Kissa hankitaan yleensä ns. hiljaisena eläimenä, joka on harmiton, itsenäinen ja vähään tyytyväinen. Moni huomaa kuitenkin, että totuus on jotakin aivan muuta. Kissa ei suinkaan ole helppo lemmikki.

Yksi yleisimmistä kissojen omistajia ärsyttävistä käyttäytymisen muodoista on jatkuva mouruaminen tai häiritsevä naukuminen. Naukumisen häiritsevyys vaihtelee. Voidaan sanoa, että naukuminen on ongelma, jos se on tauotonta, aiheuttaa omistajalle unettomuutta tai alentaa kissan hyvinvointia.

Ääntely on normaalia viestintää kaikille kissoille; se ei sellaisenaan ole ongelmakäytös. Naukumista kissa käyttää viestinnässä ihmisen kanssa. Naukumisen määrässä on rotu- ja yksilöeroja. Yleistäen voidaan sanoa, että itämaiset kissat ovat keskimäärin äänekkäämpiä kuin muut. Hiljaisimpia ovat yleensä persialaiset ja maine coonit. Naukumisen ja mouruamisen normaalius riippuu myös tilanteesta – kylpyhuoneeseen lukittu kissa voi naukua hyvinkin äänekkäästi.

Aina kun tilanne muuttuu äkkiä, eli jos ennen hiljainen kissa alkaa mouruta tai jatkuvasti äänessä ollut kissa vaikenee, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Lisäksi ennen kuin leimaa kissansa käytöksen häiritseväksi, kannattaa ensin maalaisjärjellä pohtia mahdollisia syitä käytökseen.

Kissalla on huomattavan paljon erilaisia ääniä, joita se käyttää eri tilanteissa. Kaikki ovat kuulleet sähinän, jotkut uhkaavan murinan ennen hyökkäystä. Kaikilla on kokemusta kehräämisestä. Näiden lisäksi skaalasta löytyy miuta ja mauta erilaisin painotuksin aina sydäntäsärkevään valitukseen asti sekä mä-ä ja ma-au – tervehtimiskutsusta huomionhakuiseen vaativaan naukumiseen.

Ongelmanaukuja käyttää usein vain yhtä naukumistyyliä. Usein syy liittyy ulkoilumahdollisuuksiin ja ulos pyrkimiseen. Turhautumistaan naukuva kissa jonottaa yleensä ulko-ovella. Joissain tapauksissa ongelmanaukuja voi olla myös omistajansa kouluttama – mikäpä hauskempaa kuin ”kommunikoida” kissansa kanssa ruoka-aikoina. Kissat älykkäinä eläiminä oppivat nopeasti, millä keinoilla saa haluamansa tuotteet ja palvelut ja hallinnan tunne omasta ympäristöstä onkin erittäin tärkeä hyvinvointitekijä.

Ulos naukuvan kissan omistaja saa usein erilaisia ohjeita ongelman ratkaisuun. Tyypillisin ohje on se, ettei kissaa enää viedä ulos. Tämä ei ole kuitenkaan paras ratkaisu, koska elinpiirin pienentyminen ja ulkoilun tuoman mielihyvän poisjäänti saattaa aiheuttaa ongelmia toisaalla  – kissa voi alkaa pissata vääriin paikkoihin tai tapella kavereidensa kanssa. Ovella huutavan kissan rankaisu vesisuihkuilla tai muilla tavoin ei myöskään ole kannattavaa – kissa yhdistää rankaisun omistajaansa ja rankaisun pelkääminen lisää stressiä, mikä taas aiheuttaa muita ongelmia. Kiinnostavana pysyvän ympäristön lisäksi kissan tulisi voida käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, eli saalistaa, olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tehdä muitakin kissamaisia asioita.

Muista, että kissa voi naukua myös kivusta tai sairaudesta johtuen – siksi on tärkeää sulkea nämä syyt pois eläinlääkärissä.

Tälle videolle olen koonnut yksinkertaiset vinkit, joiden avulla omistaja voi vähentää ulkoiluun liittyvää turhautumista ja ulko-ovella huutamista.

Käytännön vinkit ovella huutaville kissoille (koirakouluverkossa.fi)

Joskus tuntuu siltä, että kissa ei tyydy mihinkään. On kissatornit, hyllyt, tunnelit, ulkoilut, treenit ja kissamusiikki, mutta silti mirri näyttää hapanta naamaa. Kissoille käy kuten ihmisillekin; ne eivät osaa arvostaa itsestäänselvyyksiä.

