Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mikä haukotus on?

Ranskalais-puolalainen tutkijaryhmä tarkkaili ratsastuskouluhevosia ja huomasi, että stereotypioista kärsivät hevoset haukottelivat enemmän kuin muut. Tutkijoiden mukaan mahdollisia selittäviä tekijöitä on kolme: 1) suora syy-seuraussuhde, jossa toinen käytös laukaisee toisen, 2) epäsuora syy-seuraussuhde (stereotypioista kärsivä hevonen lepää vähemmän kuin normaali hevonen ja unettomuus voi aiheuttaa aivojen lämpenemistä, jota hevonen kompensoi haukottelemalla – aivojen viilennysteoria) ja 3) turhautumisteoria (haukottelu voidaan nähdä sijaistoimintana turhauttavissa tilanteissa ja sijaistoiminnot saattavat ajan myötä kehittyä stereotypioiksi)

Tutkitut ratsastuskouluhevoset altistuivat epäoptimaalisille oloille – ratsastuksen ulkopuolella niitä säilytettiin karsinoissa, ne olivat sosiaalisesti eristettyinä ja noudattivat rajoitettua ruokintaa (pellettejä automaatista kolmesti päivässä ja aamuisin heinää?!).

Tutkijoiden mukaan kolmas teoria on todennäköisin. Haukottelu ei ole stereotypistä käyttäytymistä, vaan monitahoinen tapahtuma, jota pitää tutkia edelleen. Haukotteluun liittyy monia kiinnostavia piirteitä – sijaistoiminta, aivojen viilennys, jopa ruuansulatusongelmat. Ja tietysti se tyypillisin selittäjä eli väsymys.

Tarvitsemme lisää tietoa.

Fureix et al. 2011

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini!

2 kommenttia kirjoitukseen “Haukottelu ja stereotypiat linkittyvät toisiinsa

  • 28.4.2013 at 16:37
    Permalink

    Olen monesti aikonut kommentoida, sinulla on paljon hyviä kirjoituksia! Nämä haukottelu- ja leikkiaiheet etenkin liippaavat läheltä omia havaintojani hevoshierojan ammatissani. Niitä tuntuu esiintyvän molemmissa ääripäissä, monilla nimenomaan selkävaivaisilla hevosilla on omistajan mukaan raivokastakin leikkikäyttäytymistä (“ei se voi kovin kipeä olla kun se riehuu tuon tarhanaapurinsa kanssa taukoamatta”) joka saattaa jäädä täysin pois kun kivut hellittävät. Toiset hevoset alkavat puolestaan yllättäen leikkiä kun esim oikein paha lukkiutuma on saatu hoidettua pois. Haukottelua taas tuntuu tosiaan esiintyvän mitä moninaisimmissa tilanteissa, usein esim satuloitaessa, hevosen vaikuttaessa erittäin stressaantuneelta. Ja sitten vastaavasti hieroessa saatan saada palkinnoksi kymmenenkin muikean haukotuksen sarjan, hevosen ollessa irrallaan tarhassa vapaana halutessaan siirtymään pois ulottuviltani, eli tilantessa jota en näkisi hevoselle kovinkaan stressaavana. Mielenkiintoisia tutkimuksia molemmat ja hienoa ettei aina sorruta yksinkertaistettuihin johtopäätöksiin! Me ihmiset luulemme aina niin kovin herkästi tietävämme MIKSI hevonen tekee mitä nyt sattuu tekemäänkään.

    Reply
    • 29.4.2013 at 08:54
      Permalink

      Hyviä pointteja! On kiinnostavaa kuulla eri alojen ammattilaisten kokemuksia näitä tilanteista 🙂

      Reply

Mitä mielessä?