Kaikki kunnia kissalle – se on vuosituhansien saatossa kesyttänyt ihmisestä itselleen aivan kelvollisen lemmikin. Lemmikin luonnollisesti halutaan oppivan nopeasti niin sanotusti talon tavoille, ja kissoilla onkin käytössä oma tapakasvatusohjelma ihmisille.

Kissojen eettiset säännöt eivät syyllistä paineen käyttöä, vaan se on yksi keskeisistä tavoista saada toimintaa aikaan ja vahvistaa toimintaa. Kissat sheippaavat, käyttävät paineen poistoa, sosiaalisia vahvisteita ja kaikkea muuta mukavaa saadakseen aikaan toimintaa ihmiseltä ja vahvistaakseen sitä. Ei-toivotusta toiminnasta kissa rankaisee, usein onneksi käytössä on negatiivinen rankaisu, eli palkkion mahdollisuus poistetaan. Joskus kissa kuitenkin käyttää myös fyysistä rankaisua.

Kissojen koulutusmanuaalissa korostetaan, että kaikki ihmiset oppivat samalla tavalla ja vanhojenkin ihmisten on mahdollista oppia uutta. Kaikkein kovapäisimmätkin ihmiset on mahdollista saada koulutettua ihmisystävällisillä ja eettisillä tavoilla.

Ruokintakäytöksen vahvistaminen tuplavahvisteella

Ruokintakäytös on yksi tärkeimmistä avaintaidoista, joka jokaisen ihmislemmikin tulee osata. Kouluttajan näkökulmasta on keskeistä huomata, että kyseessä ei ole vain yksi toiminto, vaan monimutkainen sarja käytöksiä. Tässä kannattaa käyttää apuna sheippaamista, eli välitavoitteiden havainnointia ja oikeansuuntaisen toiminnan vahvistamista.

Tämän käytöksen opettamisessa käytämme sekä negatiivista että positiivista vahvistetta yhdessä, eli tuplavahvistetta. Ihmisen kouluttamisessa on saatu hyviä tuloksia myös paineen, kuten äänen käytöllä.

Ensimmäinen vaihe on se, että sheipataan ihminen ruokakaapille. Mikäli ihminen lähtee tarjoamaan tätä käytöstä, sen voi siepata lennosta. Palkkiona voi käyttää jaloissa pyörimistä, hidasta räpyttelyä tai puskemista. Mikäli ihminen ei omaehtoisesti tarjoa tätä, voidaan käyttää painetta apuna. Paineena tehokkain on naukuminen. Paineeseen voidaan liittää suunta, eli ohjataan ihmistä oikeaan suuntaan paineen avulla. Ihminen, kuten muutkin eläimet, usein tulevat aluksi painetta päin, eli naukuminen kannattaa aloittaa ruokakaapin suunnasta. Jatkossa naukuminen toimii vihjeenä ruokinnalle.

Aluksi kaikesta oikeansuuntaisesta toiminnasta kannattaa tuottaa mielekäs lopputulos. Vasta kun toiminta on vakiintunut, kannattaa aloittaa valikointi.

Huonon tai kilohinnaltaan liian edullisen ruuan tarjoaminen

Tämä on ihmislemmikkien yksi yleisimmistä ei-toivotuista toiminnoista. Toimivin lähestymistapa ongelmaan on sammuttaminen, eli että siihen ei reagoida millään tavalla. Haasteellista sammuttamisessa on se, että jos kissoja eli kouluttajia on useampi kuin yksi, jokaiselle täytyy teroittaa pelin henki, ettei joku tule vahingossa vahvistaneeksi toimintaa. Sammumispurkauksiin on hyvä varautua, lemmikki saattaa lisätä huonojen ruokien tarjontaa, ennen kuin toiminta sammuu kannattamattomana.

Ruuan kilohinnan asteittainen nostattaminen kannattaa tehdä vähitellen ja kehitysaskeleista kannattaa palkita anteliaasti – huomioi, että kaikki oikeansuuntainen toiminta on palkitsemisen arvoista!

