Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Monilla netistä löytämilläni koirakursseilla harjoitellaan perustaitoja, kuten sivulletuloa, kontaktia, maahanmenoa, luoksetuloa jne.

Ihan kiva. Niille joita kyseiset liikkeet kiinnostavat. Olen ollut huomaavinani, että kysyntää olisi nimen omaan sellaisille kursseille, joissa saa 1) vertaistukea (muillakin on ongelmia), 2) täsmäapua ajankohtaisiin asioihin (eilen se haukkui ovikellolle) ja 3) toivoa siihen, että koiran kanssa on mahdollista selviytyä (kyllä kai tunnelin päässä on valonpilkahdus).

Pitäisi olla sellaisia kursseja, joissa valmennettaisiin koiranpitoon. Kyllähän sitä kontaktia on kiva harjoitella, mutta vielä kivempaa se on jos ymmärtää miksi. Kaikki eivät halua kouluttaa koiralleen mitään temppuja tai harrastaa mitään erityistä. Tämä on ok, eikä suinkaan tarkoita että koiran elämä olisi jotenkin huonoa.

Koira on monelle perheenjäsen, jonka kanssa halutaan vain elää ja selvitä hengissä ja silti voidaan tehdä juttuja. Pieni helpotus hihnassa vetämiseen voi riittää.

Minusta koiran perustaidot ovat: sosiaalistuminen, rauhoittuminen, leikkiminen, hihnakävely, luoksetulo, istuminen ja omistajan hauskuutus.

Kerro millaiselle kurssille sinä haluaisit osallistua!

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

0 kommenttia kirjoitukseen “Koiran perustaidot

  • elokuu 24, 2011 at 8:18 am
    Permalink

    —”Minusta koiran perustaidot ovat: sosiaalistuminen, rauhoittuminen, leikkiminen, hihnakävely, luoksetulo, istuminen ja omistajan hauskuutus.”—
    Olen ihan samaa mieltä (Jackrusselterrieripojan kanssa) !

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 8:41 am
    Permalink

    Koirakouluja joskus pitäneenä huomasin tosiaan että ihmisiä kiinnostaa eniten se päivittäisen kanssakäymisen sujuvuus ja helppous; nätisit lenkillä, kuuliaisuus ja rauhoittuminen kotona. Usein koirista tehdäänkin jo heti pennusta kamalan kovia höseltäjiä, kun uudet omistajat kuvittelevat että koiraa pitää koko ajan lenkittää, virikkeistää, kouluttaa ja komentaa. Ihmiset unohtavat että koirat oppivat myös huomioimattomuudesta ja rauhassa olosta. Joskus ennen vanhaan pienten pentujen kanssa ei juuri leikitty ja koulutushommat aloitettiin vasta siinä vuoden ikäisinä. Pentuajan koirat saivat vaan olla perheen mukana päivittäisissä toimissa ja tehdä mitä haluavat ja liikkua ja nukkua vapaasti. Olikohan silloin vähemmän eroahdistusta ja ylivilkkaita koiria?

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 9:18 am
    Permalink

    Ehkäpä kaikkein tärkeimmiksi itse luettelisin luoksetulon ja paikallaan odottamisen. Niillä pärjää jo todella pitkälle. Ja tietysti koiran pitäisi olla ylipäätään sosiaalinen, että se osaa olla muiden ihmisten ja koirien seurassa asiallisesti.

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 10:04 am
    Permalink

    marjut on oikeassa. Bretonipoika 2v ei osaa mitään muuta kuin tulla suvereenisti toimeen toisten koirien kanssa, rauhoittua paikassa kuin paikassa, kävellä hihnassa (joskin se ei aina suju kovin hyvin, mutta pitäähän sitä olla haasteita!), tulla luokse ja istua. Ja tottakai, hauskuuttaa meitä ihmisiä!
    Miska on maailman paras koira, upea pieni seuralainen, jonka ei oikeastaan tarvikaan osata yhtään mitään muuta.

    Sellainen koirakoulu olisi kyllä kiva, jossa olisi muitakin koiria jotka eivät osaa mitään muuta kuin olla hassuja ja rakastettavia. Mulle riittää se, että koira on kiltti. En mä niiltä oikeastaan muuta vaadi. Olis kiva, jos muutkaan ei vaatis mun koiriltani muuta.

