Sujuva arki

Valmistele koira kesälomaan – 3 + 3 vinkkiä!

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Sujuva arki ,,, 0 kommenttia
Valmistele koira kesälomaan – 3 + 3 vinkkiä!

Mukaan mökille: punkkipihdit, koiraportti, viilennysalusta, koiran oma soittolista, pehmeä kotoisa peti ja mitä muuta?

Mikäpä sen ihanampaa aikaa kuin kesäloma; koko perhe yhdessä ja kotona aikaa puuhastella. Koiran kannalta ihmisten kesäloma on erilaista normaaliin arkeen verrattuna, ja koiralla kestääkin yleensä hieman sopeutua tilanteeseen. Mitä lomalla kannattaa koiran kannalta ottaa huomioon?

Lämmönsäätely

Mieti jos joutuisit viettämään helteistä kesälomaa toppahaalari ja villakerrasto päällä. Tätä jokainen voi itse kokeilla, niin pystyy sujuvasti eläytymään paksuturkkisen koiran asemaan. Paksun turkin viilentäminen ei ole yksinkertaista, ja jos koira läähättää koko ajan, on syytä miettiä vakavasti turkin keventämistä. Yleensä tukalasta vaatekerrasta vapautettu koira muuttuu heti tyytyväisemmäksi ja toimeliaammaksi. Ihmisellä on vastuu järjestää koiralle sopivat olosuhteet, koira ei itse voi turkilleen mitään.

Riittävä lepo

Kesällä leporytmi voi mennä uuteen kuosiin, kun ihmiset pyörivät kotona ja koira ei välttämättä osaa rauhoittua lepäämään. Mikäli koiralla on tapana seurata ihmisiä valppaana ja herkeämättä arkenakin, on syytä puuttua asiaan jo ajoissa ennen lomaa. Univajeesta kärsivät koira voi olla ärtyisä sekä lajitovereilleen että ihmisille ja sen pinna voi olla tavallista lyhyempi. Tämä on syytä ottaa huomioon varsinkin mökkiolosuhteissa, jos siellä on oman perheen lisäksi muitakin. Kannattaa muistaa, että läheskään kaikki koirat eivät osaa tehdä järkeviä ratkaisuja levon suhteen, ne eivät osaa vetäytyä lepäämään vaikka ne ovat väsyneitä, koska ne haluavat mieluummin olla ihmisten seurassa.

Rauhoittuminen

Vaikka mieli tekisi juosta järveen yhä uudelleen ja uudelleen, jossain kohtaa voi olla ihan hyvä vetää hetki henkeä. Jos koiralle on haastavaa rentoutua arjessa ja kotona, se ei luultavasti helpotu mökillä tai lomalla. Lisähaasteena arkeen verrattuna on se, että ihmiset ovat lomalla aktiivisia ja koko ajan liikkeellä – koiran voi olla vaikeaa edes pysähtyä hetkeksi. Koiraa voi opettaa rauhoittumaan monen eri tukitaidon avulla. Harjoitukset kannattaa aloittaa jo ennen lomaa.

Vieraiden tulo

Mökillä tai kotona riittää puuhaa ja vieraitakin saattaa käydä enemmän kuin tavallisesti. Olisi kivaa, jos koira ei lähtisi mökkitielle autoja vastaan tai pyörisi autojen ympärillä tai hyppisi vieraita kumoon. Kaikkia näitä voi harjoitella jo valmiiksi ja myös mökillä!

Pihalla pysyminen

Usein käy niin, että koira pysyy pihalla juuri niin pitkään kuin ihmiset ovat aktiivisia. Koira seurailee pihahommia, tutkii grillin ympäristöä ja osallistuu kaikkeen. Kunnes tulee hetki kun ihmiset asettuvat istumaan; silloin koira häipyy. Pihalla pysymistä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, eikä kannata uskoa, että koira jotenkin oppisi tontin rajat niitä näyttämällä. Ihmisille tulee usein illuusio siitä, että koira pysyy pihalla ja “osaa” rajat, kun usein koira omasta tahdostaan pysyykin siellä missä muutkin.

