Haukunestopanta

Haukunestopanta ei ole eettinen koulutusväline

Haukunestopanta voi kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta sen käyttöä eivät ammattilaiset tai tutkijat suosittele. Haukunestopanta on valitettavasti edelleen suosittu väline, mutta sen käyttö kertoo siitä, kuinka vähän koirien käyttäytymistä ymmärretään.

Mihin haukunestopannan teho perustuu?

Yleinen periaate haukunestopannan toiminnassa on se, että haukkuminen laukaisee kaulapannasta jonkin erittäin epämiellyttävän ärsykkeen koiralle. Esimerkiksi sitruunapanta suihkauttaa sitruunanhajua, kun koira haukkuu ja ultraäänipanta tuottaa ultraäänen, joka “joka vie koiran huomion pois haukkumisen kohteesta”. Haukunestopantaa markkinoidaan usein koulutuspantana esimerkiksi tähän tyyliin:

“Koulutuspannan ansiosta koira voi olla vapaana ja samalla se oppii, että sääntöjä on noudatettava, vaikkei se olekaan lähelläsi. Koulutuspannan ääni-, värinä ja spraytoimintojen ansiosta voit vaiheittain kouluttaa käskyjen ohella koiraa pääsemään eroon ei-toivotusta käyttäytymisestä. Pannan äänitoiminnon voit opettaa koiralle joko positiiviseksi merkiksi siitä, että palkkio on tulossa, tai varoittavaksi signaaliksi ennen suihkausta.”

Haukunestopanta siis kuulostaa tehokkaalta – on hankittu koira, joka on alkanut ilmentää ihmistä häiritsevää haukkumista jossakin tilanteessa ja nyt siihen löytyy kaupasta ihmetyökalu, joka pitää koiran muuten ennallaan, mutta kitkee pois häiritsevän haukkumisen. Paitsi että ei asia ihan näin yksinkertainen ole, tietenkään.

Jotta haukunestopanta toimisi, sen aiheuttaman tuntemuksen täytyy aiheuttaa koiralle pelkoa ja ahdistusta, eli epämiellyttävän tuntemuksen, jota välttääkseen koira vähentäisi haukkumista. Haukunestopanta ei tietenkään pureudu haukkumisen syihin, vaan poistaa oireen – samaan tapaan kuin ilmastointiteippi suun edessä poistaisi ihmisen mielestä purnattavan asian.

Haukunestopanta ei ole eettinen työkalu

Listaan seuraavaksi muutamia näkökulmia, joiden perusteella en pidä minkäänlaista haukunestopantaa perusteltuna ratkaisuna.

  1. Miksi haluaisin, että koira alkaa pelätä kaulapantaa tai sitä, mitä kaulapanta milloinkin aiheuttaa? Niin “loogiselta” kuin se saattaa kuulostaa, koira ei arvosta sitä, että välillä kaulapanta suihkaisee pahaa ainetta ja välillä se on esimerkiksi hauskan lenkkeilyn väline. Pidän todennäköisempänä sitä, että kaulapannasta tulee koiralle erittäin ikävä mielleyhtymä ja koira alkaa inhota sitä enemmän kuin haukkumista. Entä sitten yskiminen ja aivastelu? Mihin kaikkeen se heijastuu, jos koira kokee pannan erittäin epämiellyttäväksi?
  2. Miksi en olisi koiranomistajana kiinnostunut haukkumisen syystä vaan pelkästään oireen peittämisestä? Jokainen koiran hankkimista suunnitteleva henkilö tietää, että haukkuminen on normaalia koiran viestintää, se ei siis ole ongelmakäyttäytymistä. Omistajaa pitäisi kiinnostaa, mistä syystä koira haukkuu, jotta hän voisi puuttua syihin eikä keskittyä peittämään oiretta.
  3. Mikäli haukkumisen syytä ei selvitetä, (ja vaikka selvitettäisiinkin) voidaan haukunestopannalla heikentää merkittävästi koiran hyvinvointia. Mikäli haukkumisen syynä on esimerkiksi ahdistus tai vaikkapa yksin jäämisen pelko, kuinka todennäköisesti haukunestopanta helpottaa koiran oloa? Kuinka todennäköisesti laukaisuvalmis sitruunapatruuna kaulassa helpottaa kenenkään oloa missään olosuhteissa?
  4. Miksi olisin niin piittaamaton, että en välittäisi mitä koira tekee, kunhan se ei hauku? Koiran käyttäytymisestä ei saa mitään pois ilman, että jotain muuta tulee tilalle. Mitä haukkumisen tilalle tulee, jos koiralle laitetaan haukunestopanta? Tuleeko haukkumisen tilalle yhtäkkiä rentouden tila ja syvää unta? Tuskin! Tuleeko sen tilalle läähätystä, levottomuutta ja muita stressioireita? Todennäköisesti tulee.
  5. Edelliseen kohtaan liittyen haukunestopantaa koskee ristiriita siitä, mitä ihminen haluaa ja mitä koira kokee. Ihminen haluaa, että koira lopettaa haukkumisen, mutta koira voi edelleen kokea esimerkiksi suurta turhautumista tai ahdistusta ja näin ihmisen ja koiran toiveet eivät kohtaa. Onko se eettisesti hyväksyttävää, että koira pelkää haukkumista enemmän kuin haukkumisen syytä?
  6. Haukunestopanta ei lisää koiran turvallisuudentunnetta millään tasolla. Koirat on jalostettu kautta aikojen hälyttämään vaarasta ja olemaan ihmisen aistien jatke. Vaarasta hälyttämisen motiivina koiralla on uhka – uhka siitä, että joku tunkeutuu alueelle tai siitä että jotain outoa tapahtuu. Koiran tunne hälyttämisen taustalla on aina aito, vaikka asia olisi ihmisen mielestä mitätön. Tilannetta voisi verrata siihen, että soitat todellisesta aiheesta hätänumeroon ja saat joka kerta isot sakot.

