Virike kissan mukaan!

Virikkeistä puhutaan joka puolella ja sana on jossain määrin kokenut inflaation ja ehkä alkuperäinen idea on saattanut hälventyä. Virikkeitä tutkitaan ympäristöissä, joissa on paljon kissoja samanlaisissa olosuhteissa – usein kissojen virikkeitä tutkitaan löytöeläintaloissa. Kotikissoilla tutkiminen olisi haastavampaa, kun jokaisella kissalla on erilaiset olosuhteet, joiden vaikutusta ei voitaisi rajata tutkimuksesta pois. Löytöeläintaloissa tehtyjä tutkimuksia voidaan soveltaa kotikissoille, kun otetaan huomioon kissakohtaiset mieltymykset ja erot.

Virikkeiden tavoitteena on lievittää ja ehkäistä stressiä. Virike voi olla mikä tahansa kissan elinympäristöön lisättävä asia, joka lisää kissan omaehtoista motorista toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa stressiä lievittävästi. Kissalla täytyy olla kissamaista ja mielekästä tekemistä, jotta sen turhautuminen ja pelko pysyvät siedettävällä tasolla ja sitä kautta stressi alenee. Ei kuitenkaan ole aivan sama, mitä kissalle virikkeeksi järjestää, vaan kannattaa huomioida kissan persoonallisuus ja yksilölliset tavoitteet virikeohjelmalle. Jotta virikkeiden järjestäminen olisi tehokasta ja järkevää, tarvitaan tietoa siitä, mitä kukin kissa eniten arvostaa. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on monelle ihmiselle rentouttavaa ja stressiä lievittävää tekemistä. Se ei kuitenkaan riitä, että kirjahyllyssä komeilee rikos ja rangaistus, koska lukematon kirja ei ole tehnyt tehtäväänsä; se ei lievitä stressiä. Sama pätee kissoihin – niille on turha omantunnontuskissa ostaa erilaisia härpäkkeitä, jos ne eivät niitä käytä. Vain käytetty virike tekee tehtävänsä.

Tutkimuksessa (Ellis et al., 2017) haluttiin selvittää valintojen avulla, minkälaisia virikkeitä kissat arvostavat rajoitetuissa olosuhteissa. Kissat laitettiin asumaan häkkiin, jossa keskialueella oli perustarvikkeet, kuten ruoka, vesi ja hiekkalaatikko. Keskihäkin ympärillä oli neljä virikealuetta, joista yksi oli tyhjä, yhdessä oli pahvilaatikko, yhdessä hylly ja yhdessä lelu. Tutkijat mittasivat, kuinka paljon aikaa kissat viettivät kussakin osastossa.

Tulokset paljastivat, että kissat valitsivat useammin virikkeellisen osaston kuin tyhjän, eli kissat vaikuttivat todella arvostavan virikkeitä. Virikkeistä parhaaksi osoittautui pahvilaatikko ja sen jälkeen hylly. Lelun kanssa kissat viettivät aikaa näistä kolmesta vähiten. Piilolaatikko oli niin tärkeä, että sen voisi nostaa virikestatuksesta perustarpeeksi. Piilolaatikon vaikutuksista voit lukea lisää täältä! Johtopäätöksenä tässäkin tutkimuksessa oli se, että piiloutumisen tarve on todella suuri ja että stressaavissa tilanteissa ensimmäinen edellytys on piilolaatikon tarjoaminen.