Punkkitarkastukset

Kesällä koira saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kun se vain pyörii mukana. On hyvä idea ainakin joitakin kertoja viikossa tutkia koira punkkien ja muiden vaurioiden varalta. Tähän voi liittää käsittely- ja rentoutumisharjoituksen, josta on hyötyä myös kesän jälkeen!

Liity jäseneksi ja katso videot, joista saat vinkit mökki- ja lomakauteen! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Asenne ratkaisee – onko luopumista ilman pettymystä?

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot ,,,, 1 kommentti
Asenne ratkaisee – onko luopumista ilman pettymystä?

Osaako koirasi luopumisen? Mikä asenne sillä on luopumista kohtaan? Onko asenteella väliä?

Voit testata koiran asenteen yksinkertaisella tavalla. Kun sillä ei ole mielessään tai hallussaan mitään, sano sille luopumisen vihje, eli esimerkiksi jätä. Mitä koira tekee?

Olen ollut vahvasti allerginen luopumiselle. Lähinnä siitä syystä, että sanalla on negatiivinen sävy. Samoin negatiivinen sävy on usein käytetyllä vihjesanalla “jätä”. Vaikka nämä ovat vain sanoja, ne poikkeavat merkittävästi monista muista, joko neutraaleista kuten “kierrä” tai jopa positiivisista, lupauksen sisältävistä sanoista, kuten “tule”.

Luopuminen ja jättäminen sisältävät ajatuksen pettymyksestä; koiran tulisi luopua jostain, jota se haluaa tai pitää hallussaan. Miksi koira haluaisi luopua jostain, mitä se haluaa? Mikä ihmeen syy koiralla olisi jättää menemättä johonkin kivaan kohteeseen tai pupun perään tai jättää syömättä lenkiltä poimittu aarre?

Luopumiseen voi liittyä voimakkaasti pettymyksen tunne, ja tämä on ensisijainen syy siihen, miksi luopumisharjoitteluun kannattaa suhtautua vakavan positiivisesti. Taito, joka on koiran elämässä hyvin arkinen, saattaa sisältää ristiriitaisia tunteita. Ristiriitaiset tunteet kuormittavat jokaisen vihjeen taustalla aivan turhaan. Tämä ristiriita ja tausta-asenne on syy, miksi olen muuttanut itsekin ajatteluani siitä, miten luopuminen opetetaan.

Aiemmin ajattelin, että perinteinen käsi kiinni/käsi auki-systeemi on hyvä tapa ja se tarjoaa koiralle mahdollisuuden oppia yrityksen ja erehdyksen kautta. Nyt kuitenkin ajattelen, että tämä ei ole hyvä tapa, koska alkuvaiheessa asenne on niin tärkeä. Meille käden sulkeminen voi olla pikkujuttu, mutta esimerkiksi kysytään koiralta-koulutuksissa huomaan jatkuvasti, miten valtava merkitys palkkiolla on koiralle ja miten koiran mielestä väärä palkka toimii kuten pahin rangaistus. Silloin myös palkkion menettäminen on äärimmäisen vakava asia, emmekä halua sellaisilla asioilla leikkiä.

Miten luopumisen voi sitten opettaa vakavamielisen positiivisesti?

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi. Näet videon, jonka avulla voit kouluttaa koirallesi luopumisen aidon positiivisesti.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Haasteita lenkillä? Vika ei ole narun kummassakaan päässä

Jaana Hihnassa kulkeminen,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot ,,,,,,,,, 7 kommenttia
Haasteita lenkillä? Vika ei ole narun kummassakaan päässä

Kiskooko koirasi hihnassa? Tai heittäytyykö se maahan kun se näkee toisen koiran lähestyvän? Vai pistääkö se pystyyn kunnon rähinät? Hihnassa kulkemisen taito ei synny parissa kuukaudessa, ja mikään edellä mainituista haasteista ei tarkoita sitä, että koira olisi jollain tavalla pilalla. Kouluttaminen ja oppiminen ovat prosesseja, jotka ottavat aikaa. Itseään ei kannata syyllistää, koska jos mietitään tarkkaan, mistä kyseisissä haasteissa on kyse, huomataan että ne ovat koirille tyypillisiä toimintamalleja.

