Koiran ei-toivottu toiminta: poiskitkemisestä lisäistutuksiin

Pidän siitä, että koiran ei-toivottu toiminta ei enää ole niin suuri häpeä ja siitä puhutaan. Itse haluan korostaa sitä, että moni koiran nolo tai ikävä toiminta on todellisuudessa aivan normaalia, ei suinkaan epätavallista tai varsinkaan omistajan aiheuttamaa.

Koirat ovat eläimiä siinä missä marsut ja gerbiilitkin – vaikka niihin tulee henkilökohtainen suhde, ne eivät ole koskaan ilkeitä ihmisiä. Koiriin liittyy paljon odotuksia ja paineita, ehkä siitä syystä epäonnistumisen tunne on valtava, kun koira jonakin päivänä haukkuu tai toimii ennakoimattomalla tavalla.

Mikä kaikki on normaalia?

Oikeastaan voisi kysyä, mitä kaikkea kukin osaa odottaa koiralta. Koirilla on monia normaaleja tapoja, ja hyvin harvoin epänormaalia, pakko-oireista toimintaa. Normaalia toimintaa on siis melkein kaikki mitä koira tekee tai voi tehdä. Ongelma tulee siitä, että koira tekee näitä väärässä paikassa tai väärään aikaan.

Esimerkiksi haukkuminen on täysin normaalia toimintaa koiralle, ja niillä on erilaisia haukkuja eri tilanteisiin. Kaikki haukkuminen ei suinkaan kerro ahdistuksesta, stressistä tai aggressiivisuudesta. Kulttuurimme sen sijaan mielellään leimaa kaiken haukkumisen ei-toivotuksi. Esimerkiksi kokemattoman koiran lajitoverikohtaamisissa olisin todella yllättynyt jos koira ei reagoisi mitenkään; kuitenkin jostain syystä odotetaan, että koirat eivät saisi noteerata kadulla kulkevia lajitovereitaan millään tavalla.

Hihnassa kiskominen se vasta normaalia onkin. Nenä vie koiraa ja sekin on täysin normaalia; koiralla on todennäköisesti hyvin erilainen näkemys – tai pitäisikö sanoa haistimus – maailmasta kuin meillä. Vetäminen on normaali tapa liikkua ja ongelman siitä tekee konteksti.

Innostuminen ja impulsiivinen käyttäytymisnen on niin ikään normaalia. Jos listaisimme kaikki ihanteet ja odotukset paperille, niin mitä koira oikeastaan saisi tehdä ja missä tilanteessa? Koiran odotetaan olevan kiltti ja kuuliainen, mutta onko sen elämäntehtävä olla kiltti vai olla koira?

Pois kitkemiset ja vikalistat

Joku viisas joskus sanoi, että ehkä siksi tartumme ongelmiin, koska ne ovat ensinnäkin ihanan konkreettisia. Niitä on helppo kuvailla ja ne ovat lähes käsinkosketeltavan todellisia. Tilanne voi olla se, että koiran kaikkia toimintatapoja on vaikea hyväksyä ja helposti rakennetaan vikalistoja. Vikalista itsessään johtaa ongelmien korostumiseen ja pahimmassa tapauksessa ajattelu muuttuu niin, että esimerkiksi joissakin tilanteissa reaktiivisesti käyttäytyvä koira onkin yhtäkkiä reaktiivinen koira.

Pois kitkemisen tarve liittyy varmaankin ihmisen hallinnan tunteeseen ja ristiriitaan odotusten ja koiran toiminnan välillä. Joskus voi olla vaikeaa hyväksyä sitä miten koira toimii, jos se ei vastaa odotuksia. Odotuksissa koira innostuisi valtavasti leluista ja herkuista ja ei noteeraisi häiriöitä lainkaan – todellisuudessa koiraa taas voi kiinnostaa haistelu enemmän kuin mikään muu. Tämä tilanne voi johtaa helposti siihen, että haistelu halutaan “kitkeä pois”. Pois kitkeminen saattaa tuottaa tilanteen, jossa omistaja ja koira ovat eri joukkueissa, mikä taas ei vie hommaa eteenpäin.

Jos koira on kiinnostunut hajuista, ihmisistä tai toisista koirista, tilanne ei todennäköisesti muutu sillä, että omistaja toteaa että hän ei halua koiran olevan kiinnostunut em. asioista. Tilanne voi olla kuormittava, jos omat ja koiran odotukset poikkeavat toistuvasti toisistaan – tulee pettymyksiä puolin ja toisin.

