Tyytyväinen kissa – kolme ongelmaa ja yksi ratkaisu!

Kissaa markkinoidaan joskus helppona lemmikkinä, mutta kuten jokainen kissaihminen tietää, se ei todellakaan ole sitä. Kissalla on viisi tehokasta ja lamauttavaa asetta, joita et halua aktivoida. Sillä on ääni, jota se osaa käyttää sekä olemus, joka ilmentää hyvin tehokkaasti tyytymättömyyttä.

Kissan pitäminen tyytyväisenä on kaikkien edun mukaista. Siihen tarvitaan tunnetta ja tietoa sekä hieman viitseliäisyyttä. Kissan onnellistamisesta ja stressinhallinnasta on täällä blogissa jo varmaankin satoja artikkeleita.

Mitä sitten pitää tehdä, jos kissa kuitenkin kaikesta huolimatta toimii ei-toivotulla tavalla? Saako kissaa komentaa? Pitääkö kissaa suihkuttaa vesipullolla? Annan kolme esimerkkiä ei-toivotusta käyttäytymisestä ja jäsenille videon, jossa kerrotaan yksi yksinkertainen ratkaisu kaikkiin näihin ongelmiin.

1. Kissa huutaa ovella ja pyrkii ulos

Kun päätät ulkoiluttaa kissaa valjaissa ja sitä kautta tarjota sille mielekästä tekemistä ja virikettä, tulet nopeasti huomaamaan, ettei kissalle riitä mikään. Puoli tuntia pihalla seisoskelua ja puhelimen selaamista on iso satsaus, mutta kissa ei ole siihen kovinkaan usein tyytyväinen. Kun keli on sopiva ja puitteet kohdallaan, kissa jaksaa olla ulkona vaikka kuinka pitkään. Silloin omistajan rooli mahdollisuuksien tarjoajasta ja portista ihanalle pihalle muuttuukin ankeuttajaksi ja sisälle kuskaajaksi. Hyvästä ideasta voi pahimmillaan saada miinuspisteitä ja lisäbonuksena kissa on useita tunteja ovella huutamassa ja muistuttamassa.

2. Kissa penkoo huonekasveja ja levittää multaa

Huonekasvit kannattaa valita niin, että ne eivät ole myrkyllisiä, koska niitä tullaan joka tapauksessa maistelemaan. Multa ja vihreät oksat kiinnostavat kissoja, ja voitkin varautua siivoamaan multaa lattialta hyvin usein. Mikäli haluat paikalla ollessasi keskeyttää mullan kaivamisen, kannattaa se opettaa kissalle etukäteen. Varmista myös, että kissalla on käytettävissä muita, yhtä kiinnostavia virikkeitä kuin kasvit.

3. Kissa kiipeää verhoihin ja raapii huonekaluja

Kissa käyttää ja tarvitsee kolmiulotteista tilaa. Se tarvitsee välttämättä myös sallittuja kohteita raapimiseen. Valitettavasti kissa valitsee itse kohteet, joita se raapii – omistaja ei oikeastaan voi muuta kuin tarjota samankaltaista materiaalia sallittuun kohteeseen. Sinänsä verhoissa roikkuminen ja huonekalujen raapiminen eivät siis ole ongelmia ja kissalla tulisi olla mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Mikäli haluat keskeyttää kissan toiminnan, se on kuitenkin mahdollista ilman väkivaltaa ja säikyttelyä.

Näihin jokaiseen ongelmaan saa apua kissan virikkeellistämisestä, josta on jo monta juttua tehtynä. Näihin ja muutamiin muihinkin ongelmiin voi käyttää yhtä ratkaisua, joka on helppo opettaa kissalle. Näet videon aiheesta liittymällä jäseneksi.

Miksi vesipullo tai komentaminen eivät ole hyviä ideoita?

