Hihnakäytös

Haasteita lenkillä? Vika ei ole narun kummassakaan päässä

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koiran käyttäytyminen,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Videot ,,,,,,,,, 4 kommenttia
Haasteita lenkillä? Vika ei ole narun kummassakaan päässä

Kiskooko koirasi hihnassa? Tai heittäytyykö se maahan kun se näkee toisen koiran lähestyvän? Vai pistääkö se pystyyn kunnon rähinät? Hihnassa kulkemisen taito ei synny parissa kuukaudessa, ja mikään edellä mainituista haasteista ei tarkoita sitä, että koira olisi jollain tavalla pilalla. Kouluttaminen ja oppiminen ovat prosesseja, jotka ottavat aikaa. Itseään ei kannata syyllistää, koska jos mietitään tarkkaan, mistä kyseisissä haasteissa on kyse, huomataan että ne ovat koirille tyypillisiä toimintamalleja.

Vetäminen on koiralle luontainen tapa liikkua

Kun koira kytketään ensimmäisiä kertoja hihnaan, on tyypillistä että se ei heti vedä, mutta ajan mittaan alkaa vetää eli nojata vasten painetta. Hihnan paineelle myötääminen on yksi keskeisimpiä asioita, joka kannattaa opettaa kaikille koirille. Vetämättä kulkeminen on koiralle huomattavasti haastavampaa kuin vetäminen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nollatoleranssin pitäminen (eli pysähdytään aina jos koira vetää) on mahdotonta ja saattaa pahimmillaan jopa masentaa koiraa.

Vetämättä kulkeminen ei ole siis itsestäänselvyys eikä siitä kannata tehdä ongelmaa, vaan asiaa voi lähestyä niin, että harjoittelee tärkeitä tukitaitoja silloin kun se on mahdollista. Saat paljon enemmän aikaan, kun et tee lenkistä taistelua vaan sijoitat harjoitukset sopivaan paikkaan.

Video: vetäminen, jojoilu ja sinkoilu
Video: hihnassa kulkemisen tukitaidot
Video: ajatuksia hihnasta

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hihna turhauttaa koiraa

Koira ei opi hihnan merkitystä kovin nopeasti, koska koiria on kuljetettava narun päässä, vaikka niillä ei ole siihen edellytyksiä tai riittäviä taitoja. Se, että koira joskus kulkee hienosti voi johtua monesta asiasta, esimerkiksi sattumasta. Mitä useammin hihnaa käytetään estämisen välineenä, sitä vähemmän koira näkee hihnassa (ja taluttajassa) mitään hyvää. Miten hihna sitten estää koiraa? Esimerkiksi vetämällä pois hajuilta, estämällä menemästä toisten koirien luokse ja hidastamalla kulkunopeutta. Kaikki nämä voivat tapahtua taluttajan tiedostamatta. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, mitä taluttaja tekee tai ei tee, vaan siitä, miten koira tilanteen kokee. Vain sillä on merkitystä, kun mietitään koiran toimintaa narun päässä.

Turhauttavaa vaikutusta voi vähentää tukitreenien avulla. Voit opettaa koirallesi, että hihna on mukava asia ja portti kaikkeen hauskaan. Lisäksi voit muuttaa omaa toimintaasi ankeuttajasta mahdollistajaksi, eli ala keskittyä hyvään ja tule itse koiraa vastaan sen sijaan että simputat vetämisestä tai intoilusta.

Video: mennään! ja hihnavihje
Video: asenne kiinnipitämiseen ja hihnan käyttö

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Koira ei hyväksy herkkuja lenkkiolosuhteissa

Treenaaminen olisi kovin helppoa, jos lenkin aikana voisi vain kaivaa nakit esille ja ryhtyä palkkaamaan. Useimmissa tapauksissa näin ei ole, vaan nakit voisi yhtä hyvin heittää penkkaan. Mitä haastavampi tilanne, sitä vähemmän voi odottaa koiran vastaanottavan nameja.

Lohdullista on se, että maailma on täynnä palkkioita. Koiralle voi lähes aina lenkkitilanteessa järjestää juuri sen palkkion, jota se tavoittelee. Näin saa kontaktin toimimaan ja tilanne helpottuu usein jo sillä.