Voiko koirat ikävätkin puolet tai toimintatatavat hyväksyä?

Mielestäni voi ja kannattaa ja jos mahdollista, ilman leimaa. Hyväksyminen ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö asialle voisi tehdä mitään – päin vastoin. Siinä missä poiskitkijä keskittyy vain ongelmaan, istuttaja näkee koko penkin ja hänellä voi olla monia työkaluja muuttaa koiran toimintaa, kun ei tarvitse jumittaa omassa poterossa.

Koirissa on valtavia yksilöeroja ja jokaisella on sekä hyviä että ei-niin-kivoja tapoja toimia – joko opetettuina tai opettamattomina. Itse olen sitä mieltä, että koiran hyväksyminen on paras lähtökohta toiminnan muuttamiselle – pääsee nopeasti tuloksiin, kun löytyy molemmilta se aito motivaatio!

Jäsenvideolla käyn läpi, mitä lähestymistapoja voi asenteesta riippuen ottaa siihen, että koira reagoi muihin koiriin lenkillä.

Haluatko tulla harjoittelemaan Kouvolaan? lue lisää ja ilmoitaudu mukaan!

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki yli 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Koiran turvallisuudentunne suhteessa tehtävään

Haisteleeko koira maata, vaikka sen pitäisi tarjota jotain temppua? Lähteekö se omille teilleen merkkailemaan vaikka nyt pitäisi olla yhteinen hauska koulutushetki? Tekeekö koira outoja virheitä tai kipsaantuuko se kesken treenin?

Saako koira sitä mitä se odottaa?

Jokainen koira suhtautuu asioihin eri tavoilla, se on kaikille selvää. Otamme usein hyvin tarkasti huomioon ympäristön häiriöt ja suunnittelemme treenit hyvin, jotta onnistumisia tulisi helposti. Kuitenkin toistuvasti huomaan itse, kuinka meille niin pieni asia on koiralle valtavan suuri ja aiheuttaa monelle koiralle valtavia haasteita harrastuksessa tai uusien asioiden opettelussa.

Tämä asia liittyy palkkaan ja palkkaamiseen. Kysytään koiralta -koulutuspäivissä on toistuvasti huomattu, miten tärkeää koiralle on saada juuri se palkka mitä se ajattelee. Kyllä koira tietää, mikä pallo tai patukka kouluttajalla on taskussa tai selän takana ja se tietää tarkalleen mitä ruokaa taskusta löytyy.

Ristiriita koiran odotusarvon ja toteutuneen palkan välillä voi aiheuttaa valtavia pettymyksiä – ei pelkästään palkkaamatta jättäminen tai palkkion mahdollisuuden poistaminen, joista usein puhutaan.

Motivaation puutetta vai sisäistä konfliktia?

Koira keskimäärin harvoin kärsii motivaation puutteesta. Jos palkka on kunnossa, ei pitäisi olla mitään estettä toiminnalle. Koira voi kipsata pelkästä odottelusta, vaikka kukaan ei pyydä tai vaadi mitään – mikäli koiralta puuttuu turvallisuudentunne suhteessa tehtävään, se näkyy tavalla tai toisella.

Tyypillinen tilanne, johon voidaan päätyä kun opettelu junnaa paikallaan, on sellainen, että kaikki ruoka annetaan kyseisestä tehtävästä. Otetaan esimerkiksi kapulan pito, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on valtavan haastava tehtävä monelle koiralle. Omistaja tekee yleensä kaikkensa, jotta tilanne ratkeaisi ja koiran näkökulmasta se voi (persoonasta riippuen) johtaa konfliktin kasvamiseen.

Ajattelen, että näin yksinkertaiseen tehtävään voi liittyä todella suuri painostuksen mahdollisuus. Olen itse oikea mestaripainostaja, saan itseni jatkuvasti kiinni siitä, että olen niin innoissani jostain, että toive koirankin innostumisesta muuttaa tilannetta painostavaan suuntaan.

Itse olen sitä mieltä, että kipsaavaa koiraa ei auta se, että oikeita vaihtoehtoja on vain yksi. Mielestäni paremmin toimii se, että koiralle annetaan aina useampia vaihtoehtoja, mikä tuottaa koiralle enemmän tilaa ja aikaa toimia suhteessa tehtävään.