Leikkimisen harjoittelu

Ihmistä voi opettaa leikkimään monilla eri tavoilla. Parhaita kokemuksia on saatu sheippaamalla ja johdonmukaisella vahvistamisella. Leikittäminen on hyvä tapa virikkeistää ihmislemmikkiä, joka ilman järkevää toimintaa jumiutuu usein sohvannurkkaan. Ihminen kaipaa aktivointia ja mielekkäitä kokemuksia. Kissana voit vaikuttaa hyvin paljon siihen, millä tavalla ihmislemmikkisi aikaansa käyttää. Vihjeinä leikille voi käyttää tavaroiden pudottelua pöydiltä, äänivihjeitä tai fyysisiä vihjeitä – ihminen on melko hyvä yleistämään samaa toimintaa uusiin tilanteisiin.

Katso tästä vinkkejä siihen, millä tavalla ihminen voi vaikuttaa kissan käyttäytymiseen, vai onko se edes mahdollista.

Kissat vallan kahvassa: hallinnan tunne ja hyvinvointi

Mikä on ensimmäinen asia, jonka varmistat, kun menet uuteen paikkaan tai ryhmään? Osa haluaa varmistaa takarivin paikan läheltä ovea tai ikkunaa, ilman vieruskaveria. Osa taas hakeutuu kontaktiin ja etsii samanhenkisiä liittolaisia. Kaikille on tärkeää tietää milloin on tauko, milloin ja missä syödään ja missä on vessa. Ja varsinkin, monelta lopetetaan -ehtiikö kolmen bussiin.

Edellä mainitut perusasiat ovat meille kaikille tärkeitä, koska ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin saamme ympäristön haltuun. Jos joku on ollut kurssilla, jossa näitä ei käydä ensimmäisen tunnin aikana läpi, ymmärtää se kaaoksen, joka koittaa ennen puolta päivää.

Miten tämä liittyy kissoihin?

Luulisi, että kissalle riittää oma tila, ruokakuppi täynnä ruokaa, vesikuppi ja hiekkalaatikko. Vaan ei riitä. Jos riittäisi, kenelläkään ei olisi ongelmia – ei kissojen eikä muiden eläintenkään kanssa. Kissan perustarpeista toki täytyy aloittaa – nälkä, kipu, pelko tai muu perustavanlaatuinen puutos estää kehittymisen, kuten esimerkiksi kotiutumisen, usein kokonaan.

Uuteen kotiin muuttavalle kissalle ei välttämättä riitä, että tassuun antaa nivaskan tämän kodin toimintakulttuurista ja menettelytavoista. Alkuun on syytä keskittyä siihen, että kissa itse ottaa tilan ja tavat haltuun. Meidän roolimme on toimia mahdollistajana ja kuten kasveillekin, luoda sopivat olosuhteet, joissa kissa voi kukoistaa.

Kissojen, kuten muidenkin eläinten kanssa ymmärretään joskus väärin niin sanotut talon tavat. Ihmisille tyypilliseen tapaan korostetaan kiellettyjä asioita ja rajoituksia, ja unohdetaan se, mitä kannattaa tehdä.

Lajienvälistä viestintää

Sanotaan, että ihmisillä on hyvä olla, kun he kokevat tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. Tämä liittyy hallinnan tunteeseen, eli on hyvä asia jos voi luottaa siihen, että oma mielipide on tärkeä. Sama pätee kissoihin. Ne harvoin saavat päättää, kenen kanssa ja millaisessa asunnossa ne asuvat – tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kissoilla ei olisi mitään sananvaltaa. Niillä on paljonkin, mutta valitettavasti pääasiassa negatiivisessa mielessä.

Eläinten ei pitäisi olla meille rasite, kun meillä on vapaus valita pidämmekö niitä vai emme. Siksi ei pitäisi olla niin, että kissa joutuu käyttämään kovia keinoja tullakseen ”kuulluksi”. Mielestäni yksi kiinnostavimmista ristiriidoista tällä hetkellä on se, että toisaalta haluamme, että eläimet, kissat mukaanlukien, olisivat mahdollisimman tyytyväisiä, kilttejä ja että käytösongelmia olisi mahdollisimman vähän. Samaan aikaan tulkitsemme ja opiskelemme viiksien asentoa, ilmeitä ja eleitä. Olen vahvasti sitä mieltä, että kissat kyllä kertovat tuntemuksistaan, kun joku vain viitsii kuunnella.

Lisää valtaa kissoille!

Hallinnan tunne on keskeinen esimerkiksi kotiutumisessa. Nimensä mukaan hallinnan tunne auttaa kissoja saamaan tilanteen hallintaan. Hallinnan tunteeseen vaikuttaa tila; kissalle kannattaa antaa valta käyttää tilaa juuri kuten se haluaa.