Vetäminen on koiralle luontainen tapa liikkua

Kun koira kytketään ensimmäisiä kertoja hihnaan, on tyypillistä että se ei heti vedä, mutta ajan mittaan alkaa vetää eli nojata vasten painetta. Hihnan paineelle myötääminen on yksi keskeisimpiä asioita, joka kannattaa opettaa kaikille koirille. Vetämättä kulkeminen on koiralle huomattavasti haastavampaa kuin vetäminen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nollatoleranssin pitäminen (eli pysähdytään aina jos koira vetää) on mahdotonta ja saattaa pahimmillaan jopa masentaa koiraa.

Vetämättä kulkeminen ei ole siis itsestäänselvyys eikä siitä kannata tehdä ongelmaa, vaan asiaa voi lähestyä niin, että harjoittelee tärkeitä tukitaitoja silloin kun se on mahdollista. Saat paljon enemmän aikaan, kun et tee lenkistä taistelua vaan sijoitat harjoitukset sopivaan paikkaan.

Video: vetäminen, jojoilu ja sinkoilu
Video: hihnassa kulkemisen tukitaidot
Video: ajatuksia hihnasta

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hihna turhauttaa koiraa

Koira ei opi hihnan merkitystä kovin nopeasti, koska koiria on kuljetettava narun päässä, vaikka niillä ei ole siihen edellytyksiä tai riittäviä taitoja. Se, että koira joskus kulkee hienosti voi johtua monesta asiasta, esimerkiksi sattumasta. Mitä useammin hihnaa käytetään estämisen välineenä, sitä vähemmän koira näkee hihnassa (ja taluttajassa) mitään hyvää. Miten hihna sitten estää koiraa? Esimerkiksi vetämällä pois hajuilta, estämällä menemästä toisten koirien luokse ja hidastamalla kulkunopeutta. Kaikki nämä voivat tapahtua taluttajan tiedostamatta. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, mitä taluttaja tekee tai ei tee, vaan siitä, miten koira tilanteen kokee. Vain sillä on merkitystä, kun mietitään koiran toimintaa narun päässä.

Turhauttavaa vaikutusta voi vähentää tukitreenien avulla. Voit opettaa koirallesi, että hihna on mukava asia ja portti kaikkeen hauskaan. Lisäksi voit muuttaa omaa toimintaasi ankeuttajasta mahdollistajaksi, eli ala keskittyä hyvään ja tule itse koiraa vastaan sen sijaan että simputat vetämisestä tai intoilusta.

Video: mennään! ja hihnavihje
Video: asenne kiinnipitämiseen ja hihnan käyttö

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Koira ei hyväksy herkkuja lenkkiolosuhteissa

Treenaaminen olisi kovin helppoa, jos lenkin aikana voisi vain kaivaa nakit esille ja ryhtyä palkkaamaan. Useimmissa tapauksissa näin ei ole, vaan nakit voisi yhtä hyvin heittää penkkaan. Mitä haastavampi tilanne, sitä vähemmän voi odottaa koiran vastaanottavan nameja.

Lohdullista on se, että maailma on täynnä palkkioita. Koiralle voi lähes aina lenkkitilanteessa järjestää juuri sen palkkion, jota se tavoittelee. Näin saa kontaktin toimimaan ja tilanne helpottuu usein jo sillä.

Valitse aluksi todella yksinkertainen tehtävä, jota lähdet vahvistamaan erilaisten palkkioiden avulla. Oma suosikkini on katsekontakti, muuta ei yleensä tarvitakaan.

Video: kontakti hihnatreenissä
Video: Palkkiot hihnatreeneissä
Video: toinen koira palkkiona

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi koira rähjää?

Hihnarähinä on yleistä ja normaalia, joskin noloa ja ärsyttävää toimintaa. On aivan selvää, että koira rähjää, kun se joutuu kohtaamaan lähietäisyydeltä ennalta tuntemattoman lajitoverinsa ja hihna ja hihnan päässä oleva taluttaja estävät koiran normaalin liikkumisen. Kaikkiin naapuruston koiriin ei ole mahdollista omaa koiraa tutustuttaa, mutta tukitaidoilla voi saada reaktiota pienemmäksi ja palautumista nopeammaksi.

