Kissan kesyttäminen

Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Jaana Hiekkalaatikko-ongelmat,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Mitä enemmän kissa tekee kissamaisia asioita, sitä tyytyväisempi se on. Omistaja ei voi pakottaa kissaa tekemään juuri mitään, joten ainoa tapa vaikuttaa on luoda sopivat puitteet, jotka houkuttelevat esille erilaisten käytösten kirjon.

Mitä kaikkea kissan sitten pitäisi tehdä?

Sen pitäisi syödä, juoda, liikkua, levätä, olla sosiaalinen, leikkiä, saalistaa, huoltaa turkkia, olla utelias, käydä tarpeillaan ja lisääntyä jos sillä on siihen mahdollisuus (toivottavasti mahdollisuus on leikkaamalla poistettu). Näitä edellä lueteltuja kutsutaan kissan lajityypilliseksi käyttäytymiseksi. On normaalia ja toivottavaa, että kissa tekee näitä kaikkia. Tästä syystä juuri näitä asioita kysyy eläinlääkäri, kun epäillään sairautta. Sairaus tai kipu näkyvät kissan käyttäytymisessä, mutta hyvin hyvin pieninä asioina, koska kissa on mestari piilottamaan niitä. On tärkeää opetella tuntemaan oman kissan tavat, koska ei ole muuta keinoa mitata kissan hyvinvointia kuin tarkkailemalla sen käytöstä. Kissalla on lisäksi erityinen tapansa tehdä näitä toimintoja, joka erottaa sen muista eläimistä. Kissalla on esimerkiksi kaksi erilaista tapaa juoda.

Sitä, millä eri tavoin kissa lajityypillisiä käytöksiään toteuttaa, kutsutaan käyttäytymisen monimuotoisuudeksi. Kissa voi esimerkiksi nukkua useassa eri asennossa ja eri paikassa tai se voi liikkua ainakin kahdellakymmenellä eri tavalla. Mitä monimuotoisempaa kissan käyttäytyminen on, sitä parempi kissan hyvinvointi usein on. Ja vielä niin, että toiminnan monimuotoisuus olisi kissan oma idea! Tasapainoisessa elämässä toiminnot seuraavat toisiaan luonnollisena virtana. Ongelmia tulee, jos syystä tai toisesta tämä virta häiriintyy. Usein syyllisenä on stressi tai sairaus, joka saa aikaan sen, että normaali lajityypillinen käyttäytyminen häiriintyy tai käyttäytymisen monimuotoisuus vähenee.

Sekä tavallisessa arjessa että stressitilanteessa on hyvä keskittyä siihen, että pitää silmällä ja ruokkii käyttäytymisen monimuotoisuutta. Ruokkiminen ei vaadi paljon, mutta sen vaikutus on valtava. Mitä monimuotoisempana käyttäytyminen säilyy, sitä vähemmän kissa on altis stressille ja sen mukanaan tuomille sairauksille sekä toisaalta sitä paremmassa kunnossa kissa pysyy. Käyttäytymisen monimuotoisuus on tavallaan hyötyliikuntaa, joka pitää kissan kunnossa – se on osa aktiivista elämäntapaa, jossa kissa itse haluaa liikkua muutenkin kuin lepopaikalta ruokakupille ja hiekkalaatikon kautta takaisin. Meille ihmisillekin suositellaan kaikkea mahdollista metsäkävelyistä trampoliinipuistoon. Ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus perustuu omaehtoisuuteen, eli pitää saada valita – väkisin hyppyyttäminen ei tue hyvinvointia.

Heitetään haaste ilmaan. Seuraa omaa kissaasi muutama päivä. Katso, mitä kissoille tavallista toimintaa se ei tee juurikaan. Jättääkö se turkin pesemättä? Nukkuuko se vain pää pystyssä? Liikkuuko se vain kävelemällä? Jättääkö se raapimispaikan raapimatta? Kun tiedät, mitä haluaisit nähdä enemmän, kokeile järjestää olosuhteet niin, että kissa toimii haluamallasi tavalla. Kyseessä on pienet asiat, kuten uusi nukkumisteltta, leikitys, uusi raapimispuu, kissanpeti auringossa ja niin edelleen. Mikä on pienin teko, jolla saat kissan käyttäytymisesta jotain uutta irti?