Jokainen kissa on omanlaisensa tapaus – parhaaseen hyvinvointiin pääsee, kun ymmärtää lajille tyypilliset tavat olla ja yhdistää tähän yksilön erityispiirteistä johtuvat tarpeet. Kissan elämänlaatuun vaikuttaa moni asia: ikä, terveystilanne, stressitila ja olosuhteet.

Mitä enemmän eläimillä on valinnanvaraa, sitä paremmin ne yleensä voivat. Valinnanvaralla tarkoitan tilaa, paikkaa ja ajankäyttöä. Esimerkiksi kesähelteillä valinnan vapaus voi kaventua, jos kissa ei pääse valitsemaan lämpötilaltaan sopivaa paikkaa itselleen. Mitä rajoitetumpaa elämää kissa viettää, sitä enemmän omistaja joutuu kompensoimaan olosuhteita ja tarjoamaan uusia valinnan mahdollisuuksia.

Dia18

Omalle kissalle sopivia valinnan paikkoja voi keksiä, kun tuntee kissan ja ymmärtää virikkeiden eli aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden merkityksen.

Käytännön vinkki kesähelteille: kokeile jäädyttää kissallesi mehujää. Laita kertakäyttömukiin vettä ja vaikkapa katkarapuja, jäädytä ja kuori. Tarjoile kylpyhuoneen lattialla. Haasteena voisit vielä mitata, kuinka kauan aikaa kissasi tähän mehujäähän käytti 🙂

Pidä kissa aktiivisena ja terveenä

Moni kissanomistaja pähkäilee päivittäin, miten katin saa pidettyä tyytyväisenä ja pois kiellettyjen asioiden parista.  Aika harvassa on sellaiset paikat, joissa itse uskaltaisin pitää kissaa vapaana ulkoilemassa, jos niitä on lainkaan. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa todella kasvattaa omaa kärsivällisyyttä, mutta ei välttämättä ole kovin hauskaa. Kissan mielestä taas mikään ei ole mukavampaa kuin väijyä oikeita saaliita pihalla, ullakolla tai ulkorakennuksessa. Ulkoilu on loistavaa ajanvietettä, muttei suinkaan ainut tapa pitää kissa kiireisenä.

Virikkeet vaikuttavat eläimen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Niillä on useita vaikutuksia, joista on hyötyä, kun tavoitellaan tervettä ja pitkäikäistä lemmikkiä. Virikkeellinen ympäristö parantaa muistia ja oppimiskykyä, lisää hermosolujen haarautumista ja määrää, vaikuttaa mielialaan välittäjäaineiden kautta sekä parantaa kasvutekijöitä, mistä voi olla hyötyä esim. leikkauksesta toipumisen aikana. Kissa siis voi paremmin, kestää paremmin stressiä ja pysyy terveenä ja tyytyväisenä, kun sillä on kissaystävällinen koti. 

Kissa on erittäin tehokas saalistaja, joka käyttää ison osan hereilläoloajastaan saalistukseen. Kyseessä on siis yllättävän aktiivinen eläin, mitä ei uskoisi kun näkee sen aktiivisimmillaan kääntävän kylkeä. Virikkeitä kannattaa kissalle tarjota päivittäin. Paras mittari virikkeen toimivuudesta on se, että se lisää kissan omaehtoista aktiivisuutta. Mikäli kissan aktiivisuus ei lisäänny, virike ei toimi. Kiipeilypuut, paperipussit ja paikkaa vaihtavat huonekalut jaksavat hetken kiinnostaa, mutta ovat pian pois käytöstä. Parhaiten kissa pysyy tyytyväisenä, kun sillä on vaihtelevaat ja monipuolista toimintaa sekä perhene kanssa että itsenäisesti.

Mikäli kissalla ei ole mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen (saalistus, leikki, sosiaaliset suhteet, raapiminen ym.) sille voi kehittyä käytösongelmia. Käytösongelma, varsinkin kun kyseessä on kissa, ei yleensä ole pelkkä yksi ongelma, vaan käytös on yleensä oire, jonka syyt löytyvät muualta. Siksi kissojen käytösongelmiin esitetään lähes aina virikkeellistämistä varsinaisen koulutuksellisen käytöksen muokkaamisen lisäksi.

“Kaikki kissanomistajat haluavat, että kissa pysyy tyytyväisenä, eikä raavi sohvaa, valvota öisin tai revi verhoja alas.