Kissan säikyttely ei ole koskaan hyvä ajatus. Jotta niin sanottu rankaisu tai toruminen toimisi, kissan tulisi säikähtää. Tästä johtuu se, että sekä fyysinen rankaisu että toruminen ovat huonoja ideoita. Ne aiheuttavat kissalle turhaa stressiä ja lisäksi niiden myötä omistaja alkaa esiintyä kissan silmissä epäluotettavana – kissa ei mitenkään voi ennakoida, milloin omistaja on hyvissa aikeissa ja milloin pahoissa aikeissa. Kissan stressi näkyy sen käyttäytymisessä. Pahimmillaan kissa vetäytyy ja passivoituu tai alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, mikä taas lisää ongelmia suhteessa omistajaan. Älä siis aloita ikävää kierrettä säikyttelemällä kissaasi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – onko kissa erakko vai sosiaalinen?

Onko kissa tyytyväisempi yksin vai kaverin kanssa? Mitä kannattaa ottaa huomioon kun valitsee kissalleen kaveria? Entä mikä määrä kissoja on sopiva porukka?

Kissaa on perinteisesti pidetty ei-niin-sosiaalisena lemmikkinä, joka kiintyy enemmän paikkaan kuin omistajaansa. Nämä käsitykset ovat kuitenkin myyttejä; kissa on erittäin sopeutuvainen eläin, joka kiintyy omistajaansa ja nauttii lajitoverin seurasta. Kissa on niin erilainen kuin paras ystävämme koira, että sen käyttäytyminen on edelleen meille osittain mysteeri.

Yksin vai kaverin kanssa?

Otetaan esimerkiksi sisäkissa, jonka omistajat ovat töissä kahdeksan tuntia päivässä ja nukkuvat kahdeksan tuntia. Kissalla on mahdollisuuksia (toki sosiaalisen nukkumisen lisäksi) olla omistajiensa seurassa pääasiassa iltaisin ja aamulla jonkin aikaa. Kun mietitään hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kiinnostavaa on se, mitä kissa tekee sen ajan kun ihmiset ovat töissä tai nukkuvat.

Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.

Miten kaveri valitaan?

Sopivan kaverin valintaan ei ole olemassa täydellistä kaavaa. Usein ajatellaan, että kaksi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kissaa sopivat yhteen, varsinkin sisarukset. Usein näin onkin, ja kun kissat hankitaan samaan aikaan, tilanne on yleensä helppo.

Silloin kun valitaan omalle kissalle tulevaa kaveria, kannattaa ensinnäkin miettiä, millainen oma kissa on luonteeltaan. On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Jos oma kissa on iäkäs ja rauhallinen, voi kaveria valitessa miettiä, löytyisikö sosiaalisesti taitava, samaa ikäluokkaa oleva kissa kaveriksi. Tai sopisiko tilan salliessa kaveriksi yhden kissan sijaan kaksi kissaa, jolloin leikkipaine jakautuisi tasaisemmin?

Valitettavasti kissoille ei ole olemassa mitään testejä, joiden perusteella niitä voi luotettavasti luokitella tiettyihin oloihin sopiviksi. Löytöeläintalojen kannattaakin suhtautua kodintarjoajiin hyvin laajakatseisesti ja kissojen luokitteluun ja profilointiin varauksella. Sillä, miten kissa käyttäytyy äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ei ole mitään tekemistä kissan luonteen tai taipumusten kannalta. Stressaavassa ympäristössä kissasta ei mitenkään voi päätellä, sopiiko se yksin, kaksin, lapsiperheeseen tai koiran kaveriksi – tärkeämpää on mahdollisen kodin sitoutuneisuus ja ymmärrys kissojen käyttäytymisestä. “Ainoaksi kissaksi” sopivia kissoja ovat mielestäni ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste luovuttaa ainoaksi kissaksi.

Aikuisella kissalla voi mennä hermot pennun kanssa tai se voi nuortua vuosilla pennun myötä – koskaan ei voi tietää varmasti mitä tulee tapahtumaan, kun kissoja yhdistellään. Ja tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään pointtiin.

