Rapsutus on koiralle yhtä tärkeää kuin ulkoilu

Ulkoilun, lenkkeilyn ja liikkumisen roolia korostetaan koirien kanssa. Ne ovat asioita, joita on helppo mitata ja hallita. Koiran hyvinvointiin vaikuttavat myös muut toiminnat, joita päivään kuuluu. Samoin meillä ihmisillä – liikkumiseen käytetty päivittäinen aika ei välttämättä kerro hyvinvoinnin kokonaisuudesta mitään, vaan tarvitaan muita tietoja.

Liikunnan määrää ja laatua käytetään usein erilaisten käyttäytymishaasteiden ratkomisessa apuna. Usein yksinolo-ongelmaiselle koiralle kokeillaan esimerkiksi fyysistä väsyttämistä erittäin raskaan liikunnan kautta tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoista, matalatehoista ulkoilua, jossa haistelu ja rentoutuminen ovat pääroolissa. Näillä voi olla vaikutusta yksin jäämisen helppouteen, mutta useimmissa tapauksissa täytyy tehdä myös muita toimenpiteitä.

Muitakin koiran lajityypillisiä piirteitä kannattaa ottaa hyötykäyttöön. Koira on esimerkiksi jalostettu tuhansien vuosien ajan ihmisen parhaaksi ystäväksi ja koira onkin hypersosiaalinen ihmistä kohtaan. Kuten jokainen koiranomistaja tietää, me olemme tärkeimpiä asioita koirillemme. Me ja meidän antama huomio.

Varsinkin yksin jäämisen haasteissa ihmisen huomiota on mielellään pyritty rajoittamaan. Yksi syy tälle rajoittamiselle on se, että koiran olisi vaikeampaa jäädä yksin jos sille annetaan paljon huomiota lähtötilanteessa. Toinen selitys on ollut se, että ero yksin olemisen ja yhdessä olemisen välillä olisi pienempi jos koiraa ei huomioida lähtiessä. Kolmas selitys on se, että kun lähtö olisi mahdollisimman eleetön, koira ei välttämättä huomaisi sitä tai nostaisi kierroksia siitä. Onko lähtörutiineilla merkitystä?

Lähtörutiinin merkitys yksinolo-ongelman hoitamisessa on pieni ja koiran huomioimattomuudesta ei välttämättä ole hyötyä. Itse asiassa pilottitutkimuksessa (Mariti et al., painossa) havaittiin viitteitä siitä, että koiran silittäminen ennen erossa olemista vähensi koiran stressiä ja ahdistusta. Mikä tahansa lähtörutiinisi onkaan – jos se toimii, pidä siitä kiinni!

Silittämisen, rauhallisen vuorovaikutuksen ja omaehtoisuuteen perustuvan vuorovaikutuksen hyötyjä on monia. Voit käyttää niitä huvin vuoksi tai ongelmien ratkomisessa samaan tapaan kuin erilaisia liikunnan muotojakin. Esimerkiksi löytöeläintalossa koiralle lukeminen ja pelkkä oleminen samassa tilassa oli yhtä tehokas tapa vähentää stressikäyttäytymistä kuin koiran ulkoilutus ja leikitys.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi ja katso video, jossa kerron missä kaikissa tilanteissa silittäminen ja rapsuttaminen ovat loistavia tapoja tukea koiraa ja vähentää stressiä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Huolehdi koiran levosta – viisi vinkkiä

Kuumuus yhdistettynä kotona pyöriviin lomalaisiin saattaa kiristää koiran hermoja. Osa koirista kuuluu siihen seuralaistyyppiin, joka ei koskaan mene nukkumaan ennen muita. Vaikka niitä väsyttäisi, ne eivät malta tai osaa mennä ajoissa nukkumaan. Ja jos ne osaisivat mennäkin nukkumaan, siitä ei paksussa turkissa hellelukemilla tulisi mitään. Se ei ole kovin palauttavaa, että makaa paikoillaan ja hikoilee eli läähättää tuloksetta.