Valitse aluksi todella yksinkertainen tehtävä, jota lähdet vahvistamaan erilaisten palkkioiden avulla. Oma suosikkini on katsekontakti, muuta ei yleensä tarvitakaan.

Video: kontakti hihnatreenissä
Video: Palkkiot hihnatreeneissä
Video: toinen koira palkkiona

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi koira rähjää?

Hihnarähinä on yleistä ja normaalia, joskin noloa ja ärsyttävää toimintaa. On aivan selvää, että koira rähjää, kun se joutuu kohtaamaan lähietäisyydeltä ennalta tuntemattoman lajitoverinsa ja hihna ja hihnan päässä oleva taluttaja estävät koiran normaalin liikkumisen. Kaikkiin naapuruston koiriin ei ole mahdollista omaa koiraa tutustuttaa, mutta tukitaidoilla voi saada reaktiota pienemmäksi ja palautumista nopeammaksi.

Rähjäämiseen vaikuttaa moni seikka sekä lenkillä että lenkin ulkopuolella. Mennään ensin taustatekijöihin. Väsyneenä koira ottaa enemmän riskejä kuin levänneenä. Ensimmäinen, eikä lainkaan vähäpätöinen tehtävä on selvittää, millä edellytyksillä toisia koiria lähdetään kohtaamaan. Varsinkin koirilla, jotka tuntuvat käyvän koko ajan kierroksilla ja räjähtävän herkästi, kannattaa katse suunnata levon määrään ja laatuun. Emme ole koiriin verrattuna kovin erilaisia, ja jokainen tietää kuinka helposti yleinen väsymys ja univaje vaikuttaa hermojen pituuteen. Koiran täytyy saada enemmän unta kuin omistajan, eikä nukkumista voi jättää koiran omalle vastuulle.

Myös koiran yleinen mieliala vaikuttaa – muista, että koiraan vaikuttaa moni muukin asia kuin mitä itse havaitsemme. Koiralle hajujen maailma on yhtä tärkeä kuin meille nähtävä maailma. Koiran hyvää mielialaa voi pitää yllä erilaisten mielihyvää tuottavien virikkeiden avulla. Virikkeellinen ympäristö puskuroi stressiä ja tuottaa koiralle mielihyvää; virikkeet on syytä laittaa kuntoon ennen kuin rähjäämiseen puututaan.

Koirat rähjäävät pääosin kahdesta syystä. Osa koirista haluaa välttää toisen kohtaamisen, mutta oppii tähän parhaaksi tekniikaksi hirvittävän rähinän. Näitä koiria siis motivoi pohjimmiltaan pelko. Toinen syy rähjätä on turhautuminen, joka alun perin alkaa siitä kokemuksesta, että koiraa estetään hihnalla. Koira siis haluaisi mennä tervehtimään vastaantulijaa ja kun se huomaa että ei pääse, se saa raivarit. Rähjääminen voi alkaa jo ennakoivasti heti kun toinen koira tulee näkökenttään. Luonnollisesti eri syyt voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, mutta hoitokeinot ovat erilaiset kummassakin tapauksessa.

Molemmissa tapauksissa on mielestäni erityisen tärkeää se, että kouluttaminen perustuu koiran aitoon motivaation sekä se, että koiran hallinnan tunnetta lisätään harjoituksissa. Pelkkä namittaminen ei lisää hallinnan tunnetta, vaan olisi tärkeää pystyä palkitsemaan koiraa aktiivisuudesta ja tukea sen omia aloitteita.

Video: koiran uni
Video: hihnahillujat
Video: reaktiivisuudesta
Video: lenkillä turhautuvat koirat
Video: kolme vinkkiä hihnatreeniin
Video: kun koira rähjää pelosta
Video: ajatuksia hihnasta, rähinä

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Vian etsinnästä ratkaisuihin

Voimme käyttää paljon aikaa siihen, että pohdimme mitä olemme tehneet väärin kun koira toimii ei-toivotulla tavalla. Huomattavasti rakentavampaa on keskittyä hyviin puoliin ja lähteä rakentamaan sopivista palikoista omalle koiralle uusia tapoja toimia.