Sosiaalinen kanssakäyminen on taito

Taito tarkoittaa sitä, että se on mahdollista oppia. Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta.

Tutustuttamisvaihe on oman kokemukseni mukaan kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!

Liity nyt blogin jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi kissakaveruuden keskeisiä asioita! Lisäksi saat käyttöösi 19 muuta kissa-aiheista videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa. Jäsenyyden hinta on 9 €/kk ja 90 €/vuosi.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – arjen perustaitoja kissaystävällisesti

Kissan hyvinvointi perustuu sen omaan kokemukseen asioiden tilasta. Hyvinvointiin kuuluu toki keskeisesti terveys ja ruokavalio, mutta myös suhde omistajaan ja muihin mahdollisiin eläimiin taloudessa sekä päivittäisen elämän mielekkyys.

Mistä kissan elämään ja arkeen voi ammentaa mielekkyyttä?

Hyvinvoinnin kokemuksella ei ole ylärajaa. Mielikuvitus on ainut este siihen, kuinka paljon kissan hyvinvointia on mahdollista kehittää. Arki rullaa usein samaa rataa päivästä toiseen, ja aina ei tarvitsekaan keksiä sirkustemppuja kissan iloksi. Parhaat hyvinvointiteot eivät edes ole sirkustemppuja, vaan niillä syvennetään suhdetta ja annetaan kissalle itselleen eväitä parantaa elämänlaatuaan.

Hyvinvoinnin ja kissan tyytyväisyyden osalta ei kannata miettiä, mikä kissalle riittää vaan mieluummin mitä kissa tarvitsee. Kissa pysyy hengissä kun se saa ruokaa ja hoitoa. Kuitenkin psyykkisellä puolella on yhtä suuri merkitys kuin fyysisellä terveydellä. Ongelma syntyy siitä, että kissaa voi olla hankala motivoida osallistumaan psyykkisen hyvinvoinnin nostamistalkoisiin.

Olisiko mahdollista, että kissan mielipidettä kuunneltaisiin nykyistä enemmän?

Millä tavalla kissa osaa kommunikoida ihmisen kanssa? Naukumalla. Jokainen kissanomistaja osaa kaataa ruokaa kuppiin kun kissa johdattelee kaapille, kiehnää jaloissa ja huutaa. Mitä muuta kissa osaa kertoa kuin ruokahalunsa? Ja onko sillä väliä?

Miksi koira on niin helppo motivoida koulutukseen ja kissa niin vaikea? Voisiko yksi selitys löytyä siitä, että kissa elää omistajansa kanssa ikään kuin kämppiksenä ja koira taas tekee asioita aktiivisesti omistajansa kanssa, parhaan ystävän pestissä. Pidän yhtenä mahdollisena selityksenä kissan asenteelle sitä, että ne kasvatetaan pennusta saakka toimimaan yksin. Niiden ei tarvitse pyytää mitään muuta kuin ruokaa, eikä vapaalla ruokinnalla sitäkään.

Toisaalta on hyvä asia, että kissa niin sanotusti pärjää itsenäisesti. Toisaalta sen hyvinvoinnin kannalta se voi olla huono asia. Mikäli kissalla ei ole motivaatiota muodosta suhteita tai tehdä asioita yhdessä tai kommunikoida, sen elämä voi käydä melko yksitoikkoiseksi. Suhde omistajaan ja mielekäs puuhastelu tuovat arkeen mielekkyyttä. Omistajan kanssa toimiminen on kissan elämässä tärkeä virike – se ei ole vähäisin syy aktivoida kissaa!

Mistä voi aloittaa?

Onko kissasi laitostunut sohvalle? Katsooko se vain ihmeissään kun heilutat herkkuja sen nenän edessä? Poistuuko se paikalta kun yrität opettaa sille temppuja? Tämä kaikki on aivan normaalia toimintaa kissalle, jolla ei ole a) motivaatiota tai) kokemushistoriaa siitä, että yhdessä tekeminen on hauskaa. Hyvä uutinen on se, että nämä on mahdollista kissalle asentaa aikuisenakin.