Ja mehän kaikki tiedämme mitä siitä seuraa, kun ei saa riittävästi nukuttua…

Erittäin pahat katastrofit ovat käynnistyneet unenpuutteen seurauksena. Unenpuute vaikuttaa terveyteen, se tyhmentää ja vie keskittymiskyvyn.

Liian vähäinen uni stressaa koiraa ja saa aikaan myös muita ikäviä ilmiöitä. Väsyneenä koira reagoi herkemmin pieniinkin asioihin; se voi ärähtää herkemmin ihmisille tai koirakavereilleen tai se saattaa ylireagoida sille tutuissa tilanteissa. Väsyneenä ja pinna kireällä eivät hauskatkaan asiat innosta, namit eivät nappaa ja tunnelma on muutenkin valju.

Koiran olisi hyvä osata rentoutua ja nukkua muulloinkin kuin fyysisen rasituksen jälkeen. Mikäli ajatellaan niin, että koira nukkuu automaattisesti hyvin jos sillä on riittävästi aktiviteettia, saatetaan olla pahasti hakoteillä. Koiran voi opettaa nostamaan omaa hyvinvointiaan opettamalla se nukkumaan, vaikka ympäristössä on hälinää.

Koira paikkaa univajeensa omatoimisesti, kun sille tulee siihen mahdollisuus. Pitkän hellejakson aikana palautumista ei välttämättä tapahdu, jos viilennystä ei saada aikaan. Kuvittele itse kuinka mukavaa olisi pyöriä kovassa helteessä pilkkihaalari päällä ihmisten seassa, esimerkiksi festareilla. Jokainen, joka on herännyt tulikuumasta teltasta hiestä märkänä pystyy samaistumaan koiran fiilikseen, kun sillä on liian kuuma nukkua.

Mitä sitten voi tehdä, jotta kaikki pysyisivät mahdollisimman tyytyväisinä?

1. Varmista, että koiralla on aitoja mahdollisuuksia päiväuniin. Koira tarvitsee pitkiä, palauttavia päiväunia.
2. Mikäli koira ei itse osaa levätä, auta sitä tekemään oikeita valintoja.
3. Varmista, että koiralla on sopiva makuupaikka sopivalla sijainnilla, jossa se saa hyvät unet.
4. Pidä huoli siitä, että koiralle ei tule tukalan kuuma. Tarvittaessa paksu turkki täytyy leikata, jos muita viilennystapoja ei ole. Ei ole normaalia, että koira läähättää koko ajan.
5. Opeta koiralle lepäämiseen liittyvät tukitaidot ja opeta se kertomaan kun se on väsynyt.

Liity jäseneksi ja katso video, jossa kerron lisää nukkumiseen ja rauhoittumiseen liittyvistä tukitaidoista. Jäsenenä saat myös edun Peten koiratarvikkeen verkkokaupasta; -15% kaikista koirien ja kissojen pedeistä 5.8.2018 asti!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot: pihalla pysyminen

Omakotitaloa maalla tai aidattua pihaa pidetään monen koiran ihannepaikkana. Pihalla vapaana ulkoilu tai aidatulla pihalla oleminen voi kuitenkin olla haastavaa – ilmenee karkailua ja aidalla haukkumista.

Usein kaikki menee hyvin siihen asti, kun ihmiset ovat mukana menossa ja kaivellaan kukkapenkkejä tai tehdään jotain muuta kivaa. Kuitenkin heti kun ihmiset istuvat alas ja sihauttavat simapullon auki, koiraa ei näy missään. Aidatulla pihalla taas kaikki on ruusuista, kunnes joku onneton kulkee pihan ohi kadulla koiransa kanssa. Aitajuoksu ja aidalla haukkuminen ovat sykettä nostavia ja usein mielekkäitä harrastuksia koirille.

Miksi piha menettää kiinnostavuuttaan?

