Tyypillinen tarina ruokapalkkion ja hevosen kanssa menee suunnilleen niin, että kun hevonen saa juonesta kiinni, se innostuu niin valtavasti, että siitä tulee vaarallinen ja tämän seurauksena ruoka jätetään pois. Tähän ilmiöön johtaa moni seikka.
1. Treenistä tulee hevoselle supervihje
2. Palkkaa käytetään vain puolittain
3. Ei ole käytössä selkeitä palkkamerkkejä
4. Käytetään alusta asti epäsäännöllistä palkkaamista
5. Luopuminen tehdään pettymyksen kautta
Miksi ruuan avulla kouluttamisesta tulee niin helposti supervihje? Supervihje tarkoittaa sitä, että myös kaikki muut vaiheet kuin varsinainen palkkio ovat yhtä palkitsevia. Hevoselle käy hyvin usein näin. Moni hevonen on edelleen crossover – eli ruualla palkkaaminen on uusi tai rinnakkainen ilmiö. Hevosen elo keskimäärin on melko tasaista, sen päivän kohokohtia ovat yleensä ruokailut. Vuorovaikutus ihmisen kanssa ei välttämättä ole ollut hirveän positiivista hevosen näkökulmasta. Tässä on kaikki ainekset koossa siihen, että kun hevonen saa ideasta kiinni, se on menoa!
Entä mitä tarkoittaa, että palkkaa käytetään vain puolittain? Se tarkoittaa sitä, että palkan kanssa piperretään ja varotaan ja sitä pihdataan ja sen kanssa ollaan hyvin varovaisia. Tämä toiminta yhdistettynä hevoseen, joka on juuri ymmärtänyt mistä on kyse, tarkoittaa valtavaa turhautumista. Palkkaa voidaan käyttää siinäkin mielessä puolittain, että ajatellaan, että ei nyt ihan jokaisesta palkata vaan silloin tällöin hyvän mielen takia. Koiraihminen voisi jossain määrin hyötyä tästä ajattelutavasta, mutta hevoselle tätä ei ihan ensimmäisenä kannata ottaa käyttöön.
Mitä sitten tarkoittaa ettei ole palkkamerkkejä? Niitähän aina on olemassa, halusimme sitä tai ei. Palkkamerkki tarkoittaa jotain merkkiä, joka kertoo hevoselle että palkkio on ansaittu. Tyypillistä on se, että taskun kaivamisesta tulee palkkamerkki. Tai että kehuminen joskus on palkkamerkki ja joskus taas ei ole. Palkkaamisen aloittaminen on iso päätös, ja siihen kannattaa uhrata muutama minuutti etukäteen.
Mitä on epäsäännöllinen palkkaaminen? Se tarkoittaa että joskus hevonen saa palkan, joskus taas ei. Ilmiönä tämä on tarpeellinen ja hyvä, mutta ei ihan alkumetreillä, koska se voi lisätä hevosen turhautumista tai stressiä. Varsinkaan palkkamerkkiä ei tule käyttää niin, että siitä ei seuraa oikeasti palkkaa. Epäsäännöllinen palkkaaminen voi kertoa myös siitä, että ei ole suunitelmaa. Namit ovat taskussa mutta hevonen ei yhtään tiedä millä niitä saisi – tämä aiheuttaa kaikenlaista ikävää toimintaa ja se taas johtaa vielä vähempään palkkaamiseen, mikä taas johtaa entistä suurempaan turhautumiseen.
Entä sitten luopuminen? Luopuminen tarkoittaa sitä, että hevonen odottaa kiltisti että herkku toimitetaan sille, eikä lähde ryysäämään taskuille tai ruoholle. Luopuminen itsessään voi olla ongelmia lisäävä tekijä, riippuen siitä miten se alun perin tehdään. Hevosten kanssa pelko on aina läsnä; pelko siitä, että se puree, pelko siitä että se menee pilalle, pelko siitä että menetän hallinnan tai pelko siitä että olen huono ihminen. Tämä pelko voi olla luopumisharjoittelulle paha kylkiäinen – luopumisen pitäisi olla aidosti positiivinen asia hevoselle.
Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän
VIP-jäsenenä näet videon, jossa käyn läpi luopumisen opettamista positiivisesti, ilman pettymyksiä.
VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.
Miten aloittaisit pikkuvarsan kanssa? Rapsutuksilla on menty- täytyypä alkaa palkkasanaa opettamaan??
Rapsutuksella voi ottaa oman palkkasanan – sillä pääsee hyvin alkuun.