Merkkailu ei sinänsä ole hiekkalaatikko-ongelma, koska merkkauksen ei ole tarkoituskaan osua hiekkalaatikkoon. Siinä missä pissaaminen on normaalia huoltokäyttäytymistä, merkkaaminen on epäsuoraa viestintää. Käytöksellä on siis eri motiivi. Sekä tyttö- että poikakissat merkkailevat ja vaikka leikkaaminen yleensä vähentää tai poistaa käytöksen kokonaan, sekään ei ole täysin pomminvarma ratkaisu. Moni leikattu kissa merkkailee ulkona, kun niitä ulkoilutetaan valjaissa.
Kissat eivät ole sosiaalisesti samanlaisia kuin koirat. Kissat eivät toisiinsa tutustuessaan näytä koko käyttäytymisen työkalupakkia, kuten koirat, vaan kissat jättävät viestejä toisilleen. Mitä viestejä merkkailu sitten välittää? Omistussuhteisiin ja alueen käyttöön sekä tilavarauksiin liittyvät tiedot välittyvät viesteissä. Merkkaaminen on tärkeää silloin, kun kissa haluaa vaikuttaa toisen kissan liikkeisiin – merkkaamalla vältetään tappeluita, kun molemmat osapuolet tietävät, milloin toinen on paikalla ja milloin aluetta on turvallista käyttää. Lisäksi viestin avulla voi kertoa etsivänsä kumppania.
Leikatulla kesykissalla, jonka elämä on ennakoitavaa ja suhteet kunnossa, ei pitäisi olla mitään tarvetta merkkailla, varsinkaan taloon sisälle. Näin kuitenkin joskus käy ja syy tähän käyttäytymiseen voi olla turvattomuuden tunne tai stressi. Joskus merkkailu voi olla myös sijaistoiminto. Leikkaaminen vähentää yleensä merkkailua huomattavasti, mutta syy tai mahdollinen syy sisälle merkkailuun kannattaa aina yrittää selvittää. Kissatiheydellä on suuri vaikutus merkkailun esiintymiseen – merkkailu on sitä yleisempää, mitä enemmän kissoja on samassa taloudessa. Tämä havainto viittaa siihen, etä merkkailun taustalla vaikuttaa stressi; kun kissoja on paljon, ne joutuvat kilpailemaan resursseista enemmän ja kissojen väliset suhteet saattavat myös olla näissä tilanteissa tulehtuneet. Kissojen stressinhallinnasta voit lukea lisää täältä.
Merkkaamisen erottaa normaalista pissaamisesta se, että merkkaaminen suuntautuu usein pystysuorille pinnoille. Kaikki kissat eivät merkkaa seisaaltaan, vaan osa normaalimmassa pissaamisasennossa. Pissan määrä on selkeästi pienempi merkkailussa. Merkkaava kissa ei tuota lätäkköä, vaan pääasia on haju, joka välittää viestin vastaanottajalle.
Merkkailu ei ole yhtä suuri ongelma kuin muut hiekkalaatikkokäyttäytymiseen liittyvät toimintahäiriöt. Eri lähteiden mukaan merkkailu koskettaa noin joka kymmenettä kissaa.
Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän
VIP-jäsenenä näet videon, jossa käyn läpi vinkit, mitä voi tehdä kun kissa merkkailee.
VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.
Jos olet jo VIP-jäsen, kirjaudu sisään nähdäksesi VIP-sisällön.
Eikö sinulla ole tunnuksia? Liity VIP-jäseneksi nähdäksesi VIP-sisällöt!
Oman kokemukseni mukaan kiimassa merkkaava naaraskissa voi tuottaa oikein kunnon lätäkönkin ja usein asento on juuri perinteinen pissa-asento. Ekan kiima merkkauksen löytäessäni ja lopulta ’syyllisen’ paikallistettuani käytiin tutkimassa, ettei ole tulehdusta, kun näkyvää kiimaa ei ollut vielä päällä. Terve oli ja kiima tuli esiin pian siitä. Kissa voi myös merkata hiekkalaatikkoon, kuten meidän äskettäin leikattu kasvatuskolli (onneksi) merkkasi lähes aina vain hiekkalaatikkoon, mutta siinä tyyli oli selvä merkki mitä ollaan tekemässä. Eli hiekkalaatikkojen sijoittelu tai lisääminen voi myös auttaa merkkailun häiritsevyyden vähentämiseen. Jos esim. kissa alkaa oven viereen, koska ulkona irtokissa merkkailee ovenpieleen ja tuottaa stressiä, sijoittaisin yhtenä yrityksenä kyllä lisähiekkalaatikon niille kohdin. Silloin saisi oma kissa lattiaa ja seiniä tuhoamatta merkata omalla hajullaan rauhassa, että tässä on mun reviiri, pysy poissa. Ideaalitilanteessahan irtokissan saisi pois omalta pihalta kuseksimasta, mutta aina se ei onnistu. Parempi se hiekkalaatikko vähemmän esteettisesti ovenpielessä kuin päivittäinen lattian kuuraaminen.