Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Katsoin laatutalliportaita hyvinvoinnin näkökulmasta. Mielenkiintoista havaita, että meillä hyvinvointikeskustelu ja käsitys siitä kattaa lähes pelkästään välittömän fyysisen hyvinvoinnin. Me tykkäämme penkoa papereita sen sijaan, että katsoisimme hevosia. meitä kiinnostaa enemmän se, mitä tallin ilmoitustaululla lukee kuin se, missä kuntoluokassa tallin hevoset ovat. Ehkä laatuportaissa on haluttu nostaa esiin niitä seikkoja, joita voidaan hoitaa laatutallilla paremmin kuin lainsäädäntö edellyttää. Laatuportaista käy ilmi se, ettei valmistelussa ole ollut riittävästi tietoa hyvinvoinnin arviointimenetelmistä, jos vertaa vaikkapa maneesin mittoihin ja pohjan hoitoon.

Laatutalliportaiden hyvinvointiosio käsittää seuraavat otsikot:

5. HEVOSTEN HYVINVOINTI 5.1. Hevosten hoito 5.2. Terveydenhuolto 5.3. Hevosen sairastuminen 5.4. Vastuullisuus hevosten myynnissä 5.5. Kengitys 5.6. Rehut ja ruokinta 5.7. Ruokinta 5.8. Hevosten ulkoilu 5.9. Hevosten laiduntaminen

No, ei näistä sen enempää paitsi että pakko mainita, että rehuanalyysin käyttö ruokinnan apuna on laatutasoa. Eikö sen luulisi olevan hyvä tapa säästää kaikille talleille.

Kuten jokainen voi aiheeseen tutustua, kyseessä on melko yksinkertaisia asioita, mutta aika oleellisia seikkoja puuttuu. Esimerkiksi hevosten juominen. Perustasolla hevosia juotetaan ”riittävän” usein, 2. tasolla niillä on aina (myös tarhassa) juomavettä ja laatutaso olisi sitä, että kylmällä säällä (alkaen nollasta asteesta) hevosilla on lämmintä juomavettä saatavilla. Onko paha? Minusta tämä olisi hyvä lisäys, koska jokainen tietää, että juomisen kanssa on talleilla edelleen ongelmia. Lisäksi tämä olisi helppo mitata tai todeta. Toinen seikka (lukuisten muiden lisäksi), jonka lisäisin, on hevosten kuntoluokitus. Laatupisteitä saisi sen mukaan, kuinka moni opetushevosista on kuntoluokaltaan 3. Helppo todeta ja mitata ja jopa seurata vuosittain.

Toinen ongelma on se, että suurin osa kriteereistä on hankala mitata, eikä esim. pelkkä rehuanalyysin olemassaolo lisää hevosten hyvinvointia.

Yksi osio, joka portaista puuttuu täysin, on hevosten käytöksellinen hyvinvointi. Tallikäynnin yhteydessä on helppo todeta, kuinka monta prosenttia tallin hevosista käyttäytyy pakko-oireisesti. Tämän toteaminen voi olla jopa helpompaa kuin sen toteaminen, että vähintään 30 % hevosista on helppo A-tasoisia. Lisäksi on olemassa testejä, joilla voidaan mitata hevosten ja ihmisten suhdetta. Jonka pitäisi olla oleellinen asia ratsastuskouluissa ja sitä kautta laatuportaissa jo turvallisuudenkin takia. Eikö olisikin hyvä tavoite, jos laatutallissa imppaavia hevosia olisi nolla ja jossa hevoset olisivat positiivisesti kiinnostuneita ihmisistä ja saisivat täydet pisteet soveltuvuustesteistä? Minusta olisi.

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

Mitä mielessä?