Rähjäämiseen vaikuttaa moni seikka sekä lenkillä että lenkin ulkopuolella. Mennään ensin taustatekijöihin. Väsyneenä koira ottaa enemmän riskejä kuin levänneenä. Ensimmäinen, eikä lainkaan vähäpätöinen tehtävä on selvittää, millä edellytyksillä toisia koiria lähdetään kohtaamaan. Varsinkin koirilla, jotka tuntuvat käyvän koko ajan kierroksilla ja räjähtävän herkästi, kannattaa katse suunnata levon määrään ja laatuun. Emme ole koiriin verrattuna kovin erilaisia, ja jokainen tietää kuinka helposti yleinen väsymys ja univaje vaikuttaa hermojen pituuteen. Koiran täytyy saada enemmän unta kuin omistajan, eikä nukkumista voi jättää koiran omalle vastuulle.

Myös koiran yleinen mieliala vaikuttaa – muista, että koiraan vaikuttaa moni muukin asia kuin mitä itse havaitsemme. Koiralle hajujen maailma on yhtä tärkeä kuin meille nähtävä maailma. Koiran hyvää mielialaa voi pitää yllä erilaisten mielihyvää tuottavien virikkeiden avulla. Virikkeellinen ympäristö puskuroi stressiä ja tuottaa koiralle mielihyvää; virikkeet on syytä laittaa kuntoon ennen kuin rähjäämiseen puututaan.

Koirat rähjäävät pääosin kahdesta syystä. Osa koirista haluaa välttää toisen kohtaamisen, mutta oppii tähän parhaaksi tekniikaksi hirvittävän rähinän. Näitä koiria siis motivoi pohjimmiltaan pelko. Toinen syy rähjätä on turhautuminen, joka alun perin alkaa siitä kokemuksesta, että koiraa estetään hihnalla. Koira siis haluaisi mennä tervehtimään vastaantulijaa ja kun se huomaa että ei pääse, se saa raivarit. Rähjääminen voi alkaa jo ennakoivasti heti kun toinen koira tulee näkökenttään. Luonnollisesti eri syyt voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, mutta hoitokeinot ovat erilaiset kummassakin tapauksessa.

Molemmissa tapauksissa on mielestäni erityisen tärkeää se, että kouluttaminen perustuu koiran aitoon motivaation sekä se, että koiran hallinnan tunnetta lisätään harjoituksissa. Pelkkä namittaminen ei lisää hallinnan tunnetta, vaan olisi tärkeää pystyä palkitsemaan koiraa aktiivisuudesta ja tukea sen omia aloitteita.

Video: koiran uni
Video: hihnahillujat
Video: reaktiivisuudesta
Video: lenkillä turhautuvat koirat
Video: kolme vinkkiä hihnatreeniin
Video: kun koira rähjää pelosta
Video: ajatuksia hihnasta, rähinä

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Vian etsinnästä ratkaisuihin

Voimme käyttää paljon aikaa siihen, että pohdimme mitä olemme tehneet väärin kun koira toimii ei-toivotulla tavalla. Huomattavasti rakentavampaa on keskittyä hyviin puoliin ja lähteä rakentamaan sopivista palikoista omalle koiralle uusia tapoja toimia.

Kun mietit, mitä ja miten toimit, keskity ainakin näihin seikkoihin:

– mitä toivot koiran tekevän tilanteissa?
– mikä on helpoin tehtävä, josta voit lähteä liikkeelle?
– millä tavalla varmistat, että koira ymmärtää, mitä haluat sen tekevän?
– millä tavalla voit varmistaa, että onnistumisia tulee?
– Miten huolehdit koiran motivaatiosta?
– Miten varmistat että olet itse johdonmukainen, eli toimit samalla tavalla tilanteissa?

Mikä tahansa haasteenne hihnaan liittyen onkaan, siihen löytyy helpostusta, kun palikat saadaan paikoilleen!

Sujuva arki: yksi naru, monta treeniä!

Jaana Hihnassa kulkeminen,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot ,,,, 0 kommenttia
Sujuva arki: yksi naru, monta treeniä!

Koira vastustaa valjaiden pukemista tai väistää kaulapantaa? Kuonokoppaa ei saa laitettua päähän tai kuonopanta ahdistaa? Pukeminen takkuaa ja hermo palaa jos hihna joutuu lenkillä jalkojen väliin?

