Tyytyväinen hevonen: läheisriippuvuus

Hevosen mukavuusalue on siellä missä sen kaverit ja lajitoverit ovat. Lähes poikkeuksetta hevonen on yksin ollessaan pois mukavuusalueeltaan – tämän voi ihminen ottaa huomioon tiedostamalla sen, että riski esimerkiksi pelästymiseen kasvaa. Toisaalta ihminen voi auttaa hevosta kasvattamaan omaa mukavuusaluettaan monella tavalla. Hevosen oma, aito motivaatio kannattaa pitää lähtökohtana, koska sen päälle rakennetuilla taidoilla on tapana säilyä.

Kuinka helppoa hevoselle on olla ilman muita?

Tämä riippuu täysin yksilöstä, osa ei välitä ja osa todella välittää. Hevonen lajina ei ole erakko, ja tiimi on aivan oleellinen osa hengissä pysymisen kannalta – siksi perusoletuksena voi ottaa sen, että porukka luo hevoselle turvaa.

Turvallisuudentunnetta ei voi pakottaa, eikä sitä voi hevoselle tuottaa väkisin. Esimerkiksi hevosen liikkumisen hallitseminen voi lisätä ihmisen turvallisuudentunnetta, mutta ei hevosen. Hevoselle ei voi myöskään sanallisesti selittää, mikä on turvallista ja mikä ei. Toisaalta hevonen muistaa kuka on aina paikalla kun uhkia ilmaantuu – kannattaa miettiä, onko hevosen silmissä enemmän pahanilmanlintu vai joulupukki.

Miten turvallisuudentunnetta voi rakentaa?

Läheisriippuvaisen hevosen kanssa kannattaa aluksi miettiä, motivoiko hevosta turvallisuus. Turvallisuus ylittää yleensä kaiken muun, koska hevonen ei halua ottaa yhtään ylimääräistä riskiä. Kuka sitten määrittää turvallisuuden? Luonnollisesti hevonen itse. Läheisriippuvuudessa, varsinkin kun sitä usein motivoi turvallisuus, on harvoin ratkaisu se, että tarjotaan kivoja asioita toisten poissaollessa. Useammin on kyse siitä, että annetaan hevoselle itselleen työkaluja kasvattaa omaa mukavuusaluettaan ja siirretään mahdollisuuksien mukaan turvallisuuden elementtejä ihmiseen.

Ensimmäiseksi kannattaa palata miettimään pahanilmanlintu ja joulupukki-akselia. Tähän nimittäin voi itse vaikuttaa ilman mitään sen suurempaa elämänmuutosta. Jokainen voi käsikirjoittaa pieniä arkipäivän näytelmiä, jossa itsellä on joulupukin rooli. Kärjistettynä voi kysyä, haluaako korostaa vaaraan kuljettajan roolia vai pelastajan roolia.

Miten aito motivaatio löydetään läheisriippuvuudessa?

Tapoja käsitellä läheisriippuvuutta on yhtä monta kuin käsittelijöitä. Voidaan totuttaa hevosta sen kummemmin kyselemättä ja luottaa että aika tekee tehtävänsä tai voidaan systemaattisesti asteittain altistaa hevosta. Lisäksi on mahdollista tehdä yksin jäämisestä muilla tavoin kannattavaa, esimerkiksi syöttämällä hevosta. Kaikki nämä ovat yleisesti käytettyjä tapoja, ja niillä on roolinsa onnistuneessa prosessissa. Mikään niistä ei kuitenkaan välttämättä yksin ratkaise ongelmaa. Esimerkiksi syöttämisessä on se haaste, että jos hevosta lähdetään esimerkiksi viemään muista poispäin samalla syötellen, saattaa tilanne muuttua hetkessä vieterin venyttämiseksi, hevonen voi säikähtää ja tilanne voi päättyä paniikkiin.

Kuitenkin usein karsinassa tai tarhassa tämä on toimiva menetelmä, kun aita pitää kuolen siitä, että hevonen ei poistu paikalta; on ihan hyvä idea antaa hevoselle heinää silloin kun muut poistuvat näkyvistä. Läheisriippuvuuden hoito ei useinkaan ole yksi harjoitus yhdellä tavalla tehtynä, vaan se on parhaimmillaan arjen rutiinien lujittamista ja alleviivaamista.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Yksinolo-ongelma ja kesäloma – mitä voi ottaa huomioon?