Kun mietit, mitä ja miten toimit, keskity ainakin näihin seikkoihin:

– mitä toivot koiran tekevän tilanteissa?
– mikä on helpoin tehtävä, josta voit lähteä liikkeelle?
– millä tavalla varmistat, että koira ymmärtää, mitä haluat sen tekevän?
– millä tavalla voit varmistaa, että onnistumisia tulee?
– Miten huolehdit koiran motivaatiosta?
– Miten varmistat että olet itse johdonmukainen, eli toimit samalla tavalla tilanteissa?

Mikä tahansa haasteenne hihnaan liittyen onkaan, siihen löytyy helpostusta, kun palikat saadaan paikoilleen!

Sujuva arki: yksi naru, monta treeniä!

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koiran käyttäytyminen,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Videot ,,,, 0 kommenttia
Sujuva arki: yksi naru, monta treeniä!

Koira vastustaa valjaiden pukemista tai väistää kaulapantaa? Kuonokoppaa ei saa laitettua päähän tai kuonopanta ahdistaa? Pukeminen takkuaa ja hermo palaa jos hihna joutuu lenkillä jalkojen väliin?

Näitä kaikkia tilanteita voi harjoitella, vaikka samaan aikaan tekisi pukemista puoliväkisin. Harjoitus- ja pukemistilanteiden tulee olla vain riittävän erilaiset koiran mielestä. Harjoittelusta on apua, vaikka arjessa olisikin lieviä pakottamistilanteita.

Millekään eläimelle, edes koiralle, ei ole lähtökohtaisesti mukavaa tuntea oloaan kiinni sidotuksi. Koirat eivät pidä siitä, että niiden vapaata liikkumista ja olemista rajoitetaan, ja usein kilttikin rajoittaminen aiheuttaa koirassa turhautumista. Turhautuminen taas usein purkautuu ikävällä tavalla kiihtymisenä tai jopa aggressiivisena toimintana.

Väitän, että meille kädellisinä on täysin mahdotonta olla estämättä koiran liikkumista ja olemista, jos meillä on naru kädessä. Tästä syystä koiria kannattaisi valmistella enemmän siihen, että niitä voi koskettaa ja että niitä voi reilusti ohjata narulla eikä kyseessä ole tarkoitus vahingoittaa.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi ja näet videon, jossa esittelen naruharjoituksia, joista on hyötyä kaikille koirille!

Naruharjoituksia voit käyttää ongelmatilanteissa, kuten valjaiden pukemisen harjoittelussa. Lisäksi voit tehdä harjoituksia ennaltaehkäisevästi ja pelkästään huvin vuoksi!

Lue myös juttu koiran pukemisesta ja katso video, miten koiran voi opettaa pyytämään takkia.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta: miksi herkut tai leikki eivät toimi lenkillä tai ohitustilanteissa?

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Videot ,,,,, 10 kommenttia

Tyypillisin mahdollinen tilanne monelle koiranomistajalle on se, että lajiharjoituksissa, hallilla, kentällä, kotona ja omalla pihalla koira toimii hyvin ja sille löytyy helposti toimiva palkkio. Se ahmii nameja ja leikkii innokkaasti. Kuitenkin kun siirrytään lenkkeilytilanteeseen, koira on irti henkseleistään – se kiskoo, tempoo, nenä vie ja se sylkee niin makkaran kuin pallonkin ulos suustaan.

Monille koirille on rakennettu elämän aikana niin kutsuttu treenimoodi, johon luiskahtaessaan palkkiot toimivat ja kontakti löytyy. Elämä onkin treenimoodin ja hallitsemattomuuden välillä liikkumista. Esimerkiksi ohitusharjoituksissa vastaantulijaa ei edes huomata, kun ollaan treenimoodissa kun taas lenkillä se kyllä huomataan. Koira voi olla koko ajan hallitsemattomassa tilassa, mutta treenimoodissa se ei voi olla koko aikaa – tästä johtuu se, että yhteys välillä pätkii ja näin sen kuuluukin olla.

Jos lenkki olisi temppu, koiran voisi olettaa pysyvän treenimoodissa koko lenkin ajan ja kaiken mitä lenkillä tulee vastaan, voisi rakentaa häiriönä. Kysymys kuuluu näin toimittaessa: 1) missä koiraa säilytetään treenilenkkien ulkopuolella ja 2) minkä ikäinen koira on, kun se on valmis “oikeasti” lenkille?