Näitä kaikkia tilanteita voi harjoitella, vaikka samaan aikaan tekisi pukemista puoliväkisin. Harjoitus- ja pukemistilanteiden tulee olla vain riittävän erilaiset koiran mielestä. Harjoittelusta on apua, vaikka arjessa olisikin lieviä pakottamistilanteita.

Millekään eläimelle, edes koiralle, ei ole lähtökohtaisesti mukavaa tuntea oloaan kiinni sidotuksi. Koirat eivät pidä siitä, että niiden vapaata liikkumista ja olemista rajoitetaan, ja usein kilttikin rajoittaminen aiheuttaa koirassa turhautumista. Turhautuminen taas usein purkautuu ikävällä tavalla kiihtymisenä tai jopa aggressiivisena toimintana.

Väitän, että meille kädellisinä on täysin mahdotonta olla estämättä koiran liikkumista ja olemista, jos meillä on naru kädessä. Tästä syystä koiria kannattaisi valmistella enemmän siihen, että niitä voi koskettaa ja että niitä voi reilusti ohjata narulla eikä kyseessä ole tarkoitus vahingoittaa.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi ja näet videon, jossa esittelen naruharjoituksia, joista on hyötyä kaikille koirille!

Naruharjoituksia voit käyttää ongelmatilanteissa, kuten valjaiden pukemisen harjoittelussa. Lisäksi voit tehdä harjoituksia ennaltaehkäisevästi ja pelkästään huvin vuoksi!

Lue myös juttu koiran pukemisesta ja katso video, miten koiran voi opettaa pyytämään takkia.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot: rauhoittuminen

Jaana Hihnassa kulkeminen,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot ,,,, 1 kommentti
Jokakoiran perustaidot: rauhoittuminen

Miten ihmeessä koiran saa rauhoittumaan? Moni koira juoksee akun tyhjäksi ja sitten vasta simahtaa. Temppuna makaaminen kyllä onnistuu, mutta silloin ollaan tehtävällä ja se on aivan eri asia kuin leppoisa pilkkiminen. Onko koira mahdollista saada makailemaan leppoisasti ennen kuin se tulee vanhaksi?

Yksi tapa lähestyä asiaa on se, että järjestetään asiat niin, että koira todella kuluttaa akun tyhjäksi päivän aikana. Silloin se kotona ollessaan vain makaa ja nukkuu. Tämä tapa ei välttämättä ole pitkässä juoksussa kovin järkevä. Mieti omalla kohdallasi, jos työ tai arki olisi niin raskasta että joutuisit lepäämään jokaisen vapaan tunnin. Silloin ehkä tilanne olisi liian kuormittava ja todennäköisesti olisit kropastasi kipeä. Fyysisellä väsytyksellä aiheutettu lepo ei välttämättä opeta koiraa rentoutumaan itse.

Toinen tapa on se, että otetaan käyttöön joitakin rauhoittumista helpottavia asioita kuten: suljetaan koira häkkiin tai huoneeseen, silitellään tai pidetään koiraa sylissä, palkitaan rauhallisuudesta, opetetaan kylkimakuu, pelataan vireenhallintapelejä tai tehdään yhdistelmiä joistakin näistä. Usein joku näistä toimii, mutta ei välttämättä ole kovin helposti siirrettävissä muihin paikkoihin tai tilanteisiin.

On tilanteita, joissa koiran olisi hyvä oppia rentoutumaan itse, ilman vieressä namittavaa, hikoilevaa avustajaa ja ilman parin tunnin mäkijuoksua alle. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vieraiden tulo, kyläily, mökkeily, autoilu, halleilu ja muut vastaavat tilanteet. Kyseisissä tilanteissa olisi hyvä, jos koira olisi täydessä iskussa, eli akut täynnä, mutta silti rauhallisena. Mikäli näitä tilanteita varten joutuu väsyttämään koiraa fyysisesti, kuormitus voi käydä liian suureksi ja koiran pinna voi kiristyä ja näkyä ylivireytenä tai kireytenä.