Liity jäseneksi, niin näet videoluennon, jossa annan vinkit kissojen hyvinvoinnin lisäämiseen arkisin keinoin. Jäsenenä näet myös 16 muuta kissa-aiheista videota, jotka syventävät artikkeleita ja tarjoavat käytännön vinkkejä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,,,,,,,,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,,,,,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen

Mitä kaikkea kissa kaipaa voidakseen hyvin? Luonnollisesti tilaa, sopivaa ruokaa, raikasta vettä, oikeanlaista seuraa ja virikkeitä ja aivopähkinöitä. Mutta riittääkö se, että kissalla on nämä kaikki hyvän elämän avaimet ulottuvilla ja käytettävissä? Kuten raha, joka makaa patjan alla, ei tee onnelliseksi, ei kissaakaan tee onnelliseksi pelkkä hyvän elämän mahdollisuus. Mikäli kissa on terve ja tyytyväinen elämäänsä, ei kannata muuttaa mitään. Kissaa kannattaa kuitenkin opetella katsomaan ulkopuolisen silmin, koska pienistä käyttäytymisen muutoksista voi huomata kivun tai sairauden, joka kissojen kohdalla muuten jää usein huomaamatta.

Jotta kissan käyttäytymistä voidaan arvioida, täytyy ensin tietää mitä kissat keskimäärin tekevät, eli mikä on niin sanotusti normaalia ja odotettavissa olevaa käyttäytymistä kissalta. Lähteistä (ja olosuhteista) riippuen, kissa viettää tyypillisesti yli puolet vuorokaudesta lepäillen ja nukkuen. REM-uni on kissalle elintärkeää, ja siihen vaikuttaa huomattavan paljon ympäristö ja olosuhteet. Hereilläoloajan kissa käyttää leikkiin, ruokailuun ja itsensä hoitamiseen. Hiekkalaatikolla tulee vierailla riittävän usein ja vettäkin pitäisi lipikoida. Moni tarkkaileekin kissaa osin tiedostamatta, jolloin muutoksiin havadutaan viiveellä. Tyypillistä on alkaa pohtia, onko kissa aiemminkin tehnyt näin vai onko tapa alkanut vasta hiljattain. On hankala sanoa, onko muutosta tapahtunut, jos ei asiaa ole aktiivisesti seurannut.

Kissojen terveysasioista, kuten rokotuksista ja madotuksista tai painosta, pidetään usein kirjaa. Samaan tapaan kannattaa pitää kirjaa kissan tavoista. Ei välttämättä joka päivä, mutta ehkä kerran kuussa. Tällä tavalla voi havaita pieniä muutoksia, kuten liikkumisen muuttumista tai lempipaikkojen vaihtumista. Muutokset lempipaikoissa tai vaikkapa nukkumisasennoissa ovat tärkeitä tietoja, varsinkin jos kyseessä on kesytettävä arka kissa. Muutos nukkumisasennossa kertoo usein kotiutumisen asteesta ja stressitasosta. Kissan käyttäytymisen seuraaminen ei edellytä ympärivuorokautista valvontaa, vaan voit hyvin valita ne hetket päivästä kun tarkkailet kissaa. Voit tarkkailla kissaa myös teemoittain; tämä voi olla erityisen hyödyllistä jos sinulla on useampi kuin yksi kissa. Pistä merkille kunkin kissan yksilölliset tavat alkaen ruokailusta ja leikistä aina nukkumiseen ja sosiaalisuuteen.

Hyvinvointikartoituksen voit aloittaa niin, että seurailet kissaa muutamana päivänä ja kirjaat ylös, mitä se tekee milloinkin. Voit merkata ylös tunnit, jotka kissa käyttää nukkumiseen, leikkimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi voit laskea kertaluontoisia asioita, kuten turkinhuoltoa, ruokailua tai raapimista. Ainoastaan mittaamalla saat sellaista tietoa kissastasi, johon voit muutoksien avulla vaikuttaa. Mikäli kyseessä on vaikkapa eläinlääkärin määräämä dieetti, on sen järjestäminen hankalaa, jos muutettavat asiat ovat ainoastaan ruuan laatu ja määrä tai leikin lisääminen. Jotta painonhallinta olisi helppoa, mielekästä ja järkevää, tulee omistajan pyrkiä muuttamaan kissan aktiivisuustasoa kokonaisuutena – ei ainoastaan vaikuttaa irrallisiin palasiin. Koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi lisätä kissan elämään jotain, ilman että joku toinen asia vähenee. Tämä on tärkeä huomio!