Miksi palkkiot menettävät merkityksensä ulkona?

Tähän on olemassa monta syytä. Yksi on se, että koira tietää saavansa herkkuja muulloinkin – sen elämä ei ole eikä sen pidäkään olla herkuista kiinni. Keinotekoinen herkkujen arvon nostaminen esimerkiksi koiraa nälättämällä on huono ratkaisu, koska perustarpeiden kanssa leikkiminen ei ole järkevää tai asiallista.

Toinen mahdollinen syy inflaatioon voi olla se, että koulutus perinteisesti on paikkaan tai tilaan sidottua. Yhtä todennäköisesti kuin treenihallilla koira osaa odottaa palkkaa, lenkillä se ei osaa odottaa sitä. Tai se osaa kyllä odottaa, mutta ei juuri sitä palkkaa, jota on tarjolla.

Kolmas syy voi olla pilaantuminen. Mikäli lenkillä palkkaa tarjoillaan tietyissä vaikeissa vaiheissa, kuten ohituksissa, palkan tarjoamisesta voi tulla merkki sille, että kohta tapahtuu jotain. Tämä on samaa sarjaa hihnan kiristämisen kanssa, kun naru kiristyy, koira valpastuu.

Neljäs syy voi olla se, että koira on kiihtynyt, eikä pysty keskittymään syömiseen tai leikkimiseen. Se voi olla kiihtynyt monesta syystä, eikä syytä ole aina helppo löytää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koira on usein kiihtyneenäkin toimintakykyinen, vaikka se ei ottaisi vastaan herkkuja.

Miten koiraan saa kontaktin ilman palkkaa?

Kannattaa miettiä lenkillä myös omaa roolia. Hallitussa treenitilanteessa me ihmiset olemme usein arvokkaita ja keskeisessä roolissa koiran mielestä. Kuitenkin lenkillä roolimme vaihtelee tolpasta mukahauskaan tyyppiin, joka yrittää epätoivoisesti halilta tilannetta. Toki joissakin tilanteissa pääsemmekin hauskuuttamaan koiraa, mutta merkittävän osan lenkistä olemme ankeuttajia.

Lenkki ei ole temppu, eikä maailma ole hallittu ympäristö, vaan kaaos. Ensimmäiseksi kannattaa löytää omalle koiralle sopiva palkkio ja sen jälkeen alkaa liittää itseään siihen systemaattisesti. Miten tämä sitten tehdään?

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Yhdeksällä eurolla näet kuukauden ajan kaikki aiemmin julkaistut materiaalit ja videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot: rauhoittuminen

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koiran käyttäytyminen,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Videot ,,,, 1 kommentti
Jokakoiran perustaidot: rauhoittuminen

Miten ihmeessä koiran saa rauhoittumaan? Moni koira juoksee akun tyhjäksi ja sitten vasta simahtaa. Temppuna makaaminen kyllä onnistuu, mutta silloin ollaan tehtävällä ja se on aivan eri asia kuin leppoisa pilkkiminen. Onko koira mahdollista saada makailemaan leppoisasti ennen kuin se tulee vanhaksi?

Yksi tapa lähestyä asiaa on se, että järjestetään asiat niin, että koira todella kuluttaa akun tyhjäksi päivän aikana. Silloin se kotona ollessaan vain makaa ja nukkuu. Tämä tapa ei välttämättä ole pitkässä juoksussa kovin järkevä. Mieti omalla kohdallasi, jos työ tai arki olisi niin raskasta että joutuisit lepäämään jokaisen vapaan tunnin. Silloin ehkä tilanne olisi liian kuormittava ja todennäköisesti olisit kropastasi kipeä. Fyysisellä väsytyksellä aiheutettu lepo ei välttämättä opeta koiraa rentoutumaan itse.

Toinen tapa on se, että otetaan käyttöön joitakin rauhoittumista helpottavia asioita kuten: suljetaan koira häkkiin tai huoneeseen, silitellään tai pidetään koiraa sylissä, palkitaan rauhallisuudesta, opetetaan kylkimakuu, pelataan vireenhallintapelejä tai tehdään yhdistelmiä joistakin näistä. Usein joku näistä toimii, mutta ei välttämättä ole kovin helposti siirrettävissä muihin paikkoihin tai tilanteisiin.