Löytökissoista kotikissoihin… Kotitiikerille ei pahvilaatikko välttämättä tuota onnea, vaikka ne piiloja kaipaavatkin, ja joudutaan miettimään muita ratkaisuja virikkeiden toteuttamiseen. Valjaissa ulkoiluttaminen on yksi tärkeä ja erittäin tehokas tapa aktivoida ja väsyttää kissaa. Siinä yhdistyy parhaimmillaan moni eri virikeryhmä; kissa saa tepastella erilaisilla alustoilla, nähdä ja kuulla ja haistaa luontoa ja olla vuorovaikutuksessa omistajansa kanssa. Ulkoilu parantaa omistajan ja kissan välistä suhdetta ja vuodenaikojen mukaan vaihtuva ympäristö takaa mielenkiinnon. Kissaa ei kuitenkaan voi viedä valmistelematta pihalle narun jatkeena, vaan harrastus vaatii huolellisen alkutreenin. Ulkoiluissa on eroja, ja ensimmäisillä kerroilla kissalle jää yleensä mieleen se, onko ulkoilu hauskaa yhdessäoloa vai pelkoa aiheuttava kokemus. Ulkoilu lähtee liikkeelle valjastamisesta, josta voit lukea lisää täältä!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa oma kissani on ensimmäistä kertaa valjaissa pihalla ja saat vinkit siihen, miten kissaa kannattaa ulkoiluun valmistella ja mihin ulkoilun aikana kannattaa kiinnittää huomiota (videon kesto 11 min.)

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat ja kädet

Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa ”kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mistä tunnistat kissan turhautumisen ja mitä voit asialle tehdä?

Tekeekö raha onnelliseksi? Itse kuvittelen, että ei välttämättä, mutta kyllä siitä apua olisi. Onnellisuus ei kuulemma riipu olosuhteista, eli kartanonherrat ja leidit voivat ahdistua, masentua ja turhautua siinä missä muutkin tavalliset meikäläiset. Hyvinvointi ja stressitön elämä ovat (kuulemma) mahdollisia resursseista riippumatta.

Tämä pätee myös eläimiin, vaikka sitä on vaikea joskus käsittää. Eläinten olosuhteita verrataan usein ennen/jälkeen tai tämä yksilö/tuo toinen yksilö -periaatteella. Joskus sitä ajattelee, että minun kissani ei voi stressata, koska keskimäärin esimerkiksi eläinkokeissa käytettäviin kissoihin verrattuna sillä on hyvät olosuhteet ja hyvä elämä. Kissakin on yllättävän sopeutuvainen eläin, joka mukautuu mitä erilaisimpiin olosuhteisiin. Kissan onnellisuus ja tyytyväisyys perustuu sen omaan kokemukseen, ei olosuhteisiin sinänsä. Lemmikkikauppaan käytetty summa ei valitettavasti korreloi kissan onnellisuuden kanssa. Tyytyväisyys ja onnellisuus syntyvät kissan päässä.

Kissa myös sopeutuu saavutettuihin etuihin. Vaikka sillä olisi kotona seikkailupuisto, se kyllästy ajan mittaan siihenkin ilman erityisiä toimenpiteitä. Kissa on niin älykäs, että sitä ei voi ostaa tyytyväiseksi. Tästä syystä on tärkeää oppia tuottamaan kissalle yhä uudelleen kiinnostavia kokemuksia. Joskus tämä edellyttää tilojen tai resurssien rajaamista – jokainen tietää, että kaksi viikkoa kaapissa ollut lelu on kuin uusi. Samaa voi harrastaa tilojen kanssa.

Turhautuminen on kaikille eläimille tyypillinen ilmiö, jokainen turhautuu jossain tilanteessa. Tunne syntyy siitä, että eläin ei saa tehdä mitä se haluaa tai ei pääse sinne, mihin se haluaa. Seurauksena tästä kierrokset nousevat ja eläin turhautuu. Mitä kukin yksilö turhautuessaan tekee, riippuu monesta asiasta. Kissoille tyypillistä on käydä hyökkääviksi, tehdä tarpeet väärään paikkaan tai joskus olla pois tolaltaan useita päiviä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa kissa voi turhautua, ovat seuraavat:

Lintujen tai muiden kissojen katselu ikkunasta
Häkkiin tai huoneeseen sulkeminen
Kuljetusboksissa oleminen
Ulkoa sisälle palaaminen
Sylissä pitäminen