Olisi niin vaivatonta, jos koira pystyisi ymmärtämään, mitä kaikkea on pitänyt tapahtua, jotta sillä on piha käytössään. Kiitollisuus ja tietoisuus siitä, että kaikilla lajitovereilla ei ole vastaavaa etua käytössään auttaisi koiraa varmasti pysymään pihalla paremmin ja arvostamaan sitä. Tämän varaa ei kuitenkaan kannata laskea pihalla pysymistä todellisuudessa.

Piha alkaa käydä koiralle ajan mittaan hyvin tutuksi. Se muuttuu viihdekeskuksesta vankilaksi, ellei tehdä erityisiä toimenpiteitä. Koira on yleensä rehellinen siinä, että kaikki kiinnostava nyt vain sattuu olemaan pihan ulkopuolella.

Mitä useammin koira kokee, että aita tai omistaja estää sitä saavuttamasta jotain kiinnostavaa, sitä enemmän se turhautuu. Turhautuminen voi näkyä karkaamisinnon nousuna tai aitareaktioiden voimistumisena. Luoksetulo voi hiipua ja lähtemiset lisääntyä.

Miksi pihasta tulee vahtimisen keskus?

Erilaisilla koirilla on erilaisia taipumuksia. Osa jo rotujensa puolesta vahtii omaa aluettaan, osa taas ilmaisee vieraat ja ohikulkijat kaikille koirille tyypilliseen tapaan. Yleensä pihan vahtiminen alkaa hälytyshaukulla, mutta ajan mittaan siihen sekoittuu turhautumista ja harrastuneisuutta.

Ei kannata odottaa, että koira tottuu ja lopettaa reagoimasta pihan ympärillä liikkuviin ihmisiin, autoihin ja koiriin ilman toimenpiteitä. Monesti niistä tulee pihallaolon kohokohtia, joiden jälkeen on mukava palautella. Tämä ilmiö on aivan ymmärrettävä, koska koirilla yleensäkin on tapana kehittää itselleen tekemistä, jos ympäristö käy tylsäksi.

Liity jäseneksi niin pääset katsomaan vinkit siihen, millaisilla harjoituksilla voit ylläpitää pihan arvoa ja miten voit kääntää aitaryntäilyn järkeväksi toiminnaksi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jokakoiran perustaidot osa 1: rauhoittuminen

Mitä ihminen keskimäärin tekee, kun koiranpentu aloittaa kiellettyjen tai ärsyttävien toimintojen sarjan? Entä mitä ihminen keskimäärin tekee, kun koiranpentu nukkuu tai on huomaamaton?

Vastaamalla näihin kysymyksiin vastaat myös siihen, miksi rauhoittuminen on joskus niin haastavaa. Se on kuitenkin yksi oleellisista perustaidoista, joita jokaisen kotikoiran kannattaa opetella. Se ei kuitenkaan ole helpoimmasta päästä harjoituksia, ja ehkä siitä syystä jää usein tekemättä.

Kotona tulee helposti se kokemus, että kun huomio ja muu toiminta kiihdyttävät koiraa, niin niitä ei haluta koiralle tarjota silloin, kun se on rauhallinen. Rauhoittumiseen tähdätään usein fyysisellä tai psyykkisellä väsytyksellä tai joskus huomioimattomuudella. Väsyttämällä koira kyllä helpommin nukkuu ja lepää, mutta sitä ei kannata pitää ainoana rauhoittumiseen tähtäävänä toimintana.

Väsyttämisen teho perustuu siihen, että koiralla kaikki toiminnot seuraavat toinen toisiaan, kuten ihmisilläkin. Kun on tarpeeksi rankkaa, jossain vaiheessa menee väistämättä lepomoodiin. Tämä on hieman eri asia kuin rauhoittuminen tai rentoutuminen, joka taas on opeteltavissa oleva taito. Voidaan ajatella niin, että väsyttämällä voidaan luoda edellytykset rauhoittumiselle, mutta tämä on hyvin koirakohtaista – joskus liika väsymys jättää kierrokset pitkäksi aikaa päälle.