Aloita mahdollisimman yksinkertaisista asioista. Tee tehtävät kissalle mielekkäiksi ja helpoiksi; jos alat odotella, että se hakee postin laatikosta, voi olla että saat odottaa pitkään!

Mikäli olet kiinnostunut kissan kouluttamisesta ja hyvinvoinnista, käy liittymässä tähän ryhmään! Lisäksi tulossa aiheeseen liittyvä luento!

Liittymällä jäseneksi näet kaksi yksinkertaista temppua: hyppää syliin ja hyppää sormen osoittamaan suuntaan, ja osaat videon katsottuasi opettaa ne omalle kissallesi. Jäsenenä näet myös kymmeniä muita kissa-aiheisia videoita! Jäsenyys on määräaikainen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tärkeät perustaidot: kissa ja kuljetuslaatikko

Matkustaminen voi olla kissalle välttämätön paha tai tapa laajentaa elinpiiriä turvallisesti. Kaikki kissat kannattaa opettaa siihen, ettei matkustaminen ole maailmanloppu. Boksin valintaan ja matkustamisen yleisiin asioihin saat vinkkejä tästä videosta.

Ongelma kissojen ja kuljettamisen kohdalla on se, että fiksuna eläimenä kissa oppii usein kerrasta, mitä laatikkoon meneminen hänen osaltaan tarkoittaa. Kissaa on mahdotonta huijata, ja jos sitä on väkisin kuljetettava, sitä ei kannata huijata laatikkoon. Kissaa kohtaan on reilua, että se tietää mitä on tapahtumassa. Sille, miten kissa kuljettamiseen reagoi, ei ole tehtävissä mitään juuri ennen matkaa. Vastustelu ja asenne on hyvä kuitenkin tiedostaa, koska siitä voi päätellä, että koulutettavaa riittää. Kissan asenne kuljettamista kohtaan ei ole pysyvä ominaisuus tai luonteenpiirre, vaan opittavissa oleva asia, johon tärkein vaikuttava tekijä on omistaja.

Yksi tapa lähestyä kuljetushaastetta on laittaa tai oikeastaan lavastaa kuljetusboksi oleilupaikaksi. Tämä menettely ei yleensä toimi kovin hyvin, vaikka kissa voi kyllä alkaa pitää boksissa nukkumisesta ja sitä kautta se tulee tutummaksi. Usein kuitenkaan boksi sinänsä ei pelota kissaa, vaan se, mihin kyseinen vekotin liittyy. Bokseissa on se huono puoli, että ne ovat lähes aina pussinperiä, eli kissa voi joutua ja joutuukin saarretuksi boksissa ollessaan. Tällaisen kokemuksen jälkeen se alkaa välttää boksia, vaikka se olisi kuinka mukava. On myös kissoja, jotka käyttävät boksia pesänään silloin, kun se on sijoitettuna olohuoneeseen, mutta eteiseen nostettuna ne karttavat sitä. Kissan älykkyyttä ei kannata aliarvioida tässäkään asiassa.

Sama edellä kuvattu ongelma pätee siihen, että kissa opetetaan boksiin herkkujen avulla asteittain. Se kyllä toimii koulutuskontekstissa, mutta tosipaikan tullen kissa voi kieltäytyä menemästä laatikkoon, tai oven sulkeuduttua se voi aloittaa mellakan. Asteittainen kouluttaminen on hyvä asia, ja sitä kannattaa tehdä. Kissa saa positiivisia kokemuksia kopasta ja saa koulutuksen yhteydessä hallinnan tunteen, joka edesauttaa kissan hyvinvointia. Sen tuloksia ei kuitenkaan ole syytä vesittää huijaamalla kissaa. Huijaamisella tarkoitan sitä, että hauska treeni muuttuukin vankilaksi ja eläinlääkärireissuksi täysin yllättäen ja pyytämättä. Mitä enemmän ristiriitaisia fiiliksiä koppaan liittyy, sitä enemmän kissa alkaa sitä vältellä. Kouluttamisen kannalta on syytä myöntää faktat (myös kissalle), eikä sortua valehteluun. Kissa ei mene rikki, jos sitä on pakko kuljettaa, vaikka se ei ole valmis siihen. Se voi mennä enemmän rikki siitä, että koppaa (ja omistajaa) esitetään vuoropäivinä uhkana ja mahdollisuutena.