On tilanteita, joissa koiran olisi hyvä oppia rentoutumaan itse, ilman vieressä namittavaa, hikoilevaa avustajaa ja ilman parin tunnin mäkijuoksua alle. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vieraiden tulo, kyläily, mökkeily, autoilu, halleilu ja muut vastaavat tilanteet. Kyseisissä tilanteissa olisi hyvä, jos koira olisi täydessä iskussa, eli akut täynnä, mutta silti rauhallisena. Mikäli näitä tilanteita varten joutuu väsyttämään koiraa fyysisesti, kuormitus voi käydä liian suureksi ja koiran pinna voi kiristyä ja näkyä ylivireytenä tai kireytenä.

Rauhoittuminen on yksi niistä asioista, johon voimme opettaa tiettyjä tukitaitoja, mutta onnistuneeseen lopputulokseen voimme vain antaa koiralle itselleen työkalut ja toivoa parasta.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa kerron miten voit opettaa koiran rauhoittumaan erilaisten vihjeiden ja työkalujen avulla.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Karkki vai kepponen vai napakka ei?

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koiran käyttäytyminen,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Videot,Yksinolo ,,,,,,, 0 kommenttia
Karkki vai kepponen vai napakka ei?

Miten voi suhtautua siihen, että koira hyppii pöydille, syö sohvaa tai rähjää hihnassa tai tekee jotain muuta ikävää? Pätevätkö samat koulutusperiaatteet harrastuslajeissa ja arjessa? Miten koira saadaan ymmärtämään, mikä on kiellettyä?

Kyllä vai ei?

Meille koiranomistajille on tärkeää säilyttää hallinnan tunne. On tärkeää kokea, että koiran toiminta pysyy hallinnassa. Meitä varmasti lajityypillisesti pelottaa se, jos koira tekee jotain kiellettyä ja rikkoo rajoja. Ehkä tämä on se syy, miksi huomaamme usein ei-toivotun toiminnan helpommin kuin toivotun.

Jos koira makaa hiljaa omalla pedillään, sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Toisaalta jos se hyppii pöydille, sen katsotaan toimivan huonosti. Näistä kahdesta toiminnasta jälkimmäinen on kuitenkin koirille tyypillisempää ja todennäköisempää. Se tarkoittaa sitä, että pedillä makaamisen opetteluun on käytettävä aikaa ja että pöydiltä varastelun vähentämiseen on myös käytettävä aikaa.

Jos haluat opettaa koirallesi mitä ei tarkoittaa, mieti ensin näitä seikkoja:

– Onko ein vastapainoksi olemassa kyllä?
– Mitä ei käytännössä tarkoittaa? Pysähtymistä, luoksetuloa vai jotain muuta?
– Haluanko keskittyä enemmän hyvään vai huonoon? Haluanko nähdä onnistumisia vai virheitä?
– Mihin sävyyn haluan viestiä koiralleni? Haluanko esiintyä rajoittajana vai mahdollistajana?
– Kuinka johdonmukainen haluan koiran silmissä olla? Mistä koira tietää, aionko olla seuraavaksi ikävä vai mukava?

Voiko kitkeä ilman istuttamista?

Pois kitkemisen ajatus lisää hallinnan tunnettamme. Me teemme jotain, jotta koira lopettaa jonkun tekemisen. Me valvomme, että rajoja noudatetaan. Meillä on kontrolli. Tilanne on hallinnassa.

Pois kitkemisen ongelman on huomannut jokainen, joka hoitaa kukkapenkkejä. Jos keskitymme vain kitkemiseen, jotain tulee väistämättä tilalle. Mitä jos hakisimme kuorman kyseiseen maahan sopivia kasveja ja istuttaisimme penkin niin tiiviisti, ettei juolavehnäkään mahtuisi mukaan?

Onko tärkeämpää, että ei-toivottu kasvi pysyy poissa vai se, että toivotut kasvit menestyvät?

Harrastuslajeissa homma on selkeä, koska olosuhteet ovat hallittavat ja tehtävät simppeleitä. Voimme järjestellä tilanteet niin, että koira ei tee väärin. Onko se sitten niin, että lajeissa pärjätään hyvällä, mutta arjessa täytyy huomautella ja kieltää?