Mitattavat asiat voivat olla siis tunteja, kun mitataan pitkäkestoista tapahtumaa, kuten nukkumista. Nukkumisessa voi myös erotella eri asennot, ne ovat erityisen merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. Tapahtumien mittauksessa käytetään tukkimiehen kirjanpitoa. Kiinnostavia mitattavia asioita ovat mm. kissojen väliset vuorovaikutustilanteet – määrä ja laatu, sekä ihmisen ja kissan vuorovaikutustilanteet, hyökkäilyt ja vaikkapa juominen. Juomista voit toki mitata myös mittaamalla käytetyn veden määrää. Muita asioita, joita voi mitata on tilankäyttö, eli kuinka suurta osaa käytössä olevasta tilasta kissa oikeasti käyttää. Tämä seikka on varsin oleellinen, kun kissa muuttaa sijais- tai uuteen kotiin. Tähän liittyvä mitattava asia on hiekkalaatikon sisältö, mikä on monikissatalouksissa joskus haastavaa jos ei ole jokaisella kissalla omaa nimikoitua lempilaatikkoa.

Mitä mitattavilla asioilla sitten tekee? Mitä enemmän kissan päivä koostuu lajityypillisestä toiminnasta, eli asioista, joita kissan kuuluu tehdä, sitä parempi kissan hyvinvointi todennäköisesti on. Yleensä tällöin kissa myös käyttää sen käytettävissä olevaa tilaa sekä muita resursseja, eikä ole niin altis stressille. Mitä paremmat ”tulokset” mittauksista saa, sitä parempi kissan mieliala yleensä on ja sitä vähemmän sillä on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Mittaaminen siis kannattaa!

Liittymällä blogin jäseneksi näet videon, mitä hyvinvointikartoituksessa kannattaa tarkkailla. Jäsenenä näet myös parikymmentä muuta kissa-aiheista jäsenvideota. Nyt kannattaa liittyä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat temppuilemaan – näin pääset alkuun

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Temppukoulutus,Virikkeet ,,,,,, 0 kommenttia
Kissat temppuilemaan – näin pääset alkuun

Temppujen harjoittelusta on monia hyötyjä kissalle. Vaikka temppu olisi täysin tarpeeton ja turha, sillä on silti suuri merkitys ja se on hyvinvointiteko. Kouluttamalla tarpeellisia tai turhia temppuja kissallesi opit tuntemaan sitä aivan uudella tavalla, opit tunnistamaan mikä sille on tärkeää ja opit samalla myös sen stressistä – parhaassa tapauksessa opit tunnistamaan jos kissalla ei ole kaikki kunnossa.

Käydään ensin läpi mitä hyötyä koulutuksesta on.

Suhde kissan ja omistajan välillä paranee, kun koulutusta tehdään omaehtoisuuteen ja palkitsemiseen perustuen. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Suhde muodostuu sarjasta vuorovaikutustilanteita. Koulutustilanne on vuorovaikutustilanne, joka on sävyltään positiivinen. Koulutus tuottaa sivutuotteena hauskaa yhdessä tekemistä eli hyviä vuorovaikutustilanteita, jotka tallettuvat suhdepankkiin. Mitä enemmän suhdepankissa on plussaa, sitä enemmän kissa voi luottaa omistajaan ja sitä positiivisemmin kissa ajattelee myös tulevista vuorovaikutustilanteista.

Kouluttaminen vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Mitä ihmettä, voiko herkkuja syöttämällä muka parantaa kissan terveyttä? Kyllä voi. Kouluttamalla vaikutetaan välittäjäaineisiin ja sitä kautta tunnetilaan ja edelleen mielialaan. Kun kissa on hyvällä tuulella, se ei ole niin altis stressaaville tilanteille ja se palautuu stressistä nopeammin. Hyvä tuuli myös puskuroi huonoja kokemuksia. Mitä vähemmän kissa stressaa, sitä vähemmän altis se on mm. tulehduksille. Kouluttaminen osana virikeohjelmaa vaikuttaa kissan aikabudjettiin. Tätä kautta kouluttaminen ehkäisee ei-toivottua käyttäytymistä ja sillä voidaan hallita mm. yöllistä riehumista.