Toinen hallinnan tunnetta rakentava asia on ihminen, eli kissojen palvelija.

Jatka lukemista ja katso aiheeseen liittyvä video liittymällä jäseneksi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – sujuvuutta tutustuttamiseen

Uuden ja vanhan kissan tutustuttaminen toisiinsa on prosessi siinä missä mikä tahansa ystävystyminen. Lajitoverin seura on lähes poikkeuksetta hyvä asia kissoille, ja meidän ihmisten rooli tutustumisprosessissa on toimia mahdollistajina ja rauhanturvaajina. Kissojen tutustuttaminen toisiinsa on taitolaji, jossa kärsivällisyys on valttia!

Kaverin valinta

Sopivan ystävän valinta on erittäin tärkeää. Kannattaa kyseenalaistaa vanhat uskomukset ja miettiä rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja kun valitsee omalle kissalleen kaveria. Mielestäni ehkä liikaa korostetaan nuorten ja aktiivisten ja sosiaalisten kissojen tarvetta kavereille, kun usein myös vastakohdat täydentävät toisiaan. Joskus hyvin seuralliselle kissalle sopii kaveriksi ujompi piimä. Kissojen ei tarvitse olla samanlaisia luonteeltaan tullakseen hyvin toimeen – tärkeämpää on se, että molemmilla olisi perustaidot sosiaalisesta toiminnasta. Ja vaikka ei olisikaan, ne voi oppia aikuisenakin, kun siihen on sopivat olosuhteet.

Tilat tutuksi ja ensivaikutelma

Kissojen pitäminen eri tiloissa on alussa hyvin tärkeää. Vaikka ilmassa olisi positiivista uteliaisuutta, niin ei silti kannata ahnehtia liikaa ja jättää kissoja pärjäämään yksin. Usein kiistoja tulee ennemmin tai myöhemmin ja tutustumisen alkuvaiheessa kissoilla ei välttämättä ole eväitä niitä itse selvittää.

Erillään pitäminen auttaa uutta kissaa tutustumaan asuntoon ja sen kaikkiin hienouksiin ja reitteihin. Se tarvitsee aikaa ja rauhaa tähän työhön. Uudelle kissalle kannattaa järjestää omaa aikaa, jolloin se saa vapaasti kulkea asunnossa. Tämä onnistuu helposti esimerkiksi öisin.

Ensivaikutelma on erittäin tärkeä. Asunnon jakavat kissat tiedostavat toisensa, vaikka eivät samassa tilassa olisikaan. On tärkeää, ettei niitä esitetä toisilleen uhkina vaan mahdollisuuksina. Ensivaikutelmaan kannattaa vaikuttaa vaihtelemalla tiloja ja lisäämällä vaihtoon jotain hauskaa. Kaikessa toiminnassaan ihmisen on syytä alleviivata sitä, että toisen kissan hankkiminen on hyvä ratkaisu kaikille osapuolille. Mitään muuta ihminen ei oikeastaan voi tehdä.

Ensimmäiset kohtaamiset

Kun ilmassa on iloista odotusta puolin ja toisin, on aika järjestää kohtaamisia ilman aitaa. Tässä kohtaa turvallisuus on tärkeää. Lisäksi kannattaa muistaa, että sitä paremmat mahdollisuudet kissoilla on ennakoida toisiaan, mitä enemmän ne ovat saaneet rauhassa tutustua toisiinsa. Mekin opimme tuntemaan ihmisiä heitä tarkkailemalla, esimerkiksi telkkarin kautta, vaikka emme heitä koskaan olisi tavanneet. Ensimmäiset yhdistämiset eivät siis ole ensimmäisiä kohtaamisia, vaan niissä molemmilla osapuolilla on jo kokemusta ja näkemystä toisistaan.

Liity blogin jäseneksi, niin näet noin vartin mittaisen videon, jossa käyn läpi ensimmäisten kohtaamisten järjestämistä. Mitä taustataitoja molemmille kannattaa opettaa jo ennakkoon ja mitä sisustuksessa kannattaa huomioida, jotta kohtaaminen olisi mahdollisimman rauhanomainen? Jäsenenä näet myös liki sata muuta videota ja kaikki uudet tulevat yhdeksän euron kuukausihinnalla. Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – perushuolto positiivisesti

Kissan huoltoon kuuluu sellaisia asioita, jotka eivät ole harjoittelematta helppoja. Kukaan kissa ei ole huoltovapaa ja siitä syystä kannattaakin valmistautua erilaisiin toimenpiteisiin, vaikka akuuttia tarvetta ei olisikaan. Pienellä huollolla voi välttää isompia remontteja – esimerkiksi hampaiden harjaaminen voi säästää kissaa ja kukkaroa.