Koiran elämä ei ole temppu. Arki ei ole tehtävä. Arki on elämää, jota koira elää. Koira on eläin, jolla on lajille tyypillisiä piirteitä ja tarpeita. Arjen sujuvuus löytyy proaktiivisesta tavasta suhtautua koiran piirteisiin eli suomeksi sanottuna ymmärryksestä ja kyvystä ennakoida. Koiran ei-toivotun toiminnan voi keskeyttää kahdella tavalla; kivalla tavalla ja vähemmän kivalla tavalla. Kummalla tavalla sinä päätät koiran toiminnan keskeyttää?

Minusta on vaarallista ajatella, että arjessa sallitaan koiran kurittaminen, että vastuu onkin koiralla. Arkielämässä on paljon enemmän liikkuvia osia kuin missään lajissa. Arjessa rakennetaan sitä kuuluisaa suhdetta koiraan, ja jokainen vuorovaikutustilanne lasketaan. Mitä ihmeen järkeä on romuttaa kotona vaivalla rakennettua suhdetta esiintymällä yhtäkkiä kurittajana, käskyttäjänä ja ankeuttajana?

Miksi peittomaalaus ei kannata?

Rakkautta ja rajoja on kiva ajatus, mutta kun vahdimme että rajoja kunnioitetaan, mitä oikeastaan vahdimme? Onko kaikki ei-toivottu toiminta koiralta rajojen tietoista rikkomista tai tuhmuutta? Täytyy muistaa, että sekä kontrolli että säännöt ovat pääosin illuusiota omassa päässämme, koiralla ei välttämättä ole niistä pienintäkään aavistusta.

Kaikki ongelmat eivät ratkea sillä, että toiminta estetään tai keskeytetään. Esimerkiksi hihnarähinän saa usein kyllä hallintaan riittävän tehokkaalla uhkaamisella ja kieltämisellä, mutta se ei auta koiraa välttämättä pitkässä juoksussa. Se, ettei koira ilmennä pelkoaan, ei poista tunnetta. Voit miettiä, haluatko että koira toimii halutulla tavalla siksi, että se pelkää sinun reaktiotasi enemmän kuin vastaantulijaa? Vai haluaisitko, että koirasi itseluottamus kehittyisi sen verran, että se voisi oppia miten se itse voi selviytyä vaikeasta tilanteesta?

Kutsun peittomaalaamiseksi monenlaista toimintaa. Ehkä haitallisinta peittämistä on pelon upottaminen, koska pelon tunne ei poistu peittämällä sen tuottamaa toimintaa. Kyse on lopulta siitä, millaista suhdetta haluat koiraasi rakentaa. Vastuuta siitä, millaista kohtelua koira saa, ei voi laittaa koiralle, vaan vastuu on aina meillä ihmisillä.

Mitä sitten voi tehdä, jos koira toimii väärin?

Hyvä sääntö koiran ?%&€lyyn on se, että sitä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti, koska se hyvin harvoin on sitä. Mieti hetki, mikä toiminnan taustalla on ja miten opettaa koiralle muita tapoja toimia kyseisessä tilanteessa. Mielestäni hyvä periaate koirien kanssa on se, että niiden kanssa pitäisi toimia ilman, että itse, omin käsin aiheuttaa niille kipua, pelkoa tai uhkaa.

Napakka ei on ajatuksena ihan kiva, jos sen tarkoituksena on keskeyttää käynnissä oleva toiminta hyvällä. Mikäli napakkaa eitä korostetaan luunapilla, nipistämällä, nappaamalla kuonosta kiinni, nykäisemällä ketjupannasta tai puhuttelemalla, se on mielestäni huono idea. Miksi ihmeessä koiraa täytyy kuumentaa jo valmiiksi kuumassa tilanteessa? Mistä näkökulmasta on loogista ja johdonmukaista, jos sama käsi kiittää ja rankaisee?