Kissa on älykäs ja aktiivinen eläin, joka keksii itselleen tekemistä, jos sitä ei sille järjestetä. Kissan mielestä huonekasvien repimisessä ei ole mitään vikaa, mikä vaatii omistajalta ymmärrystä.

Omaa kissaa kannattaa opetella ymmärtämään, jotta yhteinen arki olisi mahdollisimman sujuvaa  ja kaikkien osapuolten kannalta laadukasta.

“Kissojen virikeluento” -verkkoluennolla käydään läpi kissojen aktivointia ja sitä, miten kissakohtainen persoonallisuus kannattaa ottaa huomioon. Luennolla eläinten käyttäytymisneuvoja Jaana Pohjola MSc, BSc kertoo miten kissan voi pitää hyvällä tavalla kiireisenä ja aktiivisena ja poissa pahanteosta.”

Löytyykö ratkaisu kaurapuurosta?

Ratkaisua eläimen ongelmalliseen käyttäytymiseen haetaan monesti näistä lähteistä:

  1. Kasvattaja/myyjä/edellinen omistaja/nettipalstat; mitä teen, kun koirani on kasvanut aikuiseksi? Mitä teen kun hevonen on kotiutunut ja käyttäytyy hevosmaisesti, mikä häiritsee minua? Eläin muuttuu, vastuu on myyjällä. Voitko ottaa sen takaisin? Voitko ottaa sen koulutusjaksolle? Tokihan parin viikon leiritys kasvattajan/entisen omistajan luona ratkaisee käytösongelman uudessa paikassa.
  2. Johtajuusharjoitukset. Naapuri neuvoo pari hyvää kikkaa, millä eläin saadaan palautettua arvojärjestyksessä oikealle paikalleen. Tokihan eläimen käytös muuttuu paikassa b jos se alistetaan paikassa a. Ja tietenkin sellainen harjoittelu melko varmasti auttaa eläintä, jossa omistaja joutuu ponnistelemaan ja käyttämään päätään ja eläin katsoo hölmönä vieressä.
  3. Leikkaaminen (jos mahdollista). Tarve lajityypilliseen käyttäytymiseen löytyy melko varmasti sukuelimistä tai hormonitoiminnasta. Jos kissa juoksee öisin ympäri asuntoa, vika todennäköisesti poistuu kun kissa leikataan. Jos koira puree postimiestä, sen luonne oletettavasti muuttuu kun se leikataan. Jos hevonen viskoo pukittamalla ihmisiä selästään, ruunaus todennäköisesti poistaa ongelman.
  4. Ruokavalio ja liikunta. Totuus löytyy hyvin todennäköisesti kaurapuurosta. Syötä sille jotain tosi terveellistä niin ongelma poistuu. Osta joku lisäravinnepurkki, siitä se käytöksen muokkaaminen alkaa. Serene-um, shyfeeder ja muut.Tai laita se liikkeelle – fyysisesti väsynyt eläin ei tunnetusti käyttäydy huonosti. Uiminen voi auttaa ongelmassa.
  5. Lääkkeet. Kyllä se siitä kun pari kertaa rauhoittaa kengitykseen niin se oppii. Tai oppii olemaan yksin kuukauden lääkekuurin jälkeen. Se oppii matkustamaan kun se pari kertaa huumataan.
  6. Varusteet. Uusi satula, uudet kuolaimet, uusi talutushihna, uusi kaulapanta, uudet valjaat. Uusi häkki, portti, “koulutuspanta”, suihkepullo, juoksutusvimpain.. Uudet saappaat, käsineet, kypärä, lenkkarit. Jotain itsellekin 🙂

Toki edellämainituista asioista osa vaikuttaakin eläimen käytökseen. Tuon listan asioille on yhteistä se, etteivät ne ole ilmaisia (paitsi naapurin neuvomat rikkinäisen puhelimen kautta suodattuneet johtajuusharjoitukset). Varusteet maksavat, lääkkeitä saa lääkäristä, eikä se ole ilmaista. Lisäravinteet ja ohjatut harrastukset eivät ole ilmaisia. Leikkaaminen maksaa.

