Koiran käsittely- ja hoitotoimet ovat yksi laaja kokonaisuus, jossa esiintyy paljon ongelmia. Koira vastustaa, rimpuilee, murisee tai uhkaa purra kun sitä yritetään käsitellä joko vieraan tai tutun ihmisen toimesta. Hoitotoimet ovat koiralle osittain rodusta riippuen välttämättömiä terveydenhoidon kannalta. Osa koiraroduista kaipaa enemmän turkinhoitoa, osa ihonhoitoa ja yksilön terveys vaikuttaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi lääkintää joudutaan tekemään.
Koirille haastavia käsittely- ja hoitotilanteita ovat esimerkiksi:
- Kynsien leikkaaminen ja lyhentäminen
- Turkinhoito; pesu, föönaus, harjaus, turkin leikkaus
- Hampaiden tutkiminen ja peseminen
- Korvien puhdistus tai lääkintä
- Silmätippojen laittaminen
- Tassujen pesu ja kuivaus
- Lääkkeiden antaminen suun kautta, pistoksella tai iholle
Jotkut hoitotoimet tehdään kotona omilla välineillä erilaisten ohjeiden mukaan ja nykyään on yhä helpompaa ulkoistaa osa hoitotoimista kaupallisille toimijoille.
Milloin hoitotoimenpide kannattaa ulkoistaa?
- Jos toimenpide toistuu vain kerran tai pari, se on helppo ulkoistaa. Jos taas kyse on säännöllisestä ja mahdollisesti koiraa stressaavasta toimenpiteestä, kannattaa ulkoistamista harkita tarkkaan.
- Ulkoistaminen on hyvä vaihtoehto silloin, jos siitä saa lisäarvoa kotona tehtäviin toimenpiteisiin ja kun toimenpide ei perustu pakottamiseen, vaan tähtää koiran pelon vähentämiseen erilaisten palkkioiden avulla.
- Mikäli toimenpide on melkein mahdoton tehdä, ulkoistaminen rauhoituksessa tehtävään toimenpiteeseen on hyvä ajatus.
- Kaikissa pohdinnoissa on syytä miettiä asiaa koiran kannalta – mikä on koiralle lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä mahdollisimman vähän stressiä aiheuttava tapa toimia.
Koiran käsittely ja sen opettaminen on perustunut kautta historian siihen, että koira on passiivinen tekemisen kohde ja siihen, että opettaminen tehdään altistamisen kautta. Toisin sanoen koiria on opetettu ja opetetaan yhä “sietämään” käsittelyä ja olemaan passiivisina paikoillaan toimenpiteiden aikana. Tämä tyyli ei huomioi koiran kokemusta tilanteessa, ja riskinä on se, että kun koiraa yritetään pakottaa, se muuttuukin aggressiiviseksi ja puolustautuu.
Kun koira saa huonoja kokemuksia käsittelytilanteista, se oppii eri tavoin välttämään niitä ja koiran käyttäytyminen voi muuttua hyvin arvaamattomaksi. Koirasta riippuen sen uhkatilannestrategia voi olla joko passiivinen tai aktiivinen. Neljä erilaista uhkatilannestrategiaa ovat:
- Hyökkäys. Koira lähtee vastaamaan kokemaansa uhkaan aktiivisesti, eli murisee, hyökkää tai puree.
- Pakeneminen. Koira yrittää paeta paikalta ja yrittää välttää tilannetta kaikin keinoin.
- Häslääminen ja mielistely. Koira yrittää liennytellä ihmistä tai painaa kaasua ja ohjaa huomiota muualle.
- Jäätyminen. Koira hidastuu, jäätyy paikoilleen ja lamaantuu. Tämä tulkitaan usein väärin.
Toistuvat uhkatilanteet aiheuttavat stressiä
Koirien käyttämille uhkatilannestrategioille löytyy monenlaista vastausta ihmisiltä. Usein peloissaan oleva koira on naurun kohteena ja koiria syytetään helposti draamailusta. Koiran näkökulmasta tilanne on aina todellinen ja aiheuttaa koiralle stressiä. Varsinkin säännöllisesti toistuvat pitkäkestoiset pelkoa aiheuttavat käsittelytilanteet voivat kuormittaa koira pahasti ja vaikuttaa kielteisesti sen elämänlaatuun.
Pelkoa on mahdollista poistaa
Koiran pelkoa on mahdollista vähentää, vaikka tilanne olisi hyvin haastava. Useimmissa tapauksissa mahdottomasta toimenpiteestä saadaan koulutuksen kautta tehtyä koiralle huomattavasti vähemmän stressaava kokemus.
Pelon vähentämisen keskeisin työkalu on turvallisuudentunteen lisääminen. Koiran turvallisuudentunne lisääntyy, kun se saa onnistumisen kokemuksia tilanteesta. Keskeinen rooli on ihmisellä ja ihmisen toiminnalla. Usein käsittelytilanteessa koira pelkää ihmisen toimintaa jopa enemmän kuin esimerkiksi välinettä. Tästä syystä ihmisen toiminnan muuttaminen helpottaa koiran oloa ja koria voi enemmän alkaa luottaa ihmiseen.