1. Koira kerjää kun ihmiset ovat syömässä
2. Koira rähjää hihnassa
3. Koira syö sohvaa

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn yllämainitut esimerkkitilanteet läpi; mitä niissä voi tehdä ja mikä on reaktiivinen ja proaktiivinen lähestymistapa kuhunkin tilanteeseen. Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lunkisti lenkillä 2: taluttajan vastustaminen

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Videot ,,,,, 0 kommenttia
Lunkisti lenkillä 2: taluttajan vastustaminen

Koira heittäytyy maahan, se lyö jarrut päälle, valahtaa alkulimaksi tai juurtuu nurmikkoon. Se vänkää risteyksissä ja keikkuu narun päässä koko painollaan. Se kymmenkertaistaa massansa, jolloin sitä on mahdotonta saada liikkeelle. Se roikkuu hihnassa hampaillaan ja kiskoo taluttajaa eri suuntiin.

Nämä kaikki toiminnat ovat esimerkkejä taluttajan vastustamisesta, joka on mahdollista saada loppumaan. Kun mietit, millä tavalla haluat opettaa koiran olemaan vastustamatta taluttajaa, mieti vastauksia näihin kysymyksiin:

Millaisen kuvan haluat itsestäsi koirallesi antaa?

Miten toivot koirasi suhtautuvan lenkkeilyyn ja sinun seuraasi?

Mitä haluat koiran ajattelevan hihnasta, kaulapannasta tai valjaista?

Kun pohdit näitä, tulet samalla perustelleeksi itsellesi sopivia koulutustapoja. Itse ainakin toivoisin, että olisin koirani silmissä maailman paras henkilö, toivoisin että voisimme molemmat nauttia hihnassa kulkemisesta ja toivoisin että koirani viihtyisi seurassani ilman hihnaakin. Lisäksi toivoisin, että koira ei näyttäisi hihnalle, valjaille tai kaulapannalle pitkää naamaa, vaan innostuisi niistä.

Miten ihmeessä voi säilyttää hyvän tyypin maineen ja siitä huolimatta saada koiran kulkemaan vastustelematta hihnassa? Vastaus on yksinkertainen. Älä anna koiralle syytä vastustaa, älä saata sitä kiusaukseen ja opeta sille sopivat taustataidot. Koira ei voi tehdä periaatepäätöstä, jolla se lopettaa tietoisesti taluttajan vastustamisen. Se ei myöskään opi hetkessä, että vastustelu on turhaa, koska silloin tällöin vastustelu kuitenkin on kannattavaa tai jopa välttämätöntä.

Miten vastustamiseen puututaan? Miksi vetämällä ei edetä -ajattelu ei välttämättä ole koiralle kiva? Millä tavalla voit edetä lenkillä ja silti edistyä myös treenissä?

Jatka lukemista ja katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenmateriaalit.

____________________________________

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lunkisti lenkillä 1: koira vetää, jojoilee ja sinkoilee

Jaana Hihnakäytös,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Videot ,,,,, 0 kommenttia
Lunkisti lenkillä 1: koira vetää, jojoilee ja sinkoilee

Hihnassa kulkemisen ongelmat ovat jossain määrin tuttuja kaikille koiranomistajille. Kannattaa muistaa, että vetäminen, sinkoilu ja jojoilu on normaalimpaa koiralle kuin omistajan tahtiin ja kauniisti vierellä, löysällä hihnalla kulkeminen.

Ongelmat tiivistyvät viiteen kirjaimeen: hihna. Kun se poistetaan, vetäminen, sinkoilu ja jojoilu poistuvat myös. Tai eivät ne poistu, mutta ne eivät enää raasta olkapäätä sijoiltaan. Tällä logiikalla on selvää, että syyllinen hihnaongelmiin on välineessä tai oikeastaan koiran suhtautumisessa välineeseen tai oikeastaan koiran lajityypillisessä tavassa suhtautua paineeseen. Ratkaisua on kuitenkin turha etsiä välinettä vaihtamalla, koska vetäminen ja vastustaminen ovat ennemminkin tapa liikkua kuin systemaattisen kouluttamisen hedelmiä.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa käyn läpi vetämiseen liittyviä näkökulmia ja kerron, miksi vetämisen suhteen ei voi eikä kannata pitää nollatoleranssia. Vanha mantra “hihna ei koskaan saa kiristyä” ei toimi, koska hihna kiristyy ja löystyy päivittäin useita kertoja ilman, että se tarkoittaa yhtään mitään.

Oletko tutustunut jo muihin hihna-aiheisiin artikkeleihin?

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.