Loma-aika käynnistyy ja vihdoin voi viettää laatuaikaa karvaistenkin perheenjäsenten kanssa. Loma on koirallekin kivaa aikaa, ihmiset ovat jatkuvasti kotona ja saa olla ehkä itsekin reissussa kaverina. Yksinolo-ongelmista kärsivälle koiralle loma todennäköisesti aiheuttaa pieniä taantumia, mutta niistä pääsee yli kun huomioi muutaman seikan.

Koira sopeutuu muutoksiin

Koirassa on se mukava puoli, että se on niin sopeutuvainen – mitä tahansa ihminen saakaan päähänsä, koira usein sopeutuu. Koirissa on paljon yksilöeroja siinä, miten nopeasti ne muutoksiin tottuvat – mikäli koiralla on haastava tausta ja heikot eväät stressitilanteiden varalle, se voi reagoida pieniinkin muutoksiin voimakkaasti. Joka tapauksessa loma on niin suuri muutostilanne, että se jollain tavalla näkyy lähes kaikissa koirissa. Suoraviivaisesti voisi ajatella, että kyse on vain siitä, että kun koira on tottunut siihen, että ihmiset ovat kotona, se ei enää loman jälkeen sopeutuisi siihen, että ihmiset ovat poissa. Harvoin tilanne on kuitenkaan näin yksinkertainen.

Mihin kaikkeen loma vaikuttaa?

Mitä ihminen tekee lomalla? Riippuu toki yksilöstä! Usein loman tunnusmerkki on se, että ei käydä töissä. Tämä aiheuttaa muutoksen ihmisen aikabudettiin, eli tietty määrä tunteja vuorokaudesta käytetään normaalista poikkeavalla tavalla. Tämä heijastuu myös koiraan. Koiran vuorokausirytmi saattaa pahimmillaan sekoittua kokonaan.

Loman jälkeisessä yksinolo-ongelmassa ei välttämättä ole lainkaan kyse ihmisistä ja heidän poissaolostaan, vaan siitä, että koiran lepo- ja aktiivisuusrytmi on täysin päälaellaan normaaliin arkeen verrattuna.

Toinen merkityksellinen seikka on se, että ihmisten ennakoitavuus jossain määrin kärsii lomalla ja ennakoivat vihjeet saattavat lakata olemasta. Esimerkiksi mökillä koira saattaa kellua vailla kiinnekohtia tai kiinnittyä ruoka-aikoihin. Joillekin koirille tämä sopii mainiosti, toisille rutiinien murtuminen tuottaa päänvaivaa.

Mökillä kukaan ei valmistaudu töihinlähtöön, ei välttämättä valmistaudu lenkille kuten kotona, ei ole samoja tiloja käytössä ja kaikki toimet tehdään eri aikoihin. Koirille tärkeitä arkipäivään kiinnittymisen hetkiä on vähän jos lainkaan.

Miten koiraa voi auttaa loman aikana?

Erityishuomiota lomalla kaipaa koira, joka herkästi reagoi muutoksiin arjessaan. Koiralle kannattaa antaa aikaa sopeutua lomaan ja pitää kiinni sen perustarpeista. Usein loman aikana lepo voi jäädä arkeen verrattuna vähemmälle ja se voi olla rytmiltään erilaista kuin arkena. Kun arki sujuu, koira usein lepää lähes tauotta koko työpäivän ajan. Lomaillessa näin pitkiä lepopätkiä ei välttämättä yön ohella ole.

Lomalla kannattaa huolehtia koiran levosta ja siitä, että koiralla on aidosti mahdollisuus levätä. Koiraa voi opettaa lepäämään ja rauhoittumaan portin takana, mikäli sillä on tapana seurailla ihmisiä ja siirtyillä paikasta toiseen ihmisten mukana, oman mukavuutensa kustannuksella.

Toinen asia, jolla koiraa voi auttaa, on se että tuodaan tuttuja rutiininosia myös lomalle. Ruoka-aika alkaa koiran mielestä jo kauan ennen kuin kuppi tärähtää eteen. Mistä kaikista vihjeistä koira alkaa odottaa ruokaa? Se voi miettiä sitä jo ulkoilun aikana, ja ulkoilun jälkeiset pienet vihjeet antavat koiralle lisävarmistusta siitä, että ruokaa kohti tässä todellakin mennään. Samankaltaista vihjepolkua voi käyttää myös yksin jäämisiin tai lepäämiseen.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tee sopimuksia koiran kanssa – se helpottaa elämää!