Rauhoittuminen on yksi niistä asioista, johon voimme opettaa tiettyjä tukitaitoja, mutta onnistuneeseen lopputulokseen voimme vain antaa koiralle itselleen työkalut ja toivoa parasta.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa kerron miten voit opettaa koiran rauhoittumaan erilaisten vihjeiden ja työkalujen avulla.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Sujuva arki: kun koira reagoi ääniin

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot ,,,,,,, 0 kommenttia
Sujuva arki: kun koira reagoi ääniin

Koirille on tyypillistä reagoida erilaisiin ääniin. Kun tuttu auto kurvaa pihaan, Musti vinkuu malttamattomana. Toisaalta ovikellon ääni saa Mustin repeämään liitoksistaan. Joskus taas tuntuu, että mitään ei kuulu, mutta Musti vaan reagoi.

Ääniin reagoimisessa on tärkeää miettiä fiilistä, jonka ääni aiheuttaa koirassa. Koska koirat yleisesti reagoivat ääniin haukkumalla, on melko tyypillistä yrittää poistaa ongelmaa peittomaalauksella. Peittomaalaus on yksi “leikkaa, liimaa & askartele” -ryhmän ratkaisuista, joilla paikataan vuotavaa venettä. Tyypillistä peittomaalausta ovat erilaiset haukunestopannat tai koiran komentaminen ja rankaisu.

Mikä ongelma peittomaalaukseen liittyy?

Mitä väliä millä keinolla haukku loppuu, kunhan se loppuu? Sillä on hyvin paljon väliä. Kuvitellaan koira, joka vastaa rappukäytävän ääniin hälytyshaukulla. Mikäli tälle koiralle laitetaan sitruunapanta, se hyvin harvoin poistaa alkuperäisen tarpeen haukkua. Haukkuminen saattaa vähentyä (ellei koira paukuta pantaa tyhjäksi, kuten usein tapahtuu), mutta koiran kokema stressi ei oletettavasti vähene. Sen sijaan tilalle voi tulla liuta muita haasteita, kun koira jännittää ääniä, joihin se haluaisi reagoida lajille tyypillisellä tavalla, mutta panta estää haukun, mikä aiheuttaa konfliktitilanteen, joka aiheuttaa turhautumisen tai ahdistuksen, joka yleensä purkautuu jollain tavalla.

Erittäin harvinaisia ovat tapaukset, joissa haukunestopanta todella rauhoittaa koiraa. Kun koira ei uskalla haukkua, se voi mennä passiiviseksi. Kokonaishyvinvoinnin kannalta kannatta kuitenkin vakavasti arvioida koiran toimintaa muissa tilanteissa, jotta voi sulkea pois pannan aiheuttaman mahdollisen kuluttavan stressin.

Peittomaalaus myydään meille usein pikakorjauksena, joka vain fiksaa tämän pienen ongelman ja sitten kaikki on hyvin. Ongelma haukkumisen “fiksaamisessa” on, että koiraa on tuhansien vuosien ajan jalostettu tekemään sitä ja toisaalta harkitsematon korjausliike saattaa pahentaa koiran oloa, ei suinkaan helpottaa sitä. Kaikkia fiksauskeinoja ja pikaratkaisuja kannattaa arvioida pohtimalla näitä asioita:

1. Lisääkö tuotteen tai menetelmän käyttö koiran hyvinvointia?
2. Aiheuttaako tuote tai menetelmä koiralle pelkoa, kipua tai stressiä?

Miten kannattaa toimia, jos koira reagoi ääniin?

Aluksi kannattaa ymmärtää, että ääniin reagoiminen on normaalimpaa kuin se, että koira ei välittäisi äänistä. Pennun kanssa muodostuu herkästi illuusio siitä, että koira ei välitä rapun äänistä. Kuitenkin kun se aistit kehittyvät, se alkaakin välittää niistä.

Toinen mietittävä asia on se, mitä tuntemuksia äänet koirassa mahdollisesti herättävät. Varoittaako koira vaarasta vai kuulostaako se innokkaalta tai turhautuneelta? Reaktio voi olla myös kaikkea näiden väliltä sekä sekoitus molempia, mikä tekee ongelman ratkaisusta hieman haasteellista.