Meillä ihmisilläkään väsymys ja rentoutuminen tai rauhoittuminen eivät aina kulje käsi kädessä. Väsymys voi johtaa tilaan, jossa ollaan joko reaktiivisia tai hysteerisiä. Lisäksi ihminen voi nukkua yönsä loistavasti, mutta olla silti päivällä kyvytön pysähtymään tai rentoutumaan. Toki hyvät yöunet auttavat rentoutumaan, mutta hyvästä nukkumisesta ja terveellisestä elämästä ei aina seuraa automaattisesti kykyä rentoutua ja rauhoittua.

Rauhoittuminen on melko yksinkertainen tehtävä, mutta ongelma tulee siitä, että sen käyttömuodot ovat niin monipuoliset. Sama asia pitäisi toteutua yksin, yhdessä, kotona ja muualla. Harjoittelussa on oleellista pitää mukana varsinainen harjoitus, sopiva määrä sitä auttavia tukitreenejä sekä virikepuoli, joka tukee onnistumista.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa käyn läpi sitä, miten pääset alkuun rauhoittumisen opettelussa, olipa koirasi pentu tai aikuinen. Näytän pari yksinkertaista vinkkiä, mitä voit tehdä sisällä ja lisäksi puhun siitä, miten voit kantaa näitä taitoja muuallakin mukana kuin kotiympyröissä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi koira kannattaa opettaa kerjäämään sadalla eri tavalla?

Vahtiiko koirasi keittössä liikkuvia haukansilmän lailla? Seuraako se jokaisen suupalan ketjun herkeämättömällä innolla? Heiluttaako se toiveikkaana hännänpäätä ja tehostaa vihjailua vinkumalla tai haukkumalla, kun annos lähenee loppua? Mikäli näin on, voit onnitella itseäsi, koirasi osaa kerjätä ja se on loistava asia!

Kerjäämisellä sanana on ikävä kaiku, ja sitä pidetään yleensä jollain tasolla huonona tai ei-toivottavana toimintana koiralta. Ruokailutilanteessa tämä voikin pitää paikkansa; sinänsä normaali koiran toiminta esiintyy ei-toivottavassa tilanteessa ja häiritsee ruokailevia ihmisiä.

Kerjäämisestä ilmiönä on kuitenkin huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa, aivan samalla tavalla kuin komentamisesta ja pomottamisestakin! Näillä kaikilla menetelmillä koira yrittää kertoa omistajalleen hyvin selkokielistä viestiä, jota vastaanottaakseen ei tarvitse opiskella koirien elekieltä.

Kerjääminen on mielestäni hyvinvointi-indikaattori monellakin tavalla. Ensinnäkin se kertoo siitä, että koiralla on aloitekykyä. Aloitekyky edellyttää hyvää itseluottamusta ja oppimishistoriaa siitä, että aloitteiden tekeminen ihmisen suuntaan on kannattavaa. Aloitekyky kertoo siitä, että koira ei ole masentunut tai laitostunut.

Toinen merkityksellinen asia kerjäämisessä on se, että se kertoo hyvästä suhteesta koiran ja omistajan välillä. Suhde muodostuu sarjasta vuorovaikutustilanteita, joissa edellinen määrittää seuraavaa. Luottamus syntyy vuorovaikutustilanteiden kautta ja se edellyttää ennakoitavuutta – kumpikin tietää, miten toinen käyttäytyy. Kerjääminen on osoitus luottamuksesta.

Kolmas seikka, joka tekee kerjäämisestä positiivisen asian, on motivaatio. Kerjääminen on osoitus siitä, että koiralla on motivaatio tehdä mitä tahansa omistaja haluaa. Tämäkään ei ole aivan itsestäänselvää aina – moni ongelma johtuu koirien kanssa siitä, että koirilla ei ole riittävää motivaatiota tehdä yhtään mitään ihmisen kanssa. Kerjääminen on osoitus siitä, että motivaatio on kunnossa – seuraavaksi täytyy vain keksiä, miten tämän ilmiön saisi siirrettyä keittiöstä treeneihin!