Kouluttaminen nopeuttaa kasvua ja toipumista. Mitä enemmän kissalla on mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, sitä tyytyväisempi se on. Sisäkissat pääsevät harvoin oikeasti saalistamaan, ja tästä syystä kouluttaminen tarjoaa niille sopivaa korvaavaa toimintaa. Virikkeet, joihin kouluttaminen kuuluu, auttavat kissaa toipumaan sairaudesta tai leikkauksesta nopeammin.

Kouluttaminen vaikuttaa oppimiskykyyn. Luonnossa kissa kohtaa päivittäin erilaisia haasteita ja ongelmia, ja sen on käytettävä päätään selviytyäkseen niistä. Kotikissa ei suurempia haasteita kohtaa, mikä saattaa aiheuttaa laitostumista. Laitostumisen ehkäisyyn ja aktiivisuuden ylläpitoon koulutus tarjoaa sopivaa hauskaa tekemistä ja aivopähkinää, jotta harmaat aivosolut pääsevät hommiin!

Miten sitten voi aloittaa?

Ensimmäinen asia ja koulutuksen ehdoton edellytys on motivaatio. Kissoja on monesti syytetty siitä, etteivät ne ole innokkaita tekemään mitään omistajiensa kanssa. Tämä ei johdu eläimen ominaisuuksista vaan syy löytyy usein joko siitä, että kissalla on muuta tärkeämpää tekemistä tai siitä, että motivaatio on valunut vapaiden nappuloiden seassa ruokakuppiin, joka on jatkuvasti esillä.

Kun motivaatio on kunnossa niin onnistuminen on taattua! Voit aloittaa suoraan jostain tempusta tai voit hyödyntää erilaisia tukitaitoja.

Liity eläinkoulutusblogin jäseneksi ja katso video, jossa neuvon alkuun yksinkertaisten taitojen opettelussa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat saman katon alla – kyräilystä kaveruuteen

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Virikkeet ,,,,,, 0 kommenttia
Kissat saman katon alla – kyräilystä kaveruuteen

Kissa nauttii hyvistä sosiaalisista suhteista, jokaisella kissalla tulisi olla positiivinen suhde joko ihmiseen, toiseen kissaan tai toiseen eläimeen. Kissa ei ole erakko, joka pärjää yksinään pitkiä päiviä – se kaipaa toimintaa ja kaveria. Kaikki kissat eivät halua lajitoveria samaan asuntoon, mutta moni kissa sopeutuu jakamaan kämpän toisen kissan kanssa. Monissa tapauksissa lajitoverin hankkiminen helpottaa omistajien syyllisyyttä ja elämääkin, kun ei tarvitse olla vastuussa kaikesta aktivoinnista ja virkistystoiminnasta itse.

Parhaat edellytykset kaveruuden onnistumiselle on silloin, kun molemmilla kissoilla on kokemusta toisista kissoista. Vaikka kissa olisi ihmistä kohtaan arka, se saattaa olla sosiaalisesti taitava lajitovereidensa kanssa. Näin saattaa olla esimerkiksi populaatiokissojen kohdalla; kissakaverit ovat niille tuki ja turva, kun ihmisiä kohtaan ne suhtautuvat monesti varauksella. Useimmissa tapauksissa kissojen menestyksellinen yhteiselo saadaan taattua, kunhan perusresurssit ovat kunnossa. Joskus kissat ovat ”vain kämppiksiä”, ne jakavat asunnon, mutta eivät välttämättä milloinkaan kohtaa. Tämäkin järjestely voi olla toimiva, mutta se edellyttää erityishuomiota sisustukseen ja tilankäyttöön.

Mitä sitten kannattaa ottaa huomioon ennen kuin yhdistää kaksi toisilleen ennalta tuntematonta kissaa?