Mikäli nämä tilanteet nostavat kissan kierroksia, kyseessä voi olla turhautuminen. Turhautumiseen pääsee käsiksi useaa reittiä, ja parhaat tulokset saavutetaankin monipuolisella suunnitelmalla. Ensinnäkin yleinen tyytyväisyys puskuroi kissaa kestämään pieniä vastoinkäymisiä. Toiseksi kissaa voi kouluttamalla valmistella näihin kaikkiin edellämainittuihin tilanteisiin. Silloin, kun kissa on huolellisesti valmisteltu, sillä ei ole tarvetta turhautua. Kolmanneksi omaehtoisuus ja valinnan vapaus estävät tehokkaasti turhautumista. En tarkoita, että kissaa ei pitäisi koskaan tuoda ulkoa sisälle, jos se turhautuu siitä. Tarkoitan, että pohtimalla ja järjestelemällä voidaan saada kissa itse valitsemaan sisälle palaaminen. Silloin, kun idea on eläimen oma, se ei ole huono.

Turhautuminen ei ole kovin vaarallista, mikäli se pystytään nollaamaan tehokkaasti. Jos tilanne jää päälle, turhautumisesta voi kasvaa stressi, mikä ei ole lainkaan hyvä asia. Varsinkin kissoilla monet sairaudet liittyvät suoraan stressiin – siksi on erittäin tärkeää hallita sen esiastetta, eli turhautumista.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen palkkiohuoneen idean turhautumisen hallinnassa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Päästäkää kissat piiloon!

Kissakodit, hoitolat, eläinlääkärit ja löytöeläintalot. Kaikki sellaiset paikat, joissa kissa viettää muutamia päiviä tai kauemmin ja jotka ovat sille ennalta tuntemattomia. Sellaiset paikat aiheuttavat melkein kaikissa kissoissa stressiä. Kissan historiasta ja luonteesta riippuu, millä tavalla se uuteen ympäristöön sopeutuu. Kun kissa vaihtaa kodista toiseen, stressiä on yleensä helpompi hallita kuin niissä tilanteissa, joissa kissa joutuu hoitolaan tai löytöeläintaloon. Kodista kotiin vaihtamisessa tilaa ja rakenteita on yleensä enemmän, mikä nopeuttaa kissan sopeutumista.

Uusi ympäristö on aina stressaava, mutta yhtä stressaavaa on tulla suljetuksi pieneen tilaan, jossa ei pääse uusia ja outoja ärsykkeitä pakoon. Häkkiin tai kissahuoneeseen sulkeminen aiheuttaa turhautumista, mikä puolestaan pitkittyessään voi muuttua akuutista stressistä krooniseksi. Krooninen stressi ei ole toivottava tila, ja sitä pitäisi kaikin keinoin ehkäistä alusta asti. Yksi ongelma on kissan stressin havaitseminen; kissat ilmentävät stressiä eri tavoin. Osa kissoista aktiivisemmin ja osa passiivisemmin.

Todella arkojen kissojen kanssa ei voi aloittaa stressinhallintaa mistään korvan takaa rapsuttelusta (vaikka se kesymmillä kissoilla toimiikin hyvin), vaan jostain paljon kauempaa. Monesti kissan käyttäytymistä seurataan silloin, kun ihminen on paikalla katsomassa, ja se ei aina kerro koko totuutta. Kissa voi hyvin olla kohtuullisen ok ympäristöön nähden, mutta ei ole tottunut ihmisiin. Tai joskus voi olla toisinpäin – kissa on ihmisten kanssa hyvin, mutta sitä stressaa suljettu häkki. Joka tapauksessa suosittelen kaikille kissaihmisille, sekä kissanomistajille että niiden parissa työskenteleville, että teette tarkoituksella havainnointiharjoituksia. Ottakaa tavaksi keskustella siitä, millä perusteilla arvioitte kissan hyvinvointia. Se on valtavan opettavaista.

Uudet käytännöt aiheuttavat aina muutosvastarintaa, mutta mikäli muutoksilla voidaan nopeuttaa uusien kotien löytymistä, luulisi motivaatiota löytyvän. Eläinhoitolassa stressinhallinta on myös oleellista; parhaimmillaan kissa nauttii olostaan hoitolassa ja omistaja hakee kotiinsa hyvin levänneen ja tyytyväisen kissan.