Ratkaise syy, älä peitä oiretta

Olipa koiran haukkumisen taustalla mikä syy tahansa, oikea tapa vähentää haukkumista on puuttua syyhyn. Esimerkiksi hälytyshaukulla ja huomiohaukulla on aivan erilainen syy, joten myös ratkaisu haukkumiseen on erilainen. Mieti alkuun, mikä koiran tunne haukkumisen taustalla mahtaa olla? Onko koira stressaantunut, ahdistunut tai peloissaan? Vai onko se kenties innoissaan, toiveikas tai turhautunut? Tunne toiminnan taustalla on erittäin oleellinen ratkaisun kannalta.

Haukkuminen ns. väärissä tilanteissa on rasittavaa, mutta samalla niin todennäköistä ja tässä kohtaa palataan jälleen haukkumisen normaaliuteen. On koiria ja tilanteita, joissa haukkuminen on normaalimpaa kuin haukkumatta jättäminen. Tämän tiedon valossa on erikoista, että haukkuminen ei herätä järin paljon uteliaisuutta vaan pelkästään ärsytystä. Haukkuminen ei siis ole läheskään aina ongelma, tai varsinkaan epänormaalia – haukkuva koira ei ole lähtökohtaisesti ongelmakoira.

Kun haukkumisen syy on saatu selville, voidaan muokata olosuhteita esimerkiksi niin, että koiran kokema turvallisuus lisääntyy. Tällöin kynnys hälyttää on korkeampi – miksi soittaisin hätäkeskukseen jos olen turvassa? Miksi huutaisin ovella jos voisin luottaa siihen, että kaveri tulee takaisin? Tai jos syynä on turhautuminen, voisi koiralle opettaa muita tapoja viestiä tuloksellisesti. Mykistäminen ei tuota koskaan vuoropuhelua eikä se ole lajienvälistä viestintää – mykistäminen ilman uteliaisuutta on väkivaltaa.

Toimi vastuullisesti

Erilaisten kipua ja pelkoa tuottavien välineiden käytön puolesta argumentoidaan usein niin, että välinettä voi käyttää oikein ja väärin. Mielestäni tämä on huono peruste, koska kyse ei ole siitä miten täsmällisesti ja oikea-aikaisesti välinettä käytetään vaan siitä, minkälaisia keinoja omat arvot puoltavat ja millä tavalla haluamme koirien käyttäytymiseen vaikuttaa. Itse ajattelen niin, että vastuulliseen koiranpitoon kuuluu koiran käyttäytymiseen perehtyminen ja koiran tunne-elämän huomioiminen omassa toiminnassa.

Esimerkiksi ESVCE – European Society of Veterinary Clinical Ethology on ottanut kannan, jossa he tuomitsevat sekä sähköpantojen että suihke- ynnä muiden pantojen käyttämisen ja kehottavat kaikkia EU-maita ottamaan myös kantaa tähän hyvinvointiasiaan.

Electronic training devices: discussion on the pros and cons of their use in dogs as a basis for the position statement of the European Society of Veterinary Clinical Ethology (ESVCE)

Jaana Pohjola

🐾 Eläinten käyttäytymistieteiden maisteri
🐾 Kysytään koiralta®️ -metodin kehittäjä
🐾 Käytöksen syiden selvittämisen mestari
🐾 Yli 13 vuoden käytännön kokemus
🐾 Kouluttanut myös kouluttajia ja ammattilaisia
🐾 Luovia ideoita haastaviinkin tilanteisiin
🐾 Ammatillinen opettaja AmO

Voisit olla kiinnostunut näistä kursseista