Kissa tarvitsee tilaa. Tutkimusten mukaan sisäkissan reviiri on noin kahdesta neljään huoneen kokoinen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sopiva (riidaton) kissatiheys oli 1 kissa / 10 m2. Tilantarve on tapauskohtaista ja tilan määrää jopa enemmän vaikuttaa tilan laatu. Hyvällä sisustuksella saa pienestäkin tilasta kissalle mieluisan. Vastaavasti tuhannenkaan neliön tila ei tee onnelliseksi, ellei kissa sitä käytä. Tilassa on huomioitava koon ja laadun lisäksi se, että kissa todella käyttää tilaa. Tässä on myös huomioitava yksilölliset erot. Kissahyllyt ja kiipeilypuut sekä riippumatot ovat monen kissan suosikkeja, mutta nivelrikosta kärsivä kissa ei näitä pysty välttämättä käyttämään. Ota siis huomioon kissojen ominaispiirteet. Kissoilla on tarve piiloutua. Turvalliset ja käyttökelpoiset piilot täytyy kissan omistajan järjestää ja tarjota. Piiloissa pätee sama mittari kuin tilassa; piilo on hyvä vain silloin kun kissa sitä käyttää. Tutkimuksen mukaan monikissatalouksissa kissat ovat toisiltaan näkymättömissä jopa puolet ajasta – siihen on annettava mahdollisuus, tai välit voivat kiristyä. Ennen uuden kissan hankintaa on syytä käydä asunto läpi kissan silmin ja tehdä muutoksia, joiden avulla voi parantaa tilankäyttöä ja lisätä piiloutumispaikkoja.

Tilan ja rakenteiden lisäksi tärkeitä resursseja ovat ruoka, hiekkalaatikot ja lepoalueet. Kissat saalistavat yksinään ja osa kissoista syökin mieluiten yksin. Joka tapauksessa järjestelyt kannattaa suunnitella niin, ettei ruuasta tule riitaa tai että ruoka-alueesta ei tule niin sanottu kuuma alue. Kissat söisivät mieluiten monta pientä annosta päivässä. Siihen toimii yhdistämisvaiheessa ja muulloinkin kouluttaminen herkkujen avulla. Hiekkalaatikoiden määrästä ja sijainnista on jo aiemminkin ollut puhetta. Tärkeää on, että jokaisella kissalla on esteetön pääsy laatikolle. Lepoalueet on mielenkiintoinen asia. Joskus kissat nukkuvat yhdessä, joskus taas yksinään – todennäköisemmin kissat nukkuvat erillään. Joskus ne vuorottelevat suosikkipaikkaa, eli käyttävät samaa lepopaikkaa mutta eri aikaan. Suosikkipaikkoja ovat yleensä korkeat, lämpimät ja pehmeät lepoalueet. Kun on hankkimassa toista kissaa, on syytä panostaa varsinkin lepoalueisiin. Lepo on kissan aikabudjetissa erittäin suuressa roolissa, ja lepoalueet ovatkin huomattavasti tärkeämpiä sovun ja hyvinvoinnin kannalta kuin vaikkapa lelut, joiden parissa kissa viettää aikaa enimmillään puoli tuntia päivässä.

Miten sinä haluaisit tutustua uuteen kämppikseesi? Haluaisitko kenties tietää jotain jo etukäteen? Haluaisitko tutustua hieman ennen muuttopäätöstä? Arvostaisitko pehmeää laskua, eli omaa rauhaa? Haluaisitko luottaa siihen, ettei kämppis syö ruokiasi tai myy omaisuuttasi? Näitä asioita kannattaa miettiä myös kissojen kohdalla.

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa käyn läpi kissojen yhdistämistä ja tyypillisimpiä riitatilanteita. Saat vinkit sopuisaan yhdistämiseen ja riitojen ehkäisyyn.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Virike kissan mukaan!

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Temppukoulutus,Virikkeet ,,,, 0 kommenttia
Virike kissan mukaan!

Virikkeistä puhutaan joka puolella ja sana on jossain määrin kokenut inflaation ja ehkä alkuperäinen idea on saattanut hälventyä. Virikkeitä tutkitaan ympäristöissä, joissa on paljon kissoja samanlaisissa olosuhteissa – usein kissojen virikkeitä tutkitaan löytöeläintaloissa. Kotikissoilla tutkiminen olisi haastavampaa, kun jokaisella kissalla on erilaiset olosuhteet, joiden vaikutusta ei voitaisi rajata tutkimuksesta pois. Löytöeläintaloissa tehtyjä tutkimuksia voidaan soveltaa kotikissoille, kun otetaan huomioon kissakohtaiset mieltymykset ja erot.