Kissan lastaamiseen pätee sama tosiasia kuin hevostenkin lastaamiseen, ja se on jopa tärkein koulutuksen onnistumiseen vaikuttava seikka. Lastaaminen tai koppaan meno ei ole valmis ja salonkikelpoinen, kun eläin saadaan omaehtoisesti menemään kohteeseen – se on vasta ensimmäinen palikka kokonaisuudessa. Sekä hevosen että kissan kanssa päästään parhaisiin tuloksiin, kun voidaan korostaa kaikilla tavoilla, että kuljettaminen on hauskaa.

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa käydään läpi, miten koppatreenistä saa tehokkaan. Lisäksi käyn läpi, mitä kannattaa tehdä, jos kissaa on pakko kuljettaa ja lastata, vaikka se ei ole valmis.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Mitä enemmän kissa tekee kissamaisia asioita, sitä tyytyväisempi se on. Omistaja ei voi pakottaa kissaa tekemään juuri mitään, joten ainoa tapa vaikuttaa on luoda sopivat puitteet, jotka houkuttelevat esille erilaisten käytösten kirjon.

Mitä kaikkea kissan sitten pitäisi tehdä?

Sen pitäisi syödä, juoda, liikkua, levätä, olla sosiaalinen, leikkiä, saalistaa, huoltaa turkkia, olla utelias, käydä tarpeillaan ja lisääntyä jos sillä on siihen mahdollisuus (toivottavasti mahdollisuus on leikkaamalla poistettu). Näitä edellä lueteltuja kutsutaan kissan lajityypilliseksi käyttäytymiseksi. On normaalia ja toivottavaa, että kissa tekee näitä kaikkia. Tästä syystä juuri näitä asioita kysyy eläinlääkäri, kun epäillään sairautta. Sairaus tai kipu näkyvät kissan käyttäytymisessä, mutta hyvin hyvin pieninä asioina, koska kissa on mestari piilottamaan niitä. On tärkeää opetella tuntemaan oman kissan tavat, koska ei ole muuta keinoa mitata kissan hyvinvointia kuin tarkkailemalla sen käytöstä. Kissalla on lisäksi erityinen tapansa tehdä näitä toimintoja, joka erottaa sen muista eläimistä. Kissalla on esimerkiksi kaksi erilaista tapaa juoda.

Sitä, millä eri tavoin kissa lajityypillisiä käytöksiään toteuttaa, kutsutaan käyttäytymisen monimuotoisuudeksi. Kissa voi esimerkiksi nukkua useassa eri asennossa ja eri paikassa tai se voi liikkua ainakin kahdellakymmenellä eri tavalla. Mitä monimuotoisempaa kissan käyttäytyminen on, sitä parempi kissan hyvinvointi usein on. Ja vielä niin, että toiminnan monimuotoisuus olisi kissan oma idea! Tasapainoisessa elämässä toiminnot seuraavat toisiaan luonnollisena virtana. Ongelmia tulee, jos syystä tai toisesta tämä virta häiriintyy. Usein syyllisenä on stressi tai sairaus, joka saa aikaan sen, että normaali lajityypillinen käyttäytyminen häiriintyy tai käyttäytymisen monimuotoisuus vähenee.