Löytöeläintaloissa ja hoitoloissa kannattaa tehdä muutama virikeohjelma paperille, niitä on helppo muunnella ja tehdä kissakohtaisia muutoksia tarpeen mukaan. Kun ohjelmat on tehty valmiiksi, niitä on helppo toteuttaa ja teipata kunkin kissan oveen. Ne on mahdollista toteuttaa yhtä helposti kuin yksilöllinen ruokinta, lääkintä ja muut hoitotoimet, kunhan ne on ensin suunniteltu!

Haluatko apua virikeohjelman suunnitteluun? Ota yhteyttä!

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi tutkimuksen piiloutumisvirikkeen vaikutuksista löytöeläintalossa. Kun katsot videon, niin ymmärrät, miksi piiloutuminen on niin tärkeää kissoillekin ja tiedät, miksi kaikissa kissahäkeissä ja -huoneissa pitäisi olla yksi tietty varuste.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissasta tyytyväinen automatkustaja – katso vinkit videosta

Kissojen kuljettaminen voi olla haastavaa. Harjoittelussa kannattaa keskittyä moneen tekijään, joista yksi on kuljetusboksin valinta ja siihen opettaminen, katso aiheesta lisää täältä. Toinen asia on itse autoon tutustuttaminen.

Matkustaminen voi olla hauskaa ja se tarjoaa parhaimmillaan kissalle uusia kokemuksia. Matkalle mukaan otettava kissa on kiva, kun ei tarvitse stressata miten kissa suhtautuu. Lyhyille ja miksei pidemmillekin reissuille kissa on mukava ottaa mukaan, kun voi luottaa siihen, että autossa oleminen ei ole pelkkää huutamista ja valitusta.

Kissoja on erilaisia; osa nauttii uusista asioista, ja osa on hieman varauksellisempia. Kaikki kissat on kuitenkin mahdollista opettaa matkustamaan, kun tekee siitä kissan mielestä kannattavaa ja hauskaa.

Mikäli sinun kissasi ei pidä matkustamisesta, mieti aluksi, missä syy mahtaa piillä. Tarkista ainakin seuraavat asiat:

  1. Vastustaako kissa kuljetusboksia?
  2. Onko kissa boksissa tyytyväinen, mutta liikkuvassa autossa pakka hajoaa?
  3. Onko kissalla huonoja kokemuksia matkan määränpäässä? Yhdistääkö se autoilun mukaviin asioihin vai ikäviin asioihin?

Näihin kaikkiin syihin voit vaikuttaa harjoittelemalla.

Katso videosta, miten kissaa voi tutustuttaa autoon omalla pihalla 🙂 Liittymällä jäseneksi pääset katsomaan videon.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa piiloutuu vaatekomeroon, kun vieraita tulee. Se liikkuu asunnossa täysin äänettömästi ja mieluiten silloin, kun muut eivät ole hereillä. Sitä on hankala ruualla innostaa, eikä se lähde mukaan leikkiin. Tuntuu, että kissa aistii jo kaukaa jos tilanteeseen on koira haudattuna – se on jo piilossa, kun ehdit edes ajatella lääkkeen antamista. Kun kissaa lähestyy lääkkeen kanssa, se sähisee ja murisee karvat pystyssä. Yhtä jännittävää kuin seurata, onko ruoka kupista vajentunut päivän aikana yhtään, on seurata onko hiekkalaatikolle ilmestynyt mitään.

Moni kissa on arka siitä syystä, että sillä ei ole sosiaalistumiskautena ollut kontakteja ihmisiin tai se ei ole tuolloin tottunut kodin normaaliin elämään. Kuitenkin kissoissa on myös persoonallisuuseroja, ja ne tulevat selkeimmin esille niissä tilanteissa, kun kissa stressaa. Arkaa ja vetäytyvää kissaa voi auttaa monilla pienillä toimenpiteillä, ja kissaa on mahdollista saada rohkeammaksi vanhempanakin.

Tue itseluottamusta

Kissa haluaa tuntea kotinsa. Se haluaa osata jokaisen pakoreitin ja jokaisen piilopaikan, jossa se kokee olevansa turvassa. Se arvostaa sitä, että sen mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon, vaikka se ei välttämättä tee suurieleistä vastarintaa. Se haluaa voida ennakoida, mitä ihminen on milloinkin tekemässä, jotta sillä on aikaa reagoida.