Joka tapauksessa lähde liikkeelle siitä, että mietit realiteetit. Näitä ovat mm. seuraavat asiat:

1. Kuinka paljon haluan mahdollisen ratkaisun liittyvän minuun? Eli Kuinka suuressa roolissa itse haluan olla ongelman ratkaisussa? Onko mahdollista ratkaista ongelmaa sillä tavalla, että oma läsnäoloni ei ole tulevaisuudessa välttämätön?
2. Onko kyseiselle koiralle mahdollista olla lainkaan reagoimatta kyseisiin ääniin? Mikä on omasta mielestäni koiralle sopiva tapa toimia, kun ääniä kuuluu?
3. Minkälaisen fiiliksen haluan koiralleni luoda ääniin liittyen?
4. Minkälaisia taustataitoja koirallani on jo hallussa?

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi niin näet videon, jossa käyn läpi, miten koiraa voi opettaa ilmaisemaan ääniä muulla tavalla kuin haukkumalla. Saat videolta vihjeet siihen, miten toimia jos koirasi haukkuu hälytyshaukkua rappukäytävän äänille sekä siihen, kun koira haukkuu malttamattomana vieraita tai tuttuja sisälle odottaen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Karkki vai kepponen vai napakka ei?

Jaana Hihnassa kulkeminen,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Koirat,Koulutusvinkit,Kysytään koiralta,Pennun kasvatus,Sujuva arki,Videot,Yksinolo ,,,,,,, 0 kommenttia
Karkki vai kepponen vai napakka ei?

Miten voi suhtautua siihen, että koira hyppii pöydille, syö sohvaa tai rähjää hihnassa tai tekee jotain muuta ikävää? Pätevätkö samat koulutusperiaatteet harrastuslajeissa ja arjessa? Miten koira saadaan ymmärtämään, mikä on kiellettyä?

Kyllä vai ei?

Meille koiranomistajille on tärkeää säilyttää hallinnan tunne. On tärkeää kokea, että koiran toiminta pysyy hallinnassa. Meitä varmasti lajityypillisesti pelottaa se, jos koira tekee jotain kiellettyä ja rikkoo rajoja. Ehkä tämä on se syy, miksi huomaamme usein ei-toivotun toiminnan helpommin kuin toivotun.

Jos koira makaa hiljaa omalla pedillään, sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Toisaalta jos se hyppii pöydille, sen katsotaan toimivan huonosti. Näistä kahdesta toiminnasta jälkimmäinen on kuitenkin koirille tyypillisempää ja todennäköisempää. Se tarkoittaa sitä, että pedillä makaamisen opetteluun on käytettävä aikaa ja että pöydiltä varastelun vähentämiseen on myös käytettävä aikaa.

Jos haluat opettaa koirallesi mitä ei tarkoittaa, mieti ensin näitä seikkoja:

– Onko ein vastapainoksi olemassa kyllä?
– Mitä ei käytännössä tarkoittaa? Pysähtymistä, luoksetuloa vai jotain muuta?
– Haluanko keskittyä enemmän hyvään vai huonoon? Haluanko nähdä onnistumisia vai virheitä?
– Mihin sävyyn haluan viestiä koiralleni? Haluanko esiintyä rajoittajana vai mahdollistajana?
– Kuinka johdonmukainen haluan koiran silmissä olla? Mistä koira tietää, aionko olla seuraavaksi ikävä vai mukava?

Voiko kitkeä ilman istuttamista?

Pois kitkemisen ajatus lisää hallinnan tunnettamme. Me teemme jotain, jotta koira lopettaa jonkun tekemisen. Me valvomme, että rajoja noudatetaan. Meillä on kontrolli. Tilanne on hallinnassa.

Pois kitkemisen ongelman on huomannut jokainen, joka hoitaa kukkapenkkejä. Jos keskitymme vain kitkemiseen, jotain tulee väistämättä tilalle. Mitä jos hakisimme kuorman kyseiseen maahan sopivia kasveja ja istuttaisimme penkin niin tiiviisti, ettei juolavehnäkään mahtuisi mukaan?

Onko tärkeämpää, että ei-toivottu kasvi pysyy poissa vai se, että toivotut kasvit menestyvät?

Harrastuslajeissa homma on selkeä, koska olosuhteet ovat hallittavat ja tehtävät simppeleitä. Voimme järjestellä tilanteet niin, että koira ei tee väärin. Onko se sitten niin, että lajeissa pärjätään hyvällä, mutta arjessa täytyy huomautella ja kieltää?