Miten voi antaa tilaa oivaltaa?

Millä tavalla herkästi kipsaavaa koiraa voi auttaa? Mitä voi tehdä jos vaikkapa kapulanpito on saastunut, ja koira jo hylkii kapulaa?

Suosittelen kokeilemaan vaihtoehtojen laajentamista kaventamisen sijaan. Meille ihmisille on helppoa se, että ongelman kohdatessamme keskitymme vain siihen. Ongelma on helppo käsittää, se on usein hyvin konkreettinen ja jotenkin helposti lähestyttävä. Siihen on helppo tarttua, mutta onko ongelmaan jumittaminen koiran kannalta tuottavin ratkaisu?

Mikäli koiralla liittyy asiaan paine tai sisäinen konflikti, se tuskin helpottaa kun toimintaa ajetaan väkisin tai suosittelemalla tai odottamalla läpi. Koiran turvallisuudentunne suhteessa tehtävään muodostuu sen kokemushistorian kautta, eikä kyse ole ihan yksinkertaisesta asiasta. Alussa ollaan heikoilla jäillä, kun tehtävä on uusi. Kuitenkin tehtävän lisäksi tilanteeseen liittyy ihminen ja hänen ennakoitavuutensa. Mitä enemmän tulee sählinkiä, kuten käsi käy taskussa ja palkkaa ei tulekaan tai epäröidään voiko tästä nyt palkata tai muuta vastaavaa, sitä heikompi turvallisuudentunne tehtävää kohtaan muodostuu.

Turvallisuudentunteen puute ei tarkoita tässä kohtaa sitä, että koiraa uhkaisi jokin vaara, vaan kyse on koiran omasta ajatuksesta suhteessa tehtävään. Mitä enemmän tehtävään liittyy mahdollisuuksia, tilaa toimia ja ihmisen ennakoitavuutta, sitä helpompaa koiran on tehtävälle heittäytyä.

Koiralle voi antaa tilaa monella tavalla. Yksi tapa on lisätä onnistumisen mahdollisuuksia, eli laventaa harjoitusta. Toinen tapa on lisätä koiran hallinnan tunnetta harjoituksen sisällä. Kolmas tapa on rakentaa uudet kulissit. Katso videolta lisää harjoituksen laventamisesta!

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kysytään koiralta: aitoa motivaatiota etsimässä

Miten aito motivaatio eroaa motivaatiosta? Miten aito motivaatio näkyy suorituksessa ja harjoittelussa? Miten aito motivaatio linkittyy tunnetilaan ja mielentilaan?

Aito motivaatio ja sisäinen ristiriita

Mikäli koiran suorituksessa on jotain hämminkiä, se voidaan leimata esimerkiksi vireongelmaksi tai voidaan vain todeta että tehtävä tai ympäristö on liian haastava koiralle – toisin sanoen se tavallaan ei osaa tehtävää. Molemmat selitykset ovat mahdollisesti totta, mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja.

Koiralla voi olla ulkoinen tai sisäinen konflikti päällä. Konflikti voi olla suuri tai pieni, se usein näkyy koirassa tavalla tai toisella. Kun ajattelee tilannetta koiran näkökulmasta, voi päästä jäljille: mitä koira mahdollisesti ajattelee/tuntee/kokee tilanteessa, mitä se odottaa ja mitä se odottaa ohjaajan seuraavaksi tekevän?

Onko mahdollista, että koira ei ajattele mitään? Tuskin, vaikka lajin kannalta olisi ehkä ihanteellista tyhjentää koiran pää täysin ja vapauttaa tilaa ohjaajan vihjeille, se tuskin on mahdollista. Käytännössä koira voi koko ajan kamppailla sisäisen konfliktin kanssa. Mikäli ristiriitaan liittyy turvallisuudentunne tai sen menettäminen, koiran ajatus muuttuu helposti teoiksi. Se lähtee liikkeelle, reagoi häiriöihin tai toimii muuten ei-toivotulla tavalla.

Aloita purku turhasta kuormasta

Mikä kaikki on koiran näkökulmasta turhaa kuormaa? Ainakin epävarmuus on turhaa; epävarmuus saa aikaan hapuilua ja joskus turhautumista tai ääntelyä. Varmista siis ensin, että koira tietää, osaa ja ymmärtää sekä uskaltaa tehdä toivottuja asioita. Epävarmuus voi liittyä myös virheen pelkoon. Mieti kaksi kertaa, käytätkö esimerkiksi palkkion poistoa treeneissä.