Kun koira pissaa sisälle, haukkuu tai vinkuu tai roikkuu lahkeessa, ihminen hyvin helposti solmii yksipuolisen sopimuksen: noin ei toimita. Yksipuolinen sopimus ei pidä, koska koiran sitoutuminen ja allekirjoitus puuttuu. Koirasta ei kotonakaan aina tiedä, mitä se on vailla tai mitä sillä on mielessä, vieraassa paikassa tai mökillä tämä on vielä haastavampaa ymmärtää. Tilannetta voi helpottaa sopimusten avulla. Salaisuus koiran kanssa solmittaviin sopimuksiin on siinä, että ihminen noudattaa niitä ensin johdonmukaisesti, sitten vasta koira.

Mitä kaikkea voit luvata, mihin voit sitoutua?

Jos miettii arjen rutiineja, niin ne ovat usein ihmisen laatimia. Koira sopeutuu niihin ja alkaa ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on hyvä alku ja kaikki saattaa mennä hyvin.

Ensimmäinen ajatus usein on se, että koira sopeutuu – meillä on olemassa listoja siitä, mitä edellytämme koiran osaavan ja mietn toivomme sen toimivan tietyissä tilanteissa. Seuraava vaihe on ymmärtää, että koiralle täytyy opettaa kaikki edellä mainitut toiveet ja toimintatavat, ja vastuu opettamisesta on meillä.

Tästä seuraava ajatus, joka on mielestäni kaikkein tärkein, on se, että pysähdymme pohtimaan, mihin kaikkeen me itse voimme sitoutua ja miten me itse lupaamme toimia tietyissä tilanteissa. Väittäisin, että ihminen on keskimäärin epäjohdonmukaisempi toiminnassaan kuin koira. Me saamme päähämme outoja ajatuksia ja teemme erilaisia kokeiluja, mikä saattaa sekoittaa koiraa.

Pennun kanssa kannattaisi miettiä esimerkiksi tällaisia asioita:
– Olenko valmis nousemaan ja viemään pennun ulos aina kun se menee eteisen matolle?
– Millä kaikilla tavoilla olen valmis huomioimaan pentua, kun se makaa kiltisti omalla paikallaan?
– Millä tavalla pidän huolen siitä, että pentu viihtyy omilla paikoillaan?
– Miten sitoutan perheenjäsenet leikittämään pentua aina kun sillä on oma lelu suussaan?
– Olenko valmistautunut suuriin juhliin jos pentu antaa leikata kynsiä enemmän kuin yhden kerrallaan?

Sitoutuminen kannattaa!

Äkkiseltään edellä luetellut tilanteet tuntuvat työläiltä. Ne ovat kuitenkin aivan samanlaisia tilanteita kuin ne perinteiset vahtimiset, joita tehdään negatiivisen kautta. Kannattaako keskittyä estämään väärää toimintaa ja vahtimaan ettei kiellettyjä asioita tapahdu vai kannattaisiko toimia, kuten muussakin kouluttamisessa; keskittyä hyvään ja kasvattaa sitä?

Mikäli et jaksa juosta pennun tai aikuisen koiran perässä kehumassa ja kannustamassa sitä, voit aivan hyvin järjestää harjoitusluontoisesti arjen tilaisuuksia, joissa koira toistuvasti onnistuu ja joissa tottelet koiraa. Voit myös keksiä hatusta erilaisia sääntöjä, joihin sinun itsesi on helppo sitoutua.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Minkälaista suhdetta hevoseen haluat rakentaa? Millä tavalla luottamuksen rakentaminen näkyy jokaipäiväisessä toiminnassasi? Millä tavalla sitoutat hevosen omiin tavoitteisiisi?

Luottamus syntyy ennakoitavuudesta. Voit toimia johdonmukaisesti ikävällä tavalla tai mukavalla tavalla hevosta kohtaan; se oppii ajan mittaan luottamaan siihen miten toimit, ei välttämättä sinuun henkilönä.

Kuka määrittää, millä tavalla käyttäydyt hevosta kohtaan? Valmentaja? Tallin kulttuuri? Miten omat arvosi heijastuvat suhteessa hevoseen?

