa arkea on ladata erilaisiin kohteisiin arvoa…

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi. Näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenartikkelit!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hevoset ja letkutus, kolme vinkkiä onnistumiseen

Jaana Hevosen käyttäytyminen,Hevoset,Hevostaito,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit ,,,,,,,, 0 kommenttia
Hevoset ja letkutus, kolme vinkkiä onnistumiseen

Kuumalla säällä moni hevonen nauttii viilentävistä suihkuista. Pelkkä lupaus suihkunjälkeisestä hyvästä olosta ei kuitenkaan riitä siihen, että hevonen nauttisi itse toimenpiteestä. Pesupaikka ahdistaa, letku voi hyökätä kimppuun ja vesipisarat kutittavat.

Voit itse valita, miten hevosesi suhtautuu letkutukseen, ja vastuu hevosen asenteesta toimenpidettä kohtaan on sinulla. Voit päivittäin jokaisessa kohtaamisessa valita, millaista hevosta rakennat – taitavaa vastustajaa itsellesi vai yhteistyökumppania?

Taitavan vastustajan rakentaminen lähtee kiireestä, väärästä asenteesta ja pettävästä arvostelukyvystä. Kun tähän soppaan laitetaan mausteeksi vielä ripaus vanhaa, hyvin tekeytynyttä arviointivirhettä, niin yli kiehuu. Letkuttamispelkoisen hevosen sijaan ketjut perässään juoksee nyt vetopaniikista kärsivä, käsittelijäänsä ja pesupaikkaa pelkäävä, taluttaessa jyräävä ja “tyhjää” kyttäävä monsteri. Pahimmassa tapauksessa varsan ensimmäinen letkutus päättyy näin, ja laskua maksetaan vuositolkulla – tietenkin suurimman laskun maksaa hevonen itse.

Yhteistyökumppanin rakentamiseen tarvitaan kahvikupin äärellä valmiiksi pohditut arvot sekä ymmärrys siitä, että minä itse olen vastuussa hevosen toiminnasta, koska minä itse laitan hevosen erilaisiin tilanteisiin. Tarvitaan sopiva asenne ja arvostelukykyä – käsitys siitä, mikä on kyseiselle hevoselle helppoa ja mikä taas vaikeaa. Lisäksi tarvitaan kyky arvioida sekä hevosen toimintaa että omaa toimintaa; kykyä pitää pää kylmänä vaikka vesiletkun avulla sen sijaan että toimii tunnekuohun vallassa hevosta vastaan.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Käyn läpi kolme vinkkiä, joiden avulla voit tehdä letkuttamisesta hevoselle ja itsellesi mieluisaa. Käyn läpi, miten voit lisätä hevosen motivaatiota ja hallinnan tunnetta ja mitä tuttua voit käyttää treenissä apuna – kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei ole ja nopeuttaa pääsyä toivottuun lopputulokseen!

Peseminen on normaali osa harjoittelevan hevosen päivää. Hevosen asenteella alkaa olla merkitystä myös hyvinvointiin, kun tapahtuma toistuu usein. Haluaisitko itse, että jokaiseen kivaan tekemiseen liittyisi pakkopullaa ja hammasten kiristelyä päivittäin? Hevosen suorituskyvyn kannalta emme todellakaan halua, että hevosen arjessa on pelkoa tai inhoa aiheuttavia roskia – tehtävämme on keskittyä olennaiseen ja siivota nämä roskat pois hevosta häiritsemästä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi hevosella keittää yli herkuista?

Jaana Happy athlete,Hevosen käyttäytyminen,Hevoset,Hevostaito,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Lastauskoulutus,Videot ,,, 0 kommenttia

Ruuan odottaminen kiihdyttää hevosia ja lisää aktiivisuutta. Sen näkee jokainen ruokinta-aikana tallissa. Lisäksi sen kokevat ne, jotka palkitsevat hevosta herkkujen avulla. Ensimmäisillä kerroilla kaikki voi olla hyvin, mutta muutaman kerran jälkeen alkaa hillitön ja hallitsematon aktiivisuus.

Tämä on normaalia, ja se ei riipu ainoastaan kouluttajan taidoista. Kouluttaminen on hyvin simppeliä toimintaa – kun hevonen tekee halutun asian, se palkitaan. Tässä ei voi kovin pahasti mennä pieleen. Kun hevosella keittää ruuan suhteen yli, hyvin harvoin syynä on se, että palkitsemisen ajankohta on ollut väärä. Toki joskus näin on, mutta se harvemmin saa aikaan totaalista kilahtamista ja taskuille tulemista.

Ylimotivaatiotilaan vaikuttavat kouluttajan osaamista enemmän nämä asiat:

– hevosen aikabudjetti ja päivärutiini
– hevosen aktiivisuustaso ja hyvinvointi
– tilanteeseen liittyvät odotukset suhteessa muihin tilanteisiin
– tilanteen eteneminen käsikirjoituksen mukaan toistuvasti

Motivaatio ei ole haitallinen ilmiö, vaan ongelmat alkavat siitä, että sitä ei osata hyödyntää. Joskus se voi myös ilmentyä uhkaavana toimintana, vaikka periaatteessa motivaatio on aina positiivinen asia.