Mitä väliä, miten huolto suoritetaan?

Huoltotoimet ovat välttämätön paha. Onko sillä niin väliä, miten kissa toimenpiteisiin suhtautuu, jos ne kuitenkin päättäväisesti tehdään? Riippuu toki siitä, kuinka usein huolto tapahtuu – päivittäinen epämukavuus on huono asia, kun taas tyytyväinen kissa voi helpommin sietää pienen jakson puoliväkisin tehtyjä toimenpiteitä.

Mikäli jokin asia, kuten harjaus tai hampaiden pesu tai lääkkeiden tai lisäravinteiden antaminen toistuu jatkuvasti, siihen kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. Omistajana et halua sotkeutua kissan silmissä mihinkään epäilyttävään toimintaan, joka ei kestä päivänvaloa. Et halua, että kissasi alkaa stressata seurassasi etkä varsinkaan halua, että kissan stressi kroonistuu. Se nimittäin näkyy ja tuntuu, mikäli näin pääsee käymään. Kissa on herkkä olento, jolla stressi aiheuttaa paljon ongelmia.

Rauhallisin ja päättäväisin ottein?

Suosittelen jättämään päättäväisyyden nurkkaan siinä vaiheessa, kun kohteena on eläin. Kissa, kuten mikään muukaan eläin, ei ymmärrä sellaisia käsitteitä kuin sisu, päättäväisyys tai periksiantamattomuus. On totta, että erittäin taitavasti tehtynä erilaisia käsittelytoimenpiteitä voi harjoitella sillä tavalla, että irti päästäminen ja helpotus vahvistavat oikeaa käytöstä. Kissaa ei kuitenkaan saa opetettua hyväksymään toimenpiteitä tekemällä niitä väkisin ja pitämällä kissaa pakolla kiinni. Lue lisää ajatuksia pakkosylityksestä, jota en suosittele. Rauhalliset ja päättäväiset otteet ovat hyvä asia silloin, kun toimenpide on kissalle tuttu ja se hyväksyy sen. Koulutusmenetelmänä rauhalliset ja päättäväiset otteet eivät toimi.

Mitä haittaa pienestä epämukavuudesta on?

Elämä ei aina ole pelkkää juhlaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi perusteltua pakottaa kissaa. Kissan elämässä on muitakin vastoinkäymisiä, omistajan ei tarvitse olla yksi niistä. Jokainen kiinnipitäminen on pois sylissä viihtymisestä. Jokainen pakottaminen lisää ja herättää epäluuloisuutta, joka lisää stressiä. Jokainen puoliväkisin tehty toimenpide on pois luottamuspankista ja kissan hallinnan tunteesta. Pienikin vastakkainasettelu kissan ja omistajan välillä luo jännitettä, murentaa suhdetta ja vähentää kissan (ja omistajan) mahdollisuuksia ennakoida toisen osapuolen tekemisiä. Jokainen taistelu opettaa kissalle, ettei sen mielipiteellä ole väliä, mikä taas laitostaa ja masentaa kissaa.

Miten saat positiivisen kierteen päälle?

Ajatellaan hetki luottamuspankkia. Sinne toisaalta tallettuvat myönteiset kanssakäymiset, jotka kasvavat korkoa yleistyen kissan asenteessa muihin tilanteisiin ja muihin ihmisiin. Toisaalta pankista nostetaan aina silloin, kun jotain epämiellyttävää tapahtuu. Luottamuspankissa on se hyvä puoli, että sinne saa tehtyä talletuksia omalla työllä. Nostojen suuruuteen vaikuttaa toimenpiteen vakavuus ja kesto.

Ajatuksen ydin on siinä, mitä sinun täytyisi tehdä, jotta luottamuspankin velat alkaisivat tuntua saatavilta. Miten saisit nostot käännettyä talletuksiksi?