Miksi hevonen vaikuttaa joskus tyytyväiseltä, vaikka ihminen on sille ikävä – jahtaa sitä ja juoksuttaa sitä ja painostaa sitä? Pääasia on johdonmukaisuus, ikäväkin toiminta alkaa olla ajan mittaan ennakoitavaa, mikä on kaikille eläimille (myös ihmisille) suuri hyvinvointitekijä. Hevonen voi luottaa ikävästi toimivan ihmisen toimintaan, mutta tällainen toiminta ei rakenna mielestäni turvallista tai toimivaa suhdetta hevosen ja ihmisen välille. Hevonen voi luottaa siihen, että ihminen toimii johdonmukaisesti, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että hevonen haluaisi esimerkiksi viettää aikaa tällaisen henkilön seurassa.

Vaikeasti ennakoitava toiminta voi olla sitä, että välillä tehdään toisin ja välillä taas toisin. Jos välillä syötetään porkkanaa ja välillä jahdataan samassa kontekstissa piiskan kanssa, voi hevosen sekoittaa pahastikin. Luottamuksen taustalla on hevosen käsitys siitä, miten kyseinen henkilö ja ihmiset yleensä toimivat tietyissä tilanteissa. Jos johdonmukaisuutta ei ole, ei ole ennakoitavuutta eikä silloin muodostu luottamusta.

Miten rakennat luottamusta ja opit tuntemaan hevostasi paremmin?

Luottamusta rakennetaan toiminnan kautta. Arkipäivässä luottamusta rakennetaan luonnollisesti rutiinien muodossa, mutta sitä voi rakentaa erilaisten pelien kautta vieläkin tehokkaammin.

Ja nyt en tarkoita mitään maastakäsittelypelejä, joissa ihminen pyytää ja hevonen suorittaa. Tarkoitan kehittäviä, lajienvälistä vuorovaikutusta lisääviä pelejä.



Jatka lukemista ja katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.



Valmistele koira kesälomaan – 3 + 3 vinkkiä!

Mukaan mökille: punkkipihdit, koiraportti, viilennysalusta, koiran oma soittolista, pehmeä kotoisa peti ja mitä muuta?

Mikäpä sen ihanampaa aikaa kuin kesäloma; koko perhe yhdessä ja kotona aikaa puuhastella. Koiran kannalta ihmisten kesäloma on erilaista normaaliin arkeen verrattuna, ja koiralla kestääkin yleensä hieman sopeutua tilanteeseen. Mitä lomalla kannattaa koiran kannalta ottaa huomioon?

Lämmönsäätely

Mieti jos joutuisit viettämään helteistä kesälomaa toppahaalari ja villakerrasto päällä. Tätä jokainen voi itse kokeilla, niin pystyy sujuvasti eläytymään paksuturkkisen koiran asemaan. Paksun turkin viilentäminen ei ole yksinkertaista, ja jos koira läähättää koko ajan, on syytä miettiä vakavasti turkin keventämistä. Yleensä tukalasta vaatekerrasta vapautettu koira muuttuu heti tyytyväisemmäksi ja toimeliaammaksi. Ihmisellä on vastuu järjestää koiralle sopivat olosuhteet, koira ei itse voi turkilleen mitään.

Riittävä lepo

Kesällä leporytmi voi mennä uuteen kuosiin, kun ihmiset pyörivät kotona ja koira ei välttämättä osaa rauhoittua lepäämään. Mikäli koiralla on tapana seurata ihmisiä valppaana ja herkeämättä arkenakin, on syytä puuttua asiaan jo ajoissa ennen lomaa. Univajeesta kärsivät koira voi olla ärtyisä sekä lajitovereilleen että ihmisille ja sen pinna voi olla tavallista lyhyempi. Tämä on syytä ottaa huomioon varsinkin mökkiolosuhteissa, jos siellä on oman perheen lisäksi muitakin. Kannattaa muistaa, että läheskään kaikki koirat eivät osaa tehdä järkeviä ratkaisuja levon suhteen, ne eivät osaa vetäytyä lepäämään vaikka ne ovat väsyneitä, koska ne haluavat mieluummin olla ihmisten seurassa.

Rauhoittuminen

Vaikka mieli tekisi juosta järveen yhä uudelleen ja uudelleen, jossain kohtaa voi olla ihan hyvä vetää hetki henkeä. Jos koiralle on haastavaa rentoutua arjessa ja kotona, se ei luultavasti helpotu mökillä tai lomalla. Lisähaasteena arkeen verrattuna on se, että ihmiset ovat lomalla aktiivisia ja koko ajan liikkeellä – koiran voi olla vaikeaa edes pysähtyä hetkeksi. Koiraa voi opettaa rauhoittumaan monen eri tukitaidon avulla. Harjoitukset kannattaa aloittaa jo ennen lomaa.