Jos hevonen kilahtaa herkuista, on monta asiaa, joita voit tehdä ja edelleen jatkaa kouluttamista. Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa käyn käytännön harjoitusten avulla läpi, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon yli-innokkaan herkkupiraijan kanssa. Käyn läpi myös, miksi luopumisharjoittelun varaan ei kannata laskea ja miksi palkkion huonontaminenkaan ei välttämättä ole paras ratkaisu.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 3: harjoitustilanteen rakentaminen

Jaana Hevoset,Hevostaito,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Käytösongelmat,Koulutusvinkit,Lastauskoulutus,Videot ,,,,,,, 0 kommenttia
Lastauskoulu osa 3: harjoitustilanteen rakentaminen

Lastauskoulun ensimmäisissä osissa on keskitytty tukitreeneihin ja ongelman havainnointiin. Lastaus- ja kuljtusongelma ovat siitä ikäviä, etteivät ne yleensä poistu pelkästään yhdenlaisella harjoittelulla, vaan vaaditaan monenlaista oheistoimintaa rinnalle. Tässä osassa keskitytään siihen, millä tavalla rakennetaan hevoselle sopiva harjoitustilanne; montako toistoa kannattaa tehdä kerrallaan ja millä tavalla pidetään huoli motivaatiosta.

Mikä on harjoitus?

Jos ajatellaan, että tavoite on se, että hevonen saadaan kyytiin ja se matkustaa toivotulla tavalla, niin harjoitus on yksi toimenpide jossakin ajan hetkessä, joka tehdään tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hevosen tilanteesta riippuu se, miten kaukana tavoitteen saavuttaminen on.

Päivittäisen harjoituksen tavoite ei ole se, että hevonen saadaan koppiin. Sen sijaan päivittäinen harjoitus on sarja suunniteltuja tekoja, jotka auttavat seuraavan päivän ja viikon harjoituksia, jotka yhdessä nopeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Yksittäinen harjoitustilanne ei ole lastauskokeilu – sillä tavoin saadaan aikaan vain lisää ongelmia. Lastausharjoittelu ei pitäisi koskaan olla sitä, että junnataan sillalla ja yritetään saada hevonen koppiin. Näitä kokeiluja voi toki tehdä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä harjoittelun kanssa.

Harjoitus on siis lyhyesti sanottuna sarja suunnitelmallisia tekoja, jotka tukevat seuraavia harjoituksia ja auttavat meitä pitkässä juoksussa saavuttamaan lopullisen tavoitteen.

Mikä on sopiva vaikeustaso?

Mistä sitten kannattaa lähteä liikkeelle? Valitse havainnointiharjoituksessa huomaamasi kohta, jossa homma tökkää. Ota ensimmäiseksi tavoitteeksi jokin ennen tuota tökkäystä. Toisin sanoen, mikäli sinulla on tieto siitä, että hevonen pysähtyy kun sen pää on kopissa sisällä, älä vie sitä siihen asti.

Miksi näin kannattaa toimia? Lastaustilanteen muuttaminen toistuvasti harjoituksesta simputtamiseksi ei ole viisasta. Hevonen oppii kyllä ennakoimaan niitä tilanteita, joissa siihen kohdistetaan painetta ja sitä usutetaan paikkaan, johon se ei halua mennä. Tällaisen “harjoituksen” myötä saatat saada hevosen, joka ei laita enää päätäkään koppiin, vaan liiraa sillan sivuun ja pelaa aikaa, kun joudut uusimaan lähestymisen.

Liian helppoa harjoitusta ei ole. Kaikki kiva, mikä liittyy koppiin, vie sinua eteenpäin. Unohda kaikki sellaiset ajatusmallit, joissa sanotaan, että hevosen pitää tai hevonen ei koskaan saa – ne eivät pidä paikaansa.

Mikä on sopiva toistomäärä?

Uusi, mukava lastaus rakennetaan vahvojen perustusten päälle ja nämä perustukset ovat toistoja. Aiemmin olin sitä mieltä, että toistoja kannattaa tehdä paljon yhden harjoituskerran aikana. Nykyisin olen sitä mieltä, että ei kannata välttämättä tehdä kovin monta toistoa, paitsi silloin kun hevonen on itse aloitteellinen ja omaehtoinen.

Nykyisin olen sitä mieltä, että kaiken tekemisen, myös lastausharjoittelun, täytyy perustua hevosen omaehtoisuuteen ja hallinnan tunteeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos hevonen harjoitustilanteessa haluaa poistua paikalta, sen annetaan poistua. Tämä periaatepäätös saattaa edistää harjoittelua jopa enemmän kuin mikään koulutuksellinen läpimurto – älä anna hevoselle syytä vastustaa sinua.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa näytän, miten harjoitus kannattaa käytännössä rakentaa ja miten hevosen omaehtoisuutta tuetaan lastausharjoittelussa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.