Liittymällä jäseneksi pienellä, yhdeksän euron talletuksella, näet video, jossa kissojen tyypillisissä hoitotoimissa nostot käännetään talletuksiksi; lisäksi näet kuukauden ajan kaikki videot, joita kissa-aiheista on kertynyt jo yli toistakymmentä. Kissa-aiheissa on puhetta hiekkalaatikoista, kissan kesyttämisestä ja virikkeistä. Tule mukaan jäseneksi, jäsenyys on määräaikainen, eikä sinun tarvitse sitä erikseen irtisanoa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – kolme ongelmaa ja yksi ratkaisu!

Kissaa markkinoidaan joskus helppona lemmikkinä, mutta kuten jokainen kissaihminen tietää, se ei todellakaan ole sitä. Kissalla on viisi tehokasta ja lamauttavaa asetta, joita et halua aktivoida. Sillä on ääni, jota se osaa käyttää sekä olemus, joka ilmentää hyvin tehokkaasti tyytymättömyyttä.

Kissan pitäminen tyytyväisenä on kaikkien edun mukaista. Siihen tarvitaan tunnetta ja tietoa sekä hieman viitseliäisyyttä. Kissan onnellistamisesta ja stressinhallinnasta on täällä blogissa jo varmaankin satoja artikkeleita.

Mitä sitten pitää tehdä, jos kissa kuitenkin kaikesta huolimatta toimii ei-toivotulla tavalla? Saako kissaa komentaa? Pitääkö kissaa suihkuttaa vesipullolla? Annan kolme esimerkkiä ei-toivotusta käyttäytymisestä ja jäsenille videon, jossa kerrotaan yksi yksinkertainen ratkaisu kaikkiin näihin ongelmiin.

1. Kissa huutaa ovella ja pyrkii ulos

Kun päätät ulkoiluttaa kissaa valjaissa ja sitä kautta tarjota sille mielekästä tekemistä ja virikettä, tulet nopeasti huomaamaan, ettei kissalle riitä mikään. Puoli tuntia pihalla seisoskelua ja puhelimen selaamista on iso satsaus, mutta kissa ei ole siihen kovinkaan usein tyytyväinen. Kun keli on sopiva ja puitteet kohdallaan, kissa jaksaa olla ulkona vaikka kuinka pitkään. Silloin omistajan rooli mahdollisuuksien tarjoajasta ja portista ihanalle pihalle muuttuukin ankeuttajaksi ja sisälle kuskaajaksi. Hyvästä ideasta voi pahimmillaan saada miinuspisteitä ja lisäbonuksena kissa on useita tunteja ovella huutamassa ja muistuttamassa.

2. Kissa penkoo huonekasveja ja levittää multaa

Huonekasvit kannattaa valita niin, että ne eivät ole myrkyllisiä, koska niitä tullaan joka tapauksessa maistelemaan. Multa ja vihreät oksat kiinnostavat kissoja, ja voitkin varautua siivoamaan multaa lattialta hyvin usein. Mikäli haluat paikalla ollessasi keskeyttää mullan kaivamisen, kannattaa se opettaa kissalle etukäteen. Varmista myös, että kissalla on käytettävissä muita, yhtä kiinnostavia virikkeitä kuin kasvit.

3. Kissa kiipeää verhoihin ja raapii huonekaluja

Kissa käyttää ja tarvitsee kolmiulotteista tilaa. Se tarvitsee välttämättä myös sallittuja kohteita raapimiseen. Valitettavasti kissa valitsee itse kohteet, joita se raapii – omistaja ei oikeastaan voi muuta kuin tarjota samankaltaista materiaalia sallittuun kohteeseen. Sinänsä verhoissa roikkuminen ja huonekalujen raapiminen eivät siis ole ongelmia ja kissalla tulisi olla mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Mikäli haluat keskeyttää kissan toiminnan, se on kuitenkin mahdollista ilman väkivaltaa ja säikyttelyä.

Näihin jokaiseen ongelmaan saa apua kissan virikkeellistämisestä, josta on jo monta juttua tehtynä. Näihin ja muutamiin muihinkin ongelmiin voi käyttää yhtä ratkaisua, joka on helppo opettaa kissalle. Näet videon aiheesta liittymällä jäseneksi.

Miksi vesipullo tai komentaminen eivät ole hyviä ideoita?