Virikkeiden tavoitteena on lievittää ja ehkäistä stressiä. Virike voi olla mikä tahansa kissan elinympäristöön lisättävä asia, joka lisää kissan omaehtoista motorista toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa stressiä lievittävästi. Kissalla täytyy olla kissamaista ja mielekästä tekemistä, jotta sen turhautuminen ja pelko pysyvät siedettävällä tasolla ja sitä kautta stressi alenee. Ei kuitenkaan ole aivan sama, mitä kissalle virikkeeksi järjestää, vaan kannattaa huomioida kissan persoonallisuus ja yksilölliset tavoitteet virikeohjelmalle. Jotta virikkeiden järjestäminen olisi tehokasta ja järkevää, tarvitaan tietoa siitä, mitä kukin kissa eniten arvostaa. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on monelle ihmiselle rentouttavaa ja stressiä lievittävää tekemistä. Se ei kuitenkaan riitä, että kirjahyllyssä komeilee rikos ja rangaistus, koska lukematon kirja ei ole tehnyt tehtäväänsä; se ei lievitä stressiä. Sama pätee kissoihin – niille on turha omantunnontuskissa ostaa erilaisia härpäkkeitä, jos ne eivät niitä käytä. Vain käytetty virike tekee tehtävänsä.

Tutkimuksessa (Ellis et al., 2017) haluttiin selvittää valintojen avulla, minkälaisia virikkeitä kissat arvostavat rajoitetuissa olosuhteissa. Kissat laitettiin asumaan häkkiin, jossa keskialueella oli perustarvikkeet, kuten ruoka, vesi ja hiekkalaatikko. Keskihäkin ympärillä oli neljä virikealuetta, joista yksi oli tyhjä, yhdessä oli pahvilaatikko, yhdessä hylly ja yhdessä lelu. Tutkijat mittasivat, kuinka paljon aikaa kissat viettivät kussakin osastossa.

Tulokset paljastivat, että kissat valitsivat useammin virikkeellisen osaston kuin tyhjän, eli kissat vaikuttivat todella arvostavan virikkeitä. Virikkeistä parhaaksi osoittautui pahvilaatikko ja sen jälkeen hylly. Lelun kanssa kissat viettivät aikaa näistä kolmesta vähiten. Piilolaatikko oli niin tärkeä, että sen voisi nostaa virikestatuksesta perustarpeeksi. Piilolaatikon vaikutuksista voit lukea lisää täältä! Johtopäätöksenä tässäkin tutkimuksessa oli se, että piiloutumisen tarve on todella suuri ja että stressaavissa tilanteissa ensimmäinen edellytys on piilolaatikon tarjoaminen.

Löytökissoista kotikissoihin… Kotitiikerille ei pahvilaatikko välttämättä tuota onnea, vaikka ne piiloja kaipaavatkin, ja joudutaan miettimään muita ratkaisuja virikkeiden toteuttamiseen. Valjaissa ulkoiluttaminen on yksi tärkeä ja erittäin tehokas tapa aktivoida ja väsyttää kissaa. Siinä yhdistyy parhaimmillaan moni eri virikeryhmä; kissa saa tepastella erilaisilla alustoilla, nähdä ja kuulla ja haistaa luontoa ja olla vuorovaikutuksessa omistajansa kanssa. Ulkoilu parantaa omistajan ja kissan välistä suhdetta ja vuodenaikojen mukaan vaihtuva ympäristö takaa mielenkiinnon. Kissaa ei kuitenkaan voi viedä valmistelematta pihalle narun jatkeena, vaan harrastus vaatii huolellisen alkutreenin. Ulkoiluissa on eroja, ja ensimmäisillä kerroilla kissalle jää yleensä mieleen se, onko ulkoilu hauskaa yhdessäoloa vai pelkoa aiheuttava kokemus. Ulkoilu lähtee liikkeelle valjastamisesta, josta voit lukea lisää täältä!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa oma kissani on ensimmäistä kertaa valjaissa pihalla ja saat vinkit siihen, miten kissaa kannattaa ulkoiluun valmistella ja mihin ulkoilun aikana kannattaa kiinnittää huomiota (videon kesto 11 min.)

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat ja kädet

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat ,,,,, 0 kommenttia
Kissat ja kädet

Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa ”kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.