Moni käytösongelman kanssa tuskaileva omistaja törsää pienen omaisuuden erilaisiin vehkeisiin ynnä muihin ja tuntee kamalaa syyllisyyttä ja huonoutta. Koska joka paikassa sanotaan, että vika on aina remmin toisessa päässä. Aina ei ole vikaa kummassakaan päässä – eläin voi käyttäytyä täysin normaalisti, eikä sillä ole ongelmaa. Ongelma on siinä, että eläin tekee jotain sellaista, jonka omistaja kokee ongelmaksi. Kannattaa myös muistaa, että valmentaja, kasvattaja tai naapuri ovat varsin vaikutusvaltaisia ohjaamaan ihmisten rahankäyttöä.

Yleensä minkä tahansa käytösongelman kanssa pääsee pitkälle, kun

  1. Miettii mikä käytöksen aiheuttaa. Mitä eläin aistii tai kokee juuri ennen kuin se käyttäytyy ei-toivotulla tavalla?
  2. Mitä palautetta eläin ei-toivotusta käyttäytymisestä saa? Tuleeko käytöstä vahvistaneeksi tiedostamatta tai seuraako ei-toivottua käyttäytymistä jokin palkkio ympäristössä?
  3. Mikä tai mitkä asiat ympäristössä tai ihmisen käyttäytymisessä edelleen ylläpitävät ei-toivottua käytöstä?

Sitten kannattaa miettiä, mitä haluaisi eläimen tekevän niissä tilanteissa kun se käyttäytyy huonosti. Ja sitten voi miettiä, miten sen voi saada käyttäytymään niissä tilanteissa halutulla tavalla.

Neljä porrasta hiekkalaatikolle

Hiekkalaatikko-ongelmat, eli tarpeiden tekeminen vääriin paikkoihin on yleisin syy luopua kissasta. Tämä on harmillista, koska kissoja on heitteillä muutenkin runsaasti. Kissalla on aina joku syy olla käyttämättä hiekkalaatikkoa – sillä on luontainen tarve piilottaa tarpeensa ja mieluiten hiekkaan.

Mikäli kissa tekee tarpeitaan hiekkalaatikon ulkopuolelle, varaa aika eläinlääkärille – syynä oudolle käyttäytymiselle voi olla kipu, jonka kissa on mestari piilottamaan.

Mikäli kissa todetaan terveeksi, voi alkaa tehdä muita toimenpiteitä. Ensinnäkin kannattaa tarkastaa tämä yksinkertainen lista läpi.

  1. Hiekkalaatikoiden määrä on n+1, eli kissojen lukumäärä plus yksi laatikko
  2. Hiekkalaatikoiden sijainti on sellainen, että ne eivät muodosta pussinperiä, niihin on helppo kulkea ja ne ovat rauhallisissa paikoissa, eivät ruokailu- tai lepopaikkojen vieressä.
  3. Hiekka on kissalle sopivaa – kissat yleensä pitävät paakkuuntuvasta hienosta hiekasta eniten. Oman kissan mielipide selviää vain kokeilemalla.
  4. Siivous päivittäin. Mitä useammin siivoat hiekkalaatikot, sitä vähemmän saat varautua yllätyksiin. Kissat inhoavat epäsiistejä vessoja.

Muista, että kissa ei suinkaan ole tyhmä. Hiekkalaatikon paikkaa uskaltaa ja kannattaa vaihtaa, jos ongelmia ilmenee. Hiekkalaatikoiden määrää kannattaa myös lisätä, mikäli ongelmia on.

Kun hiekkalaatikkoasiat on saatu kuntoon, seuraava askel kissan onnellistuttamiseen on kissakohtainen, persoonallisuuden mukaan laadittu virikeohjelma. 

 

 

 

Tarpeiden tekeminen muualle kuin hiekkalaatikkoon on yleisin syy luopua kissasta. Kissa haluaa tehdä asiansa hiekkalaatikkoon, koska sillä on luontainen tarve peittää tuotoksensa. Tässä muutama vinkki hiekkalaatikko-ongelmien ratkaisuun. Mikäli kissa lopettaa hiekkalaatikon käyttämisen, on syytä huolestua, se ei tee sitä huvikseen.