Kissan säikyttely ei ole koskaan hyvä ajatus. Jotta niin sanottu rankaisu tai toruminen toimisi, kissan tulisi säikähtää. Tästä johtuu se, että sekä fyysinen rankaisu että toruminen ovat huonoja ideoita. Ne aiheuttavat kissalle turhaa stressiä ja lisäksi niiden myötä omistaja alkaa esiintyä kissan silmissä epäluotettavana – kissa ei mitenkään voi ennakoida, milloin omistaja on hyvissa aikeissa ja milloin pahoissa aikeissa. Kissan stressi näkyy sen käyttäytymisessä. Pahimmillaan kissa vetäytyy ja passivoituu tai alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, mikä taas lisää ongelmia suhteessa omistajaan. Älä siis aloita ikävää kierrettä säikyttelemällä kissaasi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – onko kissa erakko vai sosiaalinen?

Onko kissa tyytyväisempi yksin vai kaverin kanssa? Mitä kannattaa ottaa huomioon kun valitsee kissalleen kaveria? Entä mikä määrä kissoja on sopiva porukka?

Kissaa on perinteisesti pidetty ei-niin-sosiaalisena lemmikkinä, joka kiintyy enemmän paikkaan kuin omistajaansa. Nämä käsitykset ovat kuitenkin myyttejä; kissa on erittäin sopeutuvainen eläin, joka kiintyy omistajaansa ja nauttii lajitoverin seurasta. Kissa on niin erilainen kuin paras ystävämme koira, että sen käyttäytyminen on edelleen meille osittain mysteeri.

Yksin vai kaverin kanssa?

Otetaan esimerkiksi sisäkissa, jonka omistajat ovat töissä kahdeksan tuntia päivässä ja nukkuvat kahdeksan tuntia. Kissalla on mahdollisuuksia (toki sosiaalisen nukkumisen lisäksi) olla omistajiensa seurassa pääasiassa iltaisin ja aamulla jonkin aikaa. Kun mietitään hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kiinnostavaa on se, mitä kissa tekee sen ajan kun ihmiset ovat töissä tai nukkuvat.

Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.

Miten kaveri valitaan?

Sopivan kaverin valintaan ei ole olemassa täydellistä kaavaa. Usein ajatellaan, että kaksi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kissaa sopivat yhteen, varsinkin sisarukset. Usein näin onkin, ja kun kissat hankitaan samaan aikaan, tilanne on yleensä helppo.

Silloin kun valitaan omalle kissalle tulevaa kaveria, kannattaa ensinnäkin miettiä, millainen oma kissa on luonteeltaan. On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Jos oma kissa on iäkäs ja rauhallinen, voi kaveria valitessa miettiä, löytyisikö sosiaalisesti taitava, samaa ikäluokkaa oleva kissa kaveriksi. Tai sopisiko tilan salliessa kaveriksi yhden kissan sijaan kaksi kissaa, jolloin leikkipaine jakautuisi tasaisemmin?

Valitettavasti kissoille ei ole olemassa mitään testejä, joiden perusteella niitä voi luotettavasti luokitella tiettyihin oloihin sopiviksi. Löytöeläintalojen kannattaakin suhtautua kodintarjoajiin hyvin laajakatseisesti ja kissojen luokitteluun ja profilointiin varauksella. Sillä, miten kissa käyttäytyy äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ei ole mitään tekemistä kissan luonteen tai taipumusten kannalta. Stressaavassa ympäristössä kissasta ei mitenkään voi päätellä, sopiiko se yksin, kaksin, lapsiperheeseen tai koiran kaveriksi – tärkeämpää on mahdollisen kodin sitoutuneisuus ja ymmärrys kissojen käyttäytymisestä. ”Ainoaksi kissaksi” sopivia kissoja ovat mielestäni ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste luovuttaa ainoaksi kissaksi.

Aikuisella kissalla voi mennä hermot pennun kanssa tai se voi nuortua vuosilla pennun myötä – koskaan ei voi tietää varmasti mitä tulee tapahtumaan, kun kissoja yhdistellään. Ja tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään pointtiin.

Sosiaalinen kanssakäyminen on taito

Taito tarkoittaa sitä, että se on mahdollista oppia. Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta.

Tutustuttamisvaihe on oman kokemukseni mukaan kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!

Liity nyt blogin jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi kissakaveruuden keskeisiä asioita! Lisäksi saat käyttöösi 19 muuta kissa-aiheista videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa. Jäsenyyden hinta on 9 €/kk ja 90 €/vuosi.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Mitä enemmän kissa tekee kissamaisia asioita, sitä tyytyväisempi se on. Omistaja ei voi pakottaa kissaa tekemään juuri mitään, joten ainoa tapa vaikuttaa on luoda sopivat puitteet, jotka houkuttelevat esille erilaisten käytösten kirjon.

