Koira haukkuu ja murisee ihmisille – mikä avuksi?
Ihminen on harvoin jos koskaan neutraali asia koiralle. Koira oppii tulkitsemaan yleensä erilaisia tilanteita taitavasti ja oppii, missä tilanteessa ihminen on uhka ja missä tilanteessa taas mahdollisuus. Monelle koirarodulle ja koirille ylipäänsä on tuhansien vuosien aikana jalostettu sellaista asennetta, että oma ryhmä ja oma perhe on tärkeintä ja perheen ulkopuoliset eläimet ja ihmiset ovat enemmän tai vähemmän epäilyttäviä. Koirille on siis normaalia ja lajityypillistä suhtautua vieraisiin ihmisiin varauksella.
Varauksellinen koira usein haukkuu karvat pystyssä ja voi käyttäytyä uhkaavasti. Tämä taas on omistajalle usein noloa ja tuottaa häpeää siitä, ettei ole osannut opettaa koiraa paremmin. Kun koira murisee tai haukkuu vieraille ihmisille, toiminta on usein kontekstuaalista, eli tilannekohtaista. Koira voi esimerkiksi oppia, että tietynlaisia ihmisiä kannattaa varoa, tai että ihminen voi muuttua uhkaavaksi jossakin tilanteessa, kuten eläinlääkärin vastaanotolla. Tai koira voi kokea omaan kotiin tulevat vieraat ihmiset uhkaaviksi, mutta samat ihmiset voivat lenkillä kohdatessa olla koiran mielestä vaarattomia. Vaikka koiran varauksellinen käyttäytyminen on ärsyttävää, sen taustalla on pelko ja siihen paras lääke on turvallisuudentunteen kasvattaminen.
Koirat ovat erilaisia suhtautumisessa ihmisiin
Koiran persoonaan ja toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, rodun alkuperäinen käyttötarkoitus, sosiaalistamiskausi ja pentuaikaiset kokemukset sekä ihmisiin altistumisen määrä ja laatu. Omistaja voi koulutuksella ja sosiaalistamisella eli harkitulla altistuksella vaikuttaa koiran suhtautumiseen, mutta ihmisiin varauksella suhtautuvaa koiraa ei välttämättä voi eikä tarvitsekaan saada rakastamaan kaikkia. Koiran elämässä tapahtuviin ihmiskohtaamisiin voi vaikuttaa parhaiten niin, että varmistaa niissä koiran kokeman turvallisuuden.
Varauksellisen koiran murina ja haukku eivät siis itsessään ole ongelmia, vaan pääongelma ja juurisyy on niiden taustalla oleva tunne, eli pelko. Koiraa ei voi tutustuttaa kaikkiin maailman ihmisiin, eikä se ole tarpeenkaan – koiran turvallisuudentunnetta voi kasvattaa monin eri tavoin.
Koira on herkempi eläin, kuin haluaisimme uskoa
Itsekin monesti huomaan vasta videolta, miten pienillä merkeillä koira kertoo jossakin tilanteessa, että sitä jännittää. Jännitys saattaa olla läähätystä, kielellä lipomista, rapsuttelua tai hidastelua. Jokaiselle koiralle muodostuu eri ihmiskohtaamistilanteisiin oma tyyli toimia. Sitä voi sanoa rutiiniksi tai rituaaliksi, jossa koira yleensä pysyy pitkään. Mikäli koira on innokas ihmisiä kohtaan, se voi tervehtiä heitä pirskahtelevasti. Vaikka koira jännittäisi ihmisiä, se voi näyttää aivan samalta kuin pirskahteleva innokas koira. Tämä hämää ihmistä. Ihmisiä jännittävä koira voi myös hyökätä kohti, haukkua tai sitten jämähtää tuijottamaan tai liikkua hidastetusti ihmisen ympärillä. Osa koirista pyrkii välttämään ihmistilanteita, jolloin on helppo huomata, että koiraa pelottaa.
Koiraa voi opettaa ihmiskohtaamisiin monipuolisesti
Kun ymmärretään ensin, että koiran reaktion taustalla on pelko, on helpompi ymmärtää myös, että ensisijainen keino pelon hoitoon on turvallisuudentunteen lisääminen. Turvallisuudentunnetta suhteessa vieraisiin ihmisiin voi lisätä monella eri harjoituksella ja keinolla. Näitä ovat mm. hallinnan tunteen lisääminen esimerkiksi poispäin palkitsemalla, passiivinen ja turvallinen altistus ja ihmisten esittäminen hyvässä valossa.