Vieraiden tulo

Mökillä tai kotona riittää puuhaa ja vieraitakin saattaa käydä enemmän kuin tavallisesti. Olisi kivaa, jos koira ei lähtisi mökkitielle autoja vastaan tai pyörisi autojen ympärillä tai hyppisi vieraita kumoon. Kaikkia näitä voi harjoitella jo valmiiksi ja myös mökillä!

Pihalla pysyminen

Usein käy niin, että koira pysyy pihalla juuri niin pitkään kuin ihmiset ovat aktiivisia. Koira seurailee pihahommia, tutkii grillin ympäristöä ja osallistuu kaikkeen. Kunnes tulee hetki kun ihmiset asettuvat istumaan; silloin koira häipyy. Pihalla pysymistä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, eikä kannata uskoa, että koira jotenkin oppisi tontin rajat niitä näyttämällä. Ihmisille tulee usein illuusio siitä, että koira pysyy pihalla ja “osaa” rajat, kun usein koira omasta tahdostaan pysyykin siellä missä muutkin.

Punkkitarkastukset

Kesällä koira saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kun se vain pyörii mukana. On hyvä idea ainakin joitakin kertoja viikossa tutkia koira punkkien ja muiden vaurioiden varalta. Tähän voi liittää käsittely- ja rentoutumisharjoituksen, josta on hyötyä myös kesän jälkeen!

Liity jäseneksi ja katso videot, joista saat vinkit mökki- ja lomakauteen! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan kotouttamisen perusteet – käytännön esimerkki

Ensin eri huoneissa, sitten verkon läpi tutustumista ja niin edelleen. Kaikille kissaihmisille tuttu asteittaisen tutustumisen opas. Tässä mallissa yksi ajatus on lainattu koirilta, nimittäin se vaihe kun kissoja pitäisi namittaa tai leikittää aidalla. Toki herkkujen antaminen ja leikittäminen ovat molemmat hyviä ideoita, mutta vaikka kissat eivät näihin juttuihin alkaisi, ne saattavat silti tulla keskenään toimeen.

Perusteet kuntoon

Mitä pitää ottaa huomioon, kun uutta kissaa aletaan kotiuttaa?

Luonnollisesti pitää miettiä tilat – jo turvallisuuden takia pitäisi olla mahdollisuus jakaa tila niin, että kissat saadaan erilleen. Riittääkö tila? Mihin tilaan uusi kissa tuodaan aluksi? Mitä kaikkea tilassa täytyy ensimmäisten päivien aikana tehdä? Miten estetään karkaaminen? Mikä on kissan tausta suhteessa ihmisiin tai toisiin kissoihin?

Kaikilla osapuolilla pitäisi olla omat, tärkeät resurssit käytettävissä. Kaikki lähtee siis perustarpeista – kun uusi kissa tulee taloon, alkuun huolehditaan siitä, että se syö, juo, lepää ja käy hiekkalaatikolla. Nämäkään eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Ennen kuin perustarpeet on kunnossa, eli kissa näitä edellä mainittuja tekee, ei kannata lähteä hötkyilemään minkään tutustumisten kanssa. Et itsekään halua tutustua uusiin ihmisiin jos kärsit samaan aikaan nälästä tai vessahädästä. Perustarpeiden kanssa kuluu aikaa se mikä kuluu. Kun kissa osoittaa uteliaisuutta ympäristöön, muihin kissoihin tai ihmisiin, voidaan edetä.

Miten tutustutetaan?

Kun tutustut itse uuteen tilaan tai työpaikkaan, mitä kaikkea haluat tietää? Itse haluan luonnollisesti tietää, missä on uloskäynti, vessa, mistä saa ruokaa, keitä muita tilassa on ja missä nukun. Luultavasti nämä asiat ovat niitä, jotka kiinnostavat kaikkia eläimiä.

Turvallisuudentunne on asia, jota kissojen kanssa kaikessa tekemisessä kannattaa vaalia. Kaikki menee pieleen, jos kissa ei tunne oloaan turvalliseksi ja toisin päin – kaikki sujuu hyvin, kunhan kissa kokee olevansa turvassa.

