Yksin vai kaverin kanssa?
Otetaan esimerkiksi sisäkissa, jonka omistajat ovat töissä kahdeksan tuntia päivässä ja nukkuvat kahdeksan tuntia. Kissalla on mahdollisuuksia (toki sosiaalisen nukkumisen lisäksi) olla omistajiensa seurassa pääasiassa iltaisin ja aamulla jonkin aikaa. Kun mietitään hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kiinnostavaa on se, mitä kissa tekee sen ajan kun ihmiset ovat töissä tai nukkuvat.
Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.
Miten kaveri valitaan?
Sopivan kaverin valintaan ei ole olemassa täydellistä kaavaa. Usein ajatellaan, että kaksi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kissaa sopivat yhteen, varsinkin sisarukset. Usein näin onkin, ja kun kissat hankitaan samaan aikaan, tilanne on yleensä helppo.
Silloin kun valitaan omalle kissalle tulevaa kaveria, kannattaa ensinnäkin miettiä, millainen oma kissa on luonteeltaan. On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Jos oma kissa on iäkäs ja rauhallinen, voi kaveria valitessa miettiä, löytyisikö sosiaalisesti taitava, samaa ikäluokkaa oleva kissa kaveriksi. Tai sopisiko tilan salliessa kaveriksi yhden kissan sijaan kaksi kissaa, jolloin leikkipaine jakautuisi tasaisemmin?
Valitettavasti kissoille ei ole olemassa mitään testejä, joiden perusteella niitä voi luotettavasti luokitella tiettyihin oloihin sopiviksi. Löytöeläintalojen kannattaakin suhtautua kodintarjoajiin hyvin laajakatseisesti ja kissojen luokitteluun ja profilointiin varauksella. Sillä, miten kissa käyttäytyy äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ei ole mitään tekemistä kissan luonteen tai taipumusten kannalta. Stressaavassa ympäristössä kissasta ei mitenkään voi päätellä, sopiiko se yksin, kaksin, lapsiperheeseen tai koiran kaveriksi – tärkeämpää on mahdollisen kodin sitoutuneisuus ja ymmärrys kissojen käyttäytymisestä. ”Ainoaksi kissaksi” sopivia kissoja ovat mielestäni ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste luovuttaa ainoaksi kissaksi.
Aikuisella kissalla voi mennä hermot pennun kanssa tai se voi nuortua vuosilla pennun myötä – koskaan ei voi tietää varmasti mitä tulee tapahtumaan, kun kissoja yhdistellään. Ja tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään pointtiin.
Sosiaalinen kanssakäyminen on taito
Taito tarkoittaa sitä, että se on mahdollista oppia. Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta.
Tutustuttamisvaihe on oman kokemukseni mukaan kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!
Kissojen tutustuttaminen on aikaavievää mutta välttämätöntä. Kissat suhtautuvat tyypillisesti tunkeilijoihin ja oman tiimin ulkopuolisiin kissoihin vihamielisesti. Kissa ei siis halua omalle alueelleen tunkeilijaa, vaikka kissa olisikin sosiaalinen ja osaisi toimia kaverin kanssa hienosti.
Kun kissa hyökkää toisen kimppuun, aloita alusta
Ehkä tyypillisin tilanne, jossa kissojen välille muodostuu tappelu tai jahtaamistilanne, on liian nopea yhdistäminen. Luultavasti kissojen lajityypillisen käyttäytymisen tunteminen on vielä niin vähäistä, että siitä johtuen kissojen yhdistämiseen ja tutustumiseen varataan aivan liian vähän aikaa. Monesti rajoitteena on tila – asuntoa ei saa jaettua kahtia ja kissojen pitäminen erillään on lähes mahdotonta.
Alkuvaiheen asteittainen tutustuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta kissoille pääsee muodostumaan turvallisuudentunne ja toisaalta ne saavat toisistaan tärkeää tietoa joutumatta kuitenkaan liian vaikeaan tilanteeseen nenät vastakkain. Mikäli jahtaustilanne pääsee syntymään, palaa takaisin lähtöruutuun ja erota kissat.
Mitä verkko-oven takana pitäisi tapahtua?
Kissoja voi tutustuttamisen aluksi pitää tavallisen oven takana. Molemmat osapuolet kyllä huomaavat toistensa läsnäolon, vaikka suoraa näköyhteyttä ei ole. Itse asiassa tämä on juuri sitä asteittaista altistusta – meillä ihmisillä on tapana ahnehtia ja liiotella – meidän mielestä se ei ehkä ole altistusta ollenkaan jos kissat eivät näe toisiaan.
Kissojen kannalta olisi hyvä jos näköyhteyttä ei ole, vaan aluksi hajut ja äänet kertovat että toisella puolella ovea on kaveri. Puolia voi vaihdella ja toisten hajuja voi tuoda tutkittavaksi. Pääasia olisi se, että kissoille ei tulisi stressiä tässä vaiheessa, vaan että ne pysyisivät tyyninä ja vaikuttaisivat siltä, että eivät huomaisi toista ollenkaan – siitä on hyvä edetä.
Kissan käyttäytymisessä on paljon mysteerejä
Kissan käyttäytymistä ei tunneta yhtä tarkkaan kuin koiran. Koira on meille ihmisille ehkä helpompi eläin ymmärtää, kun taas kissa ja varsinkin sen sosiaalinen elämä on edelleen kysymysmerkki. Kissa voi olla vaikeasti tulkittava – on vaikea ymmärtää, miksi kissojen välit yhtäkkiä viilenevät vaikka ne ovat eläneet vuosia parhaina kavereina. On myös hankala tietää mikä kissaa mahdollisesti vaivaa kun se alkaa yhtäkkiä stressata.
Kissojen riitojen taustalla voi olla monia syitä
Tyypillisin haaste kissojen välillä on silloin, kun ne eivät vielä tunne toisiaan. Kissa ei suhtaudu lähtökohtaisesti kivalla tavalla kotiinsa tuleviin vieraisiin kissoihin, vaikka se sosiaalinen eläin onkin. Siinä missä koiran on ehkä helppo hyväksyä uusi tulokas, kissalla saattaa kulua paljon aikaa tottumiseen. Ikävin riitatilanne kissojen välillä on reviiririita. Se on ehkä myös haastavin kaikista, koska siinä yleensä talon vanha kissa kokee tulokkaan todella uhkaksi ja omale alueelleen tunkeutujaksi. Tässä kissan motivaatio pitäisi pystyä kääntämään kokonaan toiseksi ja siksi asteittainen tutustuttaminen on ensisijaista. Muita kissojen välisiä riitatilanteita ovat pelästymiset, sukupuolinen aggressiivisuus ja stressin sekä turhautumisen aiheuttamat riidat.
Kissojen riitojen hoito on pääosin stressinhallintaa ja turvan lisäämistä
Usein kissojen välejä hiertävät turvallisuudentunteen puute. On luonnollista, ettei luottamus uuteen tulokkaaseen synny hetkessä ja sekin on luonnollista että jos kaveri yhtäkkiä käyttäytyy kummallisesti, luottoa on vaikea palauttaa. Puutteellinen turvallisuudentunne aiheuttaa kissassa stressiä ja monesti välien korjaaminen lähtee liikkeelle stressinhallinnasta.