Sekä tavallisessa arjessa että stressitilanteessa on hyvä keskittyä siihen, että pitää silmällä ja ruokkii käyttäytymisen monimuotoisuutta. Ruokkiminen ei vaadi paljon, mutta sen vaikutus on valtava. Mitä monimuotoisempana käyttäytyminen säilyy, sitä vähemmän kissa on altis stressille ja sen mukanaan tuomille sairauksille sekä toisaalta sitä paremmassa kunnossa kissa pysyy. Käyttäytymisen monimuotoisuus on tavallaan hyötyliikuntaa, joka pitää kissan kunnossa – se on osa aktiivista elämäntapaa, jossa kissa itse haluaa liikkua muutenkin kuin lepopaikalta ruokakupille ja hiekkalaatikon kautta takaisin. Meille ihmisillekin suositellaan kaikkea mahdollista metsäkävelyistä trampoliinipuistoon. Ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus perustuu omaehtoisuuteen, eli pitää saada valita – väkisin hyppyyttäminen ei tue hyvinvointia.

Heitetään haaste ilmaan. Seuraa omaa kissaasi muutama päivä. Katso, mitä kissoille tavallista toimintaa se ei tee juurikaan. Jättääkö se turkin pesemättä? Nukkuuko se vain pää pystyssä? Liikkuuko se vain kävelemällä? Jättääkö se raapimispaikan raapimatta? Kun tiedät, mitä haluaisit nähdä enemmän, kokeile järjestää olosuhteet niin, että kissa toimii haluamallasi tavalla. Kyseessä on pienet asiat, kuten uusi nukkumisteltta, leikitys, uusi raapimispuu, kissanpeti auringossa ja niin edelleen. Mikä on pienin teko, jolla saat kissan käyttäytymisesta jotain uutta irti?

Liity jäseneksi, niin näet videoluennon, jossa annan vinkit kissojen hyvinvoinnin lisäämiseen arkisin keinoin. Jäsenenä näet myös 16 muuta kissa-aiheista videota, jotka syventävät artikkeleita ja tarjoavat käytännön vinkkejä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen

Mitä kaikkea kissa kaipaa voidakseen hyvin? Luonnollisesti tilaa, sopivaa ruokaa, raikasta vettä, oikeanlaista seuraa ja virikkeitä ja aivopähkinöitä. Mutta riittääkö se, että kissalla on nämä kaikki hyvän elämän avaimet ulottuvilla ja käytettävissä? Kuten raha, joka makaa patjan alla, ei tee onnelliseksi, ei kissaakaan tee onnelliseksi pelkkä hyvän elämän mahdollisuus. Mikäli kissa on terve ja tyytyväinen elämäänsä, ei kannata muuttaa mitään. Kissaa kannattaa kuitenkin opetella katsomaan ulkopuolisen silmin, koska pienistä käyttäytymisen muutoksista voi huomata kivun tai sairauden, joka kissojen kohdalla muuten jää usein huomaamatta.

Jotta kissan käyttäytymistä voidaan arvioida, täytyy ensin tietää mitä kissat keskimäärin tekevät, eli mikä on niin sanotusti normaalia ja odotettavissa olevaa käyttäytymistä kissalta. Lähteistä (ja olosuhteista) riippuen, kissa viettää tyypillisesti yli puolet vuorokaudesta lepäillen ja nukkuen. REM-uni on kissalle elintärkeää, ja siihen vaikuttaa huomattavan paljon ympäristö ja olosuhteet. Hereilläoloajan kissa käyttää leikkiin, ruokailuun ja itsensä hoitamiseen. Hiekkalaatikolla tulee vierailla riittävän usein ja vettäkin pitäisi lipikoida. Moni tarkkaileekin kissaa osin tiedostamatta, jolloin muutoksiin havadutaan viiveellä. Tyypillistä on alkaa pohtia, onko kissa aiemminkin tehnyt näin vai onko tapa alkanut vasta hiljattain. On hankala sanoa, onko muutosta tapahtunut, jos ei asiaa ole aktiivisesti seurannut.