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi sitä, millä tavalla kerjäämisen saa käännettyä miellyttäväksi ilmiöksi! Näet jäsenenä myös kaikki aiemmin julkaistut liki sata videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa.

Jaa oma kerjäyshavaintosi #satatapaakerjätä

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kun kotiin muuttaa koira, mitä haluat sille ensimmäisenä viestiä? Mikä on niin sanottu ydinsanoma, jonka haluat ensisijaisesti välittää? Entä mitkä ovat niitä asioita, joita haluat koiralta kuulla ja ymmärtää? Tutustuminen on vuorovaikutusta, jossa luodaan suhdetta ja pohjaa. Kuten tiedämme työpaikoilta ja muista ihmistenvälisistä kohtamisista, ensivaikutelmaa on vaikea muuttaa. Siksi siihen kannattaa panostaa!

Muutto on koiralle aina stressitilanne. Muutoksen laajuutta voi arvioida asettumalla koiran asemaan ja listaamalla kaikki ne asiat, jotka konkreettisesti muuttuvat. Muuttuko muutossa vain fyysinen ympäristö? Vai muuttuuko myös sosiaalinen ympäristö?

Mitkä ovat merkityksellisiä asioita muuton aikana? Kun menet hotelliin, varmistat ensin, että avain toimii ja saat valot päälle. Tutkit asiakirjoja, jotta voit varmistaa moneen asti aamupalaa tarjoillaan. Myös koiran kohdalla kyse on perusasioista. Koira haluaa oppia tuntemaan talon, pihapiirin ja ihmiset. Ja ennen kaikkea se haluaa tietää, miten asiat toimivat.

Toimiiko mukaan annettu opas- ja sanakirja? Sen varaan en laskisi, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia ja tapa olla koiran kanssa on erilainen. On hienoa, että koiralla on olemassa taitoja takataskussaan – ne eivät mihinkään katoa, vaikka omistaja vaihtuu. Sen sijaan, että tarrautuu käskyihin ja yrittää kontrolloida tilannetta, kannattaa katsoa, millä tavalla koira ehdottaa yhteistä tekemistä.

Pitääkö koira erityisesti mukauttaa talon tapoihin? Mielestäni ei, koska se oppii tavat väistämättä. Tässäkään asiassa ei kannata lähteä kontrollin kautta liikkeelle, koska pian saa huomata olevansa haukansilmänä joka tilanteessa kyttäämässä ja valvomassa. Vaikka tässä menettelyssä itsellä on voimakas hallinnan tunne ja kontrolli pysyy omissa käsissä, saattaa riskinä olla, että tilanteet näyttäytyvät koiralla huonossa valossa. Se ei vie kotiutumista eteenpäin.

Muutossa voisi soveltaa kolmen teeman lähestymistapaa. Nämä kolme teemaa ovat turvallisuus, omaehtoisuus ja yhdessä tekeminen.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet myös videon, jossa käyn läpi, mitä käytännössä voi ja kannattaa tehdä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Reaktiiviset koirat – 007 ja lupa haukkua

On kaksi asiaa, joita ei katsota hyvällä a) julkisilla paikoilla, b) treenihalleilla, c) metsissä tai d) jalkakäytävillä. Ensimmäinen niistä on haukkuminen ja toiseen palaan myöhemmin.