Panosta suhteeseen

Kissoille ei toimi se, että omistaja on välillä paha poliisi ja välillä hyvä poliisi. Mitä arempi kissa on ihmisiä kohtaan, sitä tärkeämpää on esiintyä jatkuvasti ja johdonmukaisesti hyvässä valossa. Omistaja voi olla kissalle stressinaiheuttaja tai lievittäjä, ja se, kummaksi muodostut, on sinun vastuullasi.

Lisää turvaa

Arkaa kissaa ei kannata heittää syvään veteen. Sitä on syytä huolellisesti valmistella ja siedättää uusiin asioihin. Kissalle tärkeää on kokemus siitä, että se halutessaan pääsee pois pelottavasta tilanteesta. Sijoittelemalla huonekaluja ja kissan omia tavaroita oikein voit vaikuttaa yllättävän paljon kissan reipastumiseen.

Arat kissat löytävät harvemmin uusia koteja kuin reippaat lajitoverinsa. Aroissa kissoissa on kuitenkin puolensa; on hyvin palkitsevaa huomata kun kissan luottamus on ansaittu. Kehittyminen on usein nopeaa, kun se saadaan kerran käyntiin ja arka kissa on usein juuri yhden ihmisen kissa, eli se palkitsee omistajansa.

Liity jäseneksi ja katso n kahdeksan minuutin video aran kissan reipastuttamisesta!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissoja on turvallisinta ulkoiluttaa valjaissa tai tarhassa. Nyt on hyvä aika alkaa valmistautua kesän valjasulkoiluihin, koska harjoittelu alkaa sisällä. Vaikka et veisikään kissaa ulos, harjoittelu on silti hyödyllistä; se auttaa kissan käsittelyssä ja kun se perustuu omaehtoisuuteen, se on loistava tapa aktivoida kissaa.

Jo muutaman minuutin, minkä tahansa asiaan kouluttaminen päivittäin ehkäisee tehokkaasti ei-toivottua käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta, seinille kiipeilyä, jatkuvaa huutamista ja paikkojen tuhoamista. Toisaalta niille kissoille, jotka ovat vetäytyvämpiä, kouluttaminen toimii hyvin itseluottamuksen kehittämisessä ja vahvistaa suhdetta omistajaan.

Kissan kouluttaminen on helppoa, kun pääsee ensimmäisen, vaikeimman vaiheen yli. Ja se vaikein vaihe on se, miten löytää kissan motivaatio. Kissat eivät katso lemmikkiliikkeiden mainoksia ja innostu uutuustuotteista samalla tavalla kuin omistajansa. Kuitenkin laiskankin kuoren alla on eläin, joka nauttii ruuan eteen työskentelystä

– se pitää vain löytää. Kissan on aluksi opittava oppimaan, eli ansaitsemaan palkkioita. Kun se ymmärtää perusajatuksen, se yleensä syttyy.

Motivaatiota kannattaa hakea leikkimisestä tai herkuista. Herkkujen suhteen kissat ovat hyvin valikoivia, mutta kun joku maistuva herkku löytyy, voit lisätä sen tehoa sillä, että sitä annetaan vain koulutushetkien yhteydessä.

Valjaiden pukeminen on lähtökohtaisesti monelle kissalle jännittävää. Kissat eivät yleensä pidä siitä, että jokin takertuu niihin tai edes siitä, että niihin tartutaan käsillä kiinni. Jos valjaat saa päälle, vaikeudet eivät vielä siihen lopu. Ulkona kissa voi helposti säikähtää ja päästä rimpuilemaan irti valjaista. Tästä syystä on todella suositeltavaa, että kissa valmistellaan ulkoiluun huolellisesti.

Otatko valjastushaasteen vastaan?

P.S. sama koulutusmetodi toimii myös kaneille

Kun motivaatio on kunnossa, koulutus voi alkaa!

Liity jäseneksi, niin näet, miten kissaa kannattaa kouluttaa valjaisiin!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.