Kissojen terveysasioista, kuten rokotuksista ja madotuksista tai painosta, pidetään usein kirjaa. Samaan tapaan kannattaa pitää kirjaa kissan tavoista. Ei välttämättä joka päivä, mutta ehkä kerran kuussa. Tällä tavalla voi havaita pieniä muutoksia, kuten liikkumisen muuttumista tai lempipaikkojen vaihtumista. Muutokset lempipaikoissa tai vaikkapa nukkumisasennoissa ovat tärkeitä tietoja, varsinkin jos kyseessä on kesytettävä arka kissa. Muutos nukkumisasennossa kertoo usein kotiutumisen asteesta ja stressitasosta. Kissan käyttäytymisen seuraaminen ei edellytä ympärivuorokautista valvontaa, vaan voit hyvin valita ne hetket päivästä kun tarkkailet kissaa. Voit tarkkailla kissaa myös teemoittain; tämä voi olla erityisen hyödyllistä jos sinulla on useampi kuin yksi kissa. Pistä merkille kunkin kissan yksilölliset tavat alkaen ruokailusta ja leikistä aina nukkumiseen ja sosiaalisuuteen.

Hyvinvointikartoituksen voit aloittaa niin, että seurailet kissaa muutamana päivänä ja kirjaat ylös, mitä se tekee milloinkin. Voit merkata ylös tunnit, jotka kissa käyttää nukkumiseen, leikkimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi voit laskea kertaluontoisia asioita, kuten turkinhuoltoa, ruokailua tai raapimista. Ainoastaan mittaamalla saat sellaista tietoa kissastasi, johon voit muutoksien avulla vaikuttaa. Mikäli kyseessä on vaikkapa eläinlääkärin määräämä dieetti, on sen järjestäminen hankalaa, jos muutettavat asiat ovat ainoastaan ruuan laatu ja määrä tai leikin lisääminen. Jotta painonhallinta olisi helppoa, mielekästä ja järkevää, tulee omistajan pyrkiä muuttamaan kissan aktiivisuustasoa kokonaisuutena – ei ainoastaan vaikuttaa irrallisiin palasiin. Koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi lisätä kissan elämään jotain, ilman että joku toinen asia vähenee. Tämä on tärkeä huomio!

Mitattavat asiat voivat olla siis tunteja, kun mitataan pitkäkestoista tapahtumaa, kuten nukkumista. Nukkumisessa voi myös erotella eri asennot, ne ovat erityisen merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. Tapahtumien mittauksessa käytetään tukkimiehen kirjanpitoa. Kiinnostavia mitattavia asioita ovat mm. kissojen väliset vuorovaikutustilanteet – määrä ja laatu, sekä ihmisen ja kissan vuorovaikutustilanteet, hyökkäilyt ja vaikkapa juominen. Juomista voit toki mitata myös mittaamalla käytetyn veden määrää. Muita asioita, joita voi mitata on tilankäyttö, eli kuinka suurta osaa käytössä olevasta tilasta kissa oikeasti käyttää. Tämä seikka on varsin oleellinen, kun kissa muuttaa sijais- tai uuteen kotiin. Tähän liittyvä mitattava asia on hiekkalaatikon sisältö, mikä on monikissatalouksissa joskus haastavaa jos ei ole jokaisella kissalla omaa nimikoitua lempilaatikkoa.

Mitä mitattavilla asioilla sitten tekee? Mitä enemmän kissan päivä koostuu lajityypillisestä toiminnasta, eli asioista, joita kissan kuuluu tehdä, sitä parempi kissan hyvinvointi todennäköisesti on. Yleensä tällöin kissa myös käyttää sen käytettävissä olevaa tilaa sekä muita resursseja, eikä ole niin altis stressille. Mitä paremmat “tulokset” mittauksista saa, sitä parempi kissan mieliala yleensä on ja sitä vähemmän sillä on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Mittaaminen siis kannattaa!

Liittymällä blogin jäseneksi näet videon, mitä hyvinvointikartoituksessa kannattaa tarkkailla. Jäsenenä näet myös parikymmentä muuta kissa-aiheista jäsenvideota. Nyt kannattaa liittyä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.