Koiran elämä ei ole temppu. Arki ei ole tehtävä. Arki on elämää, jota koira elää. Koira on eläin, jolla on lajille tyypillisiä piirteitä ja tarpeita. Arjen sujuvuus löytyy proaktiivisesta tavasta suhtautua koiran piirteisiin eli suomeksi sanottuna ymmärryksestä ja kyvystä ennakoida. Koiran ei-toivotun toiminnan voi keskeyttää kahdella tavalla; kivalla tavalla ja vähemmän kivalla tavalla. Kummalla tavalla sinä päätät koiran toiminnan keskeyttää?

Minusta on vaarallista ajatella, että arjessa sallitaan koiran kurittaminen, että vastuu onkin koiralla. Arkielämässä on paljon enemmän liikkuvia osia kuin missään lajissa. Arjessa rakennetaan sitä kuuluisaa suhdetta koiraan, ja jokainen vuorovaikutustilanne lasketaan. Mitä ihmeen järkeä on romuttaa kotona vaivalla rakennettua suhdetta esiintymällä yhtäkkiä kurittajana, käskyttäjänä ja ankeuttajana?

Miksi peittomaalaus ei kannata?

Rakkautta ja rajoja on kiva ajatus, mutta kun vahdimme että rajoja kunnioitetaan, mitä oikeastaan vahdimme? Onko kaikki ei-toivottu toiminta koiralta rajojen tietoista rikkomista tai tuhmuutta? Täytyy muistaa, että sekä kontrolli että säännöt ovat pääosin illuusiota omassa päässämme, koiralla ei välttämättä ole niistä pienintäkään aavistusta.

Kaikki ongelmat eivät ratkea sillä, että toiminta estetään tai keskeytetään. Esimerkiksi hihnarähinän saa usein kyllä hallintaan riittävän tehokkaalla uhkaamisella ja kieltämisellä, mutta se ei auta koiraa välttämättä pitkässä juoksussa. Se, ettei koira ilmennä pelkoaan, ei poista tunnetta. Voit miettiä, haluatko että koira toimii halutulla tavalla siksi, että se pelkää sinun reaktiotasi enemmän kuin vastaantulijaa? Vai haluaisitko, että koirasi itseluottamus kehittyisi sen verran, että se voisi oppia miten se itse voi selviytyä vaikeasta tilanteesta?

Kutsun peittomaalaamiseksi monenlaista toimintaa. Ehkä haitallisinta peittämistä on pelon upottaminen, koska pelon tunne ei poistu peittämällä sen tuottamaa toimintaa. Kyse on lopulta siitä, millaista suhdetta haluat koiraasi rakentaa. Vastuuta siitä, millaista kohtelua koira saa, ei voi laittaa koiralle, vaan vastuu on aina meillä ihmisillä.

Mitä sitten voi tehdä, jos koira toimii väärin?

Hyvä sääntö koiran ?%&€lyyn on se, että sitä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti, koska se hyvin harvoin on sitä. Mieti hetki, mikä toiminnan taustalla on ja miten opettaa koiralle muita tapoja toimia kyseisessä tilanteessa. Mielestäni hyvä periaate koirien kanssa on se, että niiden kanssa pitäisi toimia ilman, että itse, omin käsin aiheuttaa niille kipua, pelkoa tai uhkaa.

Napakka ei on ajatuksena ihan kiva, jos sen tarkoituksena on keskeyttää käynnissä oleva toiminta hyvällä. Mikäli napakkaa eitä korostetaan luunapilla, nipistämällä, nappaamalla kuonosta kiinni, nykäisemällä ketjupannasta tai puhuttelemalla, se on mielestäni huono idea. Miksi ihmeessä koiraa täytyy kuumentaa jo valmiiksi kuumassa tilanteessa? Mistä näkökulmasta on loogista ja johdonmukaista, jos sama käsi kiittää ja rankaisee?

1. Koira kerjää kun ihmiset ovat syömässä
2. Koira rähjää hihnassa
3. Koira syö sohvaa

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn yllämainitut esimerkkitilanteet läpi; mitä niissä voi tehdä ja mikä on reaktiivinen ja proaktiivinen lähestymistapa kuhunkin tilanteeseen. Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.