Mitä kissa sitten tarvitsee ollakseen turvassa? Se riippuu yksilöstä, mikä tekee tilanteesta asteen verran haastavan. Jollekin kissalle ihminen on turva, toiselle taas tila piiloineen on turva ja joillekin kissoille lajitoveri on paras turva.

Alkuun pääsee arvaamalla ja testaamalla. Alkuvaiheessa kotiuttaminen on passiivista toimintaa, eli kissalle itselleen tarjotaan työkaluja pärjätä ja kotiutua. Kun perustarpeet on kunnossa ja turvallisuudentunne saavutettu, kissa usein vaikuttaa uteliaalta.

Tässä kohtaa voidaan aloittaa “aktiivinen” tutustuminen. Siihen, miten aktiivinen tutustumisvaihe hoidetaan, vaikuttaa kissan tausta ja muiden kissojen tausta.

Katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta: aitoa motivaatiota etsimässä

Miten aito motivaatio eroaa motivaatiosta? Miten aito motivaatio näkyy suorituksessa ja harjoittelussa? Miten aito motivaatio linkittyy tunnetilaan ja mielentilaan?

Aito motivaatio ja sisäinen ristiriita

Mikäli koiran suorituksessa on jotain hämminkiä, se voidaan leimata esimerkiksi vireongelmaksi tai voidaan vain todeta että tehtävä tai ympäristö on liian haastava koiralle – toisin sanoen se tavallaan ei osaa tehtävää. Molemmat selitykset ovat mahdollisesti totta, mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja.

Koiralla voi olla ulkoinen tai sisäinen konflikti päällä. Konflikti voi olla suuri tai pieni, se usein näkyy koirassa tavalla tai toisella. Kun ajattelee tilannetta koiran näkökulmasta, voi päästä jäljille: mitä koira mahdollisesti ajattelee/tuntee/kokee tilanteessa, mitä se odottaa ja mitä se odottaa ohjaajan seuraavaksi tekevän?

Onko mahdollista, että koira ei ajattele mitään? Tuskin, vaikka lajin kannalta olisi ehkä ihanteellista tyhjentää koiran pää täysin ja vapauttaa tilaa ohjaajan vihjeille, se tuskin on mahdollista. Käytännössä koira voi koko ajan kamppailla sisäisen konfliktin kanssa. Mikäli ristiriitaan liittyy turvallisuudentunne tai sen menettäminen, koiran ajatus muuttuu helposti teoiksi. Se lähtee liikkeelle, reagoi häiriöihin tai toimii muuten ei-toivotulla tavalla.

Aloita purku turhasta kuormasta

Mikä kaikki on koiran näkökulmasta turhaa kuormaa? Ainakin epävarmuus on turhaa; epävarmuus saa aikaan hapuilua ja joskus turhautumista tai ääntelyä. Varmista siis ensin, että koira tietää, osaa ja ymmärtää sekä uskaltaa tehdä toivottuja asioita. Epävarmuus voi liittyä myös virheen pelkoon. Mieti kaksi kertaa, käytätkö esimerkiksi palkkion poistoa treeneissä.

Mikä muu on turhaa? Mielestäni tupla- tai triplakriteeri on turhaa korttitalon rakentamista. Tupla- ja triplakriteerit luovat turhaa painetta ja niitä käytetään ehkä eniten ihmisen hallinnan tunteen takia. Tuplakriteerinä voi pitää esimerkiksi sitä, että koira ei saa haistella kyseisessä tilassa tai paikassa. Se saa tehdä toivotut ja pyydetyt asiat, mutta samalla vahditaan, ettei se haistele. Toinen esimerkki on joissakin tapauksissa ääntely (siitä tulee oma juttu myöhemmin).

Tuplakriteeri voi aiheuttaa helposti konfliktin, jos vaikka koiralle tulee kova kiusaus haistella ja samaan aikaan sen pitäisi keskittyä tehtävään. Jos sitä on kielletty haistelusta, se voi samaan aikaan varoa seurauksia ja toisaalta olla toiveikas varsinaisen tehtävän seurauksista. Tarvitseeko koiran edes ajatella haistelua ja jos ei tarvitse, niin pitääkö haistelun silloin olla kiellettyä? Kannattaako uhrata aikaa ja vaivaa kaikelle sille mitä koira ei saa tehdä, kun voisi keskittyä niihin toivottuihin asioihin?

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi esimerkkien kautta koiran sisäisen konfliktin purkua.

Kuvat: Tiia Silfverberg

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.