  1. Aina ensin eläinlääkäriin. Taustalla voi olla kipu, jonka kissa on mestari piilottamaan. Kivun ja sairauden mahdollisuus on aina suljettava pois ennen ongelman ratkomista muilla keinoilla.
  2. Laatikon sijainti ja ominaisuudet. Onko laatikoita tarpeeksi, eli yksi kissaa kohti plus yksi ekstralaatikko? Varmista, että laatikko on sellaisessa paikassa, että kissa uskaltaa mennä sinne ja saa olla rauhassa. Yleensä avolaatikko on kissojen mieleen enemmän kuin umpilaatikko yhdellä uloskäynnillä – kissa ei halua joutua saarretuksi vessareissullaan. Kissat yleensä pitävät eniten paakkuuntuvasta hienosta hiekasta, jonka avulla luontaista peittämiskäyttäytymistä voi toteuttaa. Kuinka usein laatikko puhdistetaan? Kissat pitävät pitkistä siivousväleistä yhtä paljon kuin ihmiset törkyisistä vessoista.
  3. Kissan elämänlaatu ja virikkeet. Kokeeko kissa stressiä? Huutaako se ovella taukoamatta päästäkseen ulkoilemaan? Riiteleekö se saman talouden kissa- tai koirakavereiden kanssa? Vetäytyykö se kaikesta sosiaalisesta toiminnasta? Jääkö sillä turkki hoitamatta? Nämä kaikki merkit voivat viitata siihen, että kissa kaipaa mielekästä toimintaa elämäänsä. Mielekäs toiminta pitää stressin loitolla ja elämänilon korkealla. Mitä paremmin kissa kotona viihtyy ja mitä vähemmän sillä on stressinaiheita, sitä helpompi sen on myös toteuttaa normaalia hiekkalaatikkokäyttäytymistä.

Muista, että terve kissa on motivoitunut hiekkalaatikonkäyttäjä. Ongelmat hiekkalaatikkotoiminnassa kertovat lähes aina muista ongelmista.

FullSizeRender

Tutustu virikevinkkeihin kissojen virikeluennolla!

Kolme vinkkiä öisen kissamonsterin taltuttamiseen

Kissat lähtevät lentoon öisin.  Ne pudottelevat kukkaruukkuja, rullaavat mattoja ja pitävät muutakin mekkalaa. Jos mekkalointi ei riitä, ne ronkkivat peiton alta nukkuvan omistajan varpaita. Jos ne eristetään suljetun oven taakse, ne huutavat niin, ettei kukaan saa nukuttua.

Miten päivällä niin suloisesti kerällä nukkuvasta ja kylkeä kääntävästä laiskeliinista kuoriutuu öisin seiniä pitkin lentävä matrix-hahmo?

Helposti.

Kissa nimittäin on hämäräaktiivinen eläin. Myöhään illalla ja aamuhämärässä mellastaminen on sille lajityypillistä käyttäytymistä, jota sillä on suuri tarve toteuttaa. Kissan perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta voit kokeilla muutamaa kikkaa, jos haluat nukkua häiriintymättä. Toinen vaihtoehto on se, että tästä lähtien herättyäsi käännät tyytyväisenä kylkeä ja olet kiitollinen siitä, että kissasi on normaali 🙂

  1. Pidä kissa kiireisenä. Mitä enemmän sillä on järkevää tekemistä pitkin päivää, sitä vähemmän virittynyt se on riekkumaan öisin. Mikä sitten on kissan mielestä järkevää tekemistä? Ruuan etsiminen, leikkiminen ja uusien paikkojen tutkiminen ainakin.
  2. Selkeytä rytmiä. Yöllistä käyttäytymistä ei kannata muuttaa yöllä. Enemmän merkitystä on sillä, mitä kissa tekee alkuillasta. Tee alkuillasta jotain fiksua kissasi kanssa; leikitä puoli tuntia ja päätä leikki herkkuun.
  3. Väsytä päätä. Illalla voit yhdistää aktivoinnin ja ruokailun tarjoamalla kissallesi koulutushetken. Opetelkaa jotain hyödyllistä tai hauskaa. Kissalle voi opettaa mitä tahansa mieleen tulee; luoksetulo, istuminen, tassun antaminen, maahanmeno ja muut. Pään väsyttämiseen tarvitset vain hyvän idean ja nälkäisen kissan. Jo muutaman minuutin treeni näkyy kissassa; se peseytyy ja käy sen jälkeen yleensä nukkumaan.

Kissan kanssa taistelu ei kannata. Se ei käyttäydy tahallaan meitä häiriten, vaan yöllinen aktiivisuus kuuluu sen perusluonteeseen. Taistelun sijaan kätevämpi tapa on suunnata energiaa muualle tai toiseen vuorokaudenaikaan.

Jaa omat parhaat virikevinkkisi muillekin!

Kissan kouluttamiseen voit perehtyä verkkokoulutuksissa!