Mitä kaikkea kissan sitten pitäisi tehdä?

Sen pitäisi syödä, juoda, liikkua, levätä, olla sosiaalinen, leikkiä, saalistaa, huoltaa turkkia, olla utelias, käydä tarpeillaan ja lisääntyä jos sillä on siihen mahdollisuus (toivottavasti mahdollisuus on leikkaamalla poistettu). Näitä edellä lueteltuja kutsutaan kissan lajityypilliseksi käyttäytymiseksi. On normaalia ja toivottavaa, että kissa tekee näitä kaikkia. Tästä syystä juuri näitä asioita kysyy eläinlääkäri, kun epäillään sairautta. Sairaus tai kipu näkyvät kissan käyttäytymisessä, mutta hyvin hyvin pieninä asioina, koska kissa on mestari piilottamaan niitä. On tärkeää opetella tuntemaan oman kissan tavat, koska ei ole muuta keinoa mitata kissan hyvinvointia kuin tarkkailemalla sen käytöstä. Kissalla on lisäksi erityinen tapansa tehdä näitä toimintoja, joka erottaa sen muista eläimistä. Kissalla on esimerkiksi kaksi erilaista tapaa juoda.

Sitä, millä eri tavoin kissa lajityypillisiä käytöksiään toteuttaa, kutsutaan käyttäytymisen monimuotoisuudeksi. Kissa voi esimerkiksi nukkua useassa eri asennossa ja eri paikassa tai se voi liikkua ainakin kahdellakymmenellä eri tavalla. Mitä monimuotoisempaa kissan käyttäytyminen on, sitä parempi kissan hyvinvointi usein on. Ja vielä niin, että toiminnan monimuotoisuus olisi kissan oma idea! Tasapainoisessa elämässä toiminnot seuraavat toisiaan luonnollisena virtana. Ongelmia tulee, jos syystä tai toisesta tämä virta häiriintyy. Usein syyllisenä on stressi tai sairaus, joka saa aikaan sen, että normaali lajityypillinen käyttäytyminen häiriintyy tai käyttäytymisen monimuotoisuus vähenee.

Sekä tavallisessa arjessa että stressitilanteessa on hyvä keskittyä siihen, että pitää silmällä ja ruokkii käyttäytymisen monimuotoisuutta. Ruokkiminen ei vaadi paljon, mutta sen vaikutus on valtava. Mitä monimuotoisempana käyttäytyminen säilyy, sitä vähemmän kissa on altis stressille ja sen mukanaan tuomille sairauksille sekä toisaalta sitä paremmassa kunnossa kissa pysyy. Käyttäytymisen monimuotoisuus on tavallaan hyötyliikuntaa, joka pitää kissan kunnossa – se on osa aktiivista elämäntapaa, jossa kissa itse haluaa liikkua muutenkin kuin lepopaikalta ruokakupille ja hiekkalaatikon kautta takaisin. Meille ihmisillekin suositellaan kaikkea mahdollista metsäkävelyistä trampoliinipuistoon. Ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus perustuu omaehtoisuuteen, eli pitää saada valita – väkisin hyppyyttäminen ei tue hyvinvointia.

Heitetään haaste ilmaan. Seuraa omaa kissaasi muutama päivä. Katso, mitä kissoille tavallista toimintaa se ei tee juurikaan. Jättääkö se turkin pesemättä? Nukkuuko se vain pää pystyssä? Liikkuuko se vain kävelemällä? Jättääkö se raapimispaikan raapimatta? Kun tiedät, mitä haluaisit nähdä enemmän, kokeile järjestää olosuhteet niin, että kissa toimii haluamallasi tavalla. Kyseessä on pienet asiat, kuten uusi nukkumisteltta, leikitys, uusi raapimispuu, kissanpeti auringossa ja niin edelleen. Mikä on pienin teko, jolla saat kissan käyttäytymisesta jotain uutta irti?

Liity jäseneksi, niin näet videoluennon, jossa annan vinkit kissojen hyvinvoinnin lisäämiseen arkisin keinoin. Jäsenenä näet myös 16 muuta kissa-aiheista videota, jotka syventävät artikkeleita ja tarjoavat käytännön vinkkejä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.