Ennakoitavuus lisää koiran turvaa
Käsittelytilanne on aina sosiaalinen tilanne, jossa ihminen tekee toimenpidettä ja koira on tekemisen kohteena. Yksinkertaisin tapa lievittää koiran stressiä on lisätä sen mahdollisuuksia ennakoida tilanteita. Tämä ei ole mikään uusi asia, vaan on huomattu esimerkiksi 70-luvulla (Weiss, 1971): rotat, jotka saivat varoituksen ennen sähköiskua, saivat vähemmän vatsahaavoja kuin ne rotat, jotka saivat sähköiskuja varoittamatta.
Eläimen kyky ennustaa tuleva tapahtuma vaikuttaa se kokemaan stressiin ja tämä liittyy hoitotoimiin niin, että koiraa ei kannata säikäyttää tai yllättää. Esimerkkejä yllättämisestä ovat esimerkiksi kynsileikkureiden piilottaminen sohvatyynyjen väliin tai koiran nappaaminen syliin ennalta varoittamatta. Yllättäminen saa koirassa aikaan usein jatkuvaa varovaisuutta, kun se ei osaa ennakoida, milloin sen on syytä olla varuillaan.
Toisaalta stressinhallinnan kannalta ennakoitavuuden lisääminen on yksinkertaista. Ennakoitavuus tarkoittaa sitä, että vaikka koira edelleen stressaisi tilannetta, on parempi että muissa tilanteissa sen ei tarvitse olla huolissaan. Ennakoitavuuden tarkoitus on lisätä jokin vihje stressaavaan tilanteeseen, kuten kynsileikkurit esille ennen kynsien leikkaamista.
Ennakoitavuus ei helpota koiran oloa pelottavassa tilanteessa, mutta se helpottaa koiran oloa tämän tilanteen ulkopuolella.
Hallinnan tunne auttaa selviytymään
Hallinnan tunne eli kontrolloitavuus ei sekään ole uusi asia. Rotilla havaittiin, että kun niillä oli mahdollisuus hallita ja välttää vipua painamalla sähköisku, ne kokivat vähemmän stressiä eli saivat vähemmän vatsahaavoja kuin ne rotat, jotka eivät voineet kontrolloida sähköiskuja.
Sähköisku on rotalle epämiellyttävä kokemus samalla tavalla kuin moni toimenpide on koiralle. Hallinnan tunne eli kontrolli on selviytymiskeino, johon niin rotta kuin koirakin tarttuu helposti.
Koiralla pelkän kontrollin antaminen hoitotoimiin on haastavaa, koska koira alkaa käyttää kontrollia siihen, että ei hyväksy toimenpidettä. Tämä on täysin normaali ilmiö esimerkiksi kynsien leikkaamisessa – jos koiralle annetaan kontrolli tilanteeseen, se valitsee usein, että ei leikata. Tämä ei tietenkään pelkästään helpota kynsien leikkaamista, vaan tarvitaan rinnalle muitakin toimia, jotta koira alkaisi joskus haluta kynsien leikkaamista.
Työkaluna kontrolloitavuus on kuitenkin erittäin tehokas, ja sitä kannattaa käyttää aina kun vaan mahdollista.
Hoitotoimien harjoittelu on monipuolista
Hoitotoimien harjoittelussa tavoite on toisaalta saada koira tottumaan eli hyväksymään erilaista koskettamista tai tekemistä ja toisaalta rentoutumaan, pysymään paikoillaan ja säilyttämään motivaatio.
Hoitotoimien harjoittelussa voi kaikkia eri osa-alueita harjoitella erikseen:
- Asento ja kesto – missä asennossa koira on toimenpiteen aikana? Pystyykö koira pitämään asennon halutun aikaa silloin, kun mitään ei tehdä?
- Palkitseminen ja motivaatio – mikä syy koiralla on olla toimenpiteessä mukana? Miten koiraa kannattaa palkita, jotta se haluaa osallistua?
- Rentous ja turvallisuudentunne – millaisilla harjoituksilla koira saadaan rentoutumaan ja kokemaan olonsa turvalliseksi? Miten koira saadaan luottamaan ihmiseen?
- Vuoropuhelu eli sosiaalinen kontrolli – miten lisätä koiran kokemaa hallinnan tunnetta suhteessa toimenpidettä tekevään ihmiseen?
Ihmisen vaikutus koiraan hoitotoimien aikana on monitahoista. Koira aistii ja tunnistaa ihmisen stressin hiestä ja hengityksestä (Wilson et al., 2022), mikä voi hankaloittaa hoitotoimien tekemistä. Varsinkin jos ihminen yrittää pakottaa koiraa, voi koira kokea tilanteen hankalaksi ihmisenkin stressin takia. Olisi tärkeää miettiä sellaisia hoitoharjoituksia, joissa myös ihminen voisi aidosti rentoutua.