Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Pelkoreaktio on hevoselle lajityypillinen ilmiö. Tutkimusten mukaan hevonen on karjan ja koirien jälkeen vaarallisin eläin eläinlääkäreille. Vähintään joka kolmannen onnettomuuden taustalla on luonnollinen pelkoreaktio, jota ihminen a) ei osaa odottaa tai b) ei osaa ottaa vakavasti. Briteissä vuosina 2005-2009 yleisimmät hevosiin liittyvät syyt tulla ensiapuun olivat putoaminen 59 % ja potkaistuksi tuleminen 19 %. Putoamisiin on toki useita syitä, joista yleisiä väistöliikkeet (pelko), pukittelu (pelko) ja pystyyn hyppiminen (pelko). Potkaistuksi tulemisessa syynä on niin ikään pelko – hevonen puolustaa itseään kun paon mahdollisuus on estetty.

Jopa 60 % onnettomuuksista voitaisiin kokonaan estää, jos ihmiset olisivat enemmän tietoisia hevosen käyttäytymisesta ja käsittelystä. Pelästyvä hevonen ei suinkaan vittuile tai ratsastajansa kiusaksi keksi metkujaan. Hevonen on aina tosissaan.

Mistä sitten tietää, pelkääkö hevonen tai kuinka paljon se pelkää?

Pelkoreaktion tunnistaa käyttäytymisestä sekä fyysisistä merkeistä. Pelkoreaktion ensimmäisessä vaiheessa hevonen havaitsee pelon aiheuttajan ja arvioi sitä. Pelokas hevonen viuhtoo häntäänsä, nostaa päätään ylös ja hikoilee. Sen iho voi värähdellä. Kun pelko voimistuu, hevosen silmät pullistuvat ja valkuaiset näkyvät. Pelkoreaktio on aina sarja käytöksiä, jotka esiintyvät peräkkäin. Tutkimuksen mukaan pelkoa ilmentävät käytökset ovat hyvä mittari pelon voimakkuudelle, koska kun käytöksiä ilmenee, niistä seuraa aina sykkeen nousu.

Pelkäävä hevonen ei ajattele. Silloin kun hevonen on jännittynyt ja peloissaan, se ei pysty vastaanottamaan mitään. Niin kauan kun hevosen pää on ylhäällä ja kaulan ja selän lihakset jännittyneet, keho tuottaa adrenaliinia ja verenkierto tehostuu keuhkoissa ja sydämessä pakoon varautuen.

Pakonopeus on yksi mittari, jolla voi arvioida pelkoreaktion voimakkuutta – testitilanteessa hevosten pakoreaktio tuli yhä nopeammaksi, vaikka tutkijat olisivat odottaneet hevosten tottuvan pelkoa aiheuttaviin ärsykkeisiin useiden toistojen myötä. Kävikin päin vastoin, hevoset herkistyivät – ne alkoivat ennakoida pelästymistä ja sen jälkeistä pakoa ja niiden pakoreaktiot itse asiassa voimistuivat testin aikana.

Sykemittaria kannattaa käyttää pelon voimakkuuden arvioimiseen niissä tilanteissa, joissa hevosella ei ole mahdollisuuksia ilmentää pelkoa käytöksellään, eli niissä tilanteissa, joissa pakomahdollisuutta ei ole. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuljettaminen ja pakkopilttuussa oleminen. Tällaisissa tilanteissa hevonen voi olla hyvin peloissaan, vaikka näyttää ”rauhalliselta”. Sykemittari antaa tietoa siitä, mitä hevosen elimistössä tapahtuu. 

Hevosen pakoreaktio liittyy voimakkaasti onnettomuuksiin. Hevosen reaktiivisuutta voi arvioida sen pakonopeuden perusteella. Karkeasti voi sanoa, että mitä nopeammin se lähtee, mitä lujempaa se juoksee ja mitä kauemmas se juoksee, sitä todennäköisemmin se tulee pelkäämään jatkossakin kyseistä ärsykettä. Pakonopeuden pitäisi alentua, jos koulutus toimii – suuri osa hevosen kouluttamisesta keskittyy loiventamaan pelkoreaktioita.

Mitä enemmän hevonen harjoittelee pakenemista, sitä parempi ja nopeampi pakenija siitä tulee. Siksi ei kannata tyytyä tilanteeseen, jossa hevonen aina ”keksii” jotain tai näkee puskissa pelottavia asioita. Kyseessä on erittäin harvoin ilman erityistä koulutusta ohi menevä ilmiö. Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka hevosen pelkoja voi käsitellä koulutuksellisin keinoin, pelkomuistoja ei voi pysyvästi poistaa. Niiden syntymistä kannattaa yrittää estää.

Miten sinä estät pelkomuistojen syntymistä hevosen kanssa?

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

0 kommenttia kirjoitukseen “Joka kolmannen hevosonnettomuuden taustalla on pelkoreaktio

  • helmikuu 11, 2014 at 7:38 pm
    Permalink

    Täällä on hyvää tietoa! 🙂

    Reply

Mitä mielessä?