Mikä muu on turhaa? Mielestäni tupla- tai triplakriteeri on turhaa korttitalon rakentamista. Tupla- ja triplakriteerit luovat turhaa painetta ja niitä käytetään ehkä eniten ihmisen hallinnan tunteen takia. Tuplakriteerinä voi pitää esimerkiksi sitä, että koira ei saa haistella kyseisessä tilassa tai paikassa. Se saa tehdä toivotut ja pyydetyt asiat, mutta samalla vahditaan, ettei se haistele. Toinen esimerkki on joissakin tapauksissa ääntely (siitä tulee oma juttu myöhemmin).

Tuplakriteeri voi aiheuttaa helposti konfliktin, jos vaikka koiralle tulee kova kiusaus haistella ja samaan aikaan sen pitäisi keskittyä tehtävään. Jos sitä on kielletty haistelusta, se voi samaan aikaan varoa seurauksia ja toisaalta olla toiveikas varsinaisen tehtävän seurauksista. Tarvitseeko koiran edes ajatella haistelua ja jos ei tarvitse, niin pitääkö haistelun silloin olla kiellettyä? Kannattaako uhrata aikaa ja vaivaa kaikelle sille mitä koira ei saa tehdä, kun voisi keskittyä niihin toivottuihin asioihin?

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi esimerkkien kautta koiran sisäisen konfliktin purkua.

Kuvat: Tiia Silfverberg

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Hallinnan tunne harjoituksissa: aktiivitauko

Tauossa on paljon näkökulmia. Toisaalta se on tarpeellinen ja terveellinen asia, toisaalta taas pakollinen paha. Koira joutuu kestämään taukoja, mutta nauttiiko se taukoilusta? Tai osaako se levätä tauolla?

Yksi haastava taukoon liittyvä asia on se, että koiralla ei ole tauolla hallinnan tunnetta suhteessa ympäristöönsä tai ohjaajaan. Jos koira on tauolla häkissä tai autossa, se oppii että se ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, milloin tauko päättyy. Tämä on usein hyvä asia, ja koira lopulta oppii rentoutumaan. Jos koira ei rentoudu tauolla, vaan haukkuu ja malttamattomana odottaa, se voi luulla, että se voi tällä tavalla nopeuttaa taukoa ja päästä takaisin treeniin.

Hallissa tai kentällä sijaitsevaan alustaan ja sillä taukoiluun liittyy hieman enemmän asioita kuin häkkiin tai autoon. Alusta on vain alusta ja ohjaaja on usein näköpiirissä. Miten koira voisi olla tauolla olematta koko ajan valppaana ja valmiina juoksemaan ohjaajan luo? Tai miten koiran saisi olemaan tehostamatta taukoa omilla jutuillaan, kuten haukottelemalla kovaan ääneen, vinkumalla tai haukkumalla takoalustalla?

Yksi tapa on luoda tauosta niin vahva, että se on temppu sinänsä. Siihen voi yhdistää rutiinit ja usein koira oppiikin olemaan hyvin tauolla hyvin yksinkertaisen harjoittelun kautta. Tilanne on hiukan haastavampi, jos taukoilu on jo ehtinyt saastua tai jos koira paineistuu tai kiihtyy tauosta eli jos taukoon liittyy ristiriitaa tai konfliktia.

Lajiharjoituksen idea on luonnollisesti se, että koira nauttii tekemisestä. Silloin ero tauon ja tekemisen välillä on koiran näkökulmasta katsottuna suuri ja usein tauolla oleminen on pakkopullaa. Tilannetta ei välttämättä helpota se, että koiraa ei voi syöttää tai palkita tauoilla. Tauon mielekkyys liittyy koiran mielestä ehkä eniten siihen, että se on portti uuteen treeniin. Kun koira odottaa pääsevänsä, se saattaa vinkua malttamattomana ja treenitilanteessa tämä johtaa usein lopulta siihen, että koira pääsee. Tästä taas voi seurata vinkumis- tai haukkumishaaste.

Aktiivi- ja passiivitauon opettaminen on yksi vaihtoehto koiran maltin kasvattamiseen ja koiran sitouttamiseen. Aktiivitauolla koiralla on hallinnan tunne ohjaajaan, eli koira voi ilman vinkumista vaikuttaa siihen, milloin tauko päättyy. Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi aktiivitauon opettamista.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.