Jostain kumman syystä koiralle täysin normaalia viestintää pidetään tottelemattomuutena, aggressiivisuutena, käytösongelmana, häiriönä tai ylipäänsä pahana asiana sekä porttina paljon pahempiin asioihin. Haukkuhysteriaan ovat liittyneet naapurit, vastaantulijat, kouluttajat ja kanssaulkoilijat. Jostain syystä ulkona lajityypillistä toimintaa harjoittava eläin rinnastetaan ilman sen kummempaa harkintaa pahviseinäisessä kerrostalossa kymmenen tuntia päivässä itseään rikkovaan huutajaan. Molemmissa tapauksissa koira haukkuu, mutta yleensä vain toinen kärsii merkittävästi. Ja se ei ole yleensä se lenkkeilevä koira.

Haukkuminen on luonnollista ja siihen on olemassa useita eri syitä. Mikäli sekä ympäristön että koiraihmisten suhtautuminen kaikkeen haukkumiseen on sama kuin ydinjätteeseen, tilanne ei helpotu. Mikäli ajattelemme asiaa parhaan ystävämme näkökulmasta, voimme äkkiä havaita, mikä on sille itselleen haitallista haukkumista. Pitkään jatkuva haukkuminen kuluttaa energiaa ja kuluttaa. Yksin ollessaan koira haukkuu usein stressistä johtuen pitkiä pätkiä omistajansa perään. Lenkillä tai treeneissä tapahtuva, yleensä aluksi ainakin, hälytyshaukku kestää muutaman sekunnin.

Mutta se, millä tavalla tähän hälytyshaukkuun suhtaudutaan, vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Pelästyminen on normaalia, häpeäminen on normaalia, nolous on normaalia ja epätoivo on normaalia. Omalla konkreettisella toiminnalla saatamme joko saada tilanteen nopeasti ennalleen tai saatamme pahentaa sitä tiedostamatta. Paikoissa, joissa on nollatoleranssi haukkumisen suhteen, keskitymme haukkuherkän koiran kanssa lähes ainoastaan siihen, että koira on hiljaa. Paine haukkumattomuuteen on valtava, ja pienestäkin haukkuun tai kilahtamiseen liittyvästä vihjeestä me käynnistymme. Joskus saattaa käydä niin, että huolellinen estäminen ja ennakointi vain pahentavat tilannetta. Joskus saattaa käydä niin, että haukkuminen tai sillä uhkaaminen on tehokkain tapa saada asioita tapahtumaan.

Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos jokaisesta haukahduksesta ei tarvitsisi potea syyllisyyttä tai muuta tuskaa. Olisi ihanaa, jos treeneissäkin ymmärrettäisi enemmän haukkuvia koiria, ja voitaisiin nähdä, että niiden esimerkiksi turhautumisesta johtuva haukku ei aina häiritse niin paljon muita koiria, kuin se häiritsee meidän ihmisten korvia. Olisi mahtavaa, että haukkumista ei yleisesti pidettäisi niin hirvittävän pahana asiana lähtökohtaisesti, koska haukkuvassa koirassa tai sen omistajassa ei ole yleensä mitään vikaa. Haukku voi olla koiralle haitallista silloin, kun se jatkuu pitkään, kuluttaa ja koiralla ei ole eväitä itse lopettaa tilannetta.

Muutaman sekunnin hälytystöräytys voi kasvaa kunnon rähjäämiseksi, se on totta. Mutta onko syynä kasvuun se, että asiaan ei puututtu ajoissa vai se, että asiaan puututtiin ajoissa, mutta ei-tuloksellisella tavalla? Hihnarähinän ja hälytyshaukun hallinnassa tärkeitä avainkohtia ovat nämä:

– Mistä kaikista merkeistä koira osaa ennakoida tulevan tilanteen ja mitä nämä merkit koirassa aiheuttavat?
– Missä määrin taluttaja lyö lisää vettä kiukaalle?
– Mitä eväitä koiralla on lopettaa itse rähjääminen?
– Mitä oljenkorsia koiralle voi opettaa, jotta tilanne palautuu nopeasti?

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa käyn läpi sitä, millä tavoin rähjäämiseen kannattaa suhtautua ja millaisia tukitreenejä voi tehdä varsinaisten ohitusharjoitusten ohella.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.