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 12:12 pm
    Permalink

    Erittäin hieno insertti!! Suurelle osalle riittää mainiosti (itselleni myös..),että koira on kaveri. Se saa riittävästi peuhata kaverien kanssa, tulee luokse vislauksesta, (iso koira menee käskystä maate..)ja osaa rauhoittua esim. kotona. Koiria kuskataan kaikenmaaliman ”harrastuksissa” ja nämä perustaidot puuttuvat täysin!!

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 2:06 pm
    Permalink

    Tokihan sosiaalistuminen, rauhoittuminen, leikkiminen, hihnakävely, luoksetulo, istuminen ja omistajan hauskuutus ovat koiran perustaitoja, mutta myös muista taidoista on selkeästi hyötyä. On kouluttajan huonoutta, jos hän ei osaa perustella kurssilaisille miksi kontakti on tärkeä tai jos hän olettaa kaikkien pentukurssilaisten tähtäävän tottelevaisuusvalion titteliin. Mielestäni näiden luettelemiesi ”perustaitojen” opettaminen ei sulje pois erilaisten liikeiden opettelua eikä päinvastoin. Paljon (ellei jopa kaikki) riippuu siitä, millainen kurssin vetäjä on ja millaisesta massasta kurssilaiset kerätään.

    Reply
  • elokuu 24, 2011 at 6:01 pm
    Permalink

    Hyviä kirjoituksia. Pistivät taas kerran pohtimaan tätäkin asiaa. Kaveri, jonka kanssa on mukava olla ja liikkua. Se on minusta hyvä lähtökohta. Näin sanon, itsekin kouluttajana toimineena ja monenlaisia koiria nähneenä sekä erilaisten koirien kanssa kotini jakaneena. Mitä sitten on tuo mukavuus? Olisiko se varmuutta siitä, että koira ei omalla toiminnallaan aiheuta ”härdellejä”. Eli juuri niitä asioita joita kirjoituksessa ja kommenteissa on mainittukin: Luoksetulo, rauhoittuminen, kyky tulla toimeen toisten hengittävien olioiden kanssa. Maaritilla oli mielenkiintoinen huomio. Ennen tosiaan sanottiin, että koiria saa aloittaa kouluttamaan vasta kun niillä on vähän ikää. Nykyään suuntaus on, että se aloitetaan jo muutaman viikon ikäisenä. Otammeko koirien kouluttamisen nykyään ”liian tosissamme” vai ”painostaako” elinympäristömme meitä kouluttamaan koiriamme toisin kun ennen? Koirien kanssa harrastetaan nykyään kovin monenlaista ja toisinaan näkee koirakkoja joissa kumpikaan ei näytä nauttivan tekemisestä. Onko koirista tulossa enemmän harrastusvälineitä kun kavereita joiden kanssa ”vaan” hengaillaan ja pidetään kivaa?

    Reply
  • elokuu 25, 2011 at 8:55 am
    Permalink

    Olen arkitottelevaisuuskurssilla, jossa aiheina on myös hyppy ja nouto. Ei vaan mene mulle jakeluun, miksi ARKItottelevaisuudessa niitä käydään. Paikallaan olo ja rauhoittuminen olisi varmaan suurimmalle osalle kurssilaisista paljon mielekkäämpää. Hyvää kurssilla on mm. se, että koiraa totutetaan joka tunnilla vieraiden ihmisten käsittelyyn.

    Reply
  • elokuu 25, 2011 at 11:42 am
    Permalink

    saako mainostaa? olen käyttänyt koirakoulu vision palveluja kohta vuoden, erittäin tyytyväisenä. siellä nimenomaan kysyttiin, mitä minä haluan koiralleni opettaa; pitää miettiä mitä tavoitteita itsellään on. kontaktista aloitettiin, mutta mulle oli kyllä selvää miksi. ja siitä on ollut hyötyä! en tiedä miten tälle ensimmäisen koiransa huoltajalle olisi käynyt tuon hyperaktiivisen, nokkelan ja terävän sheltin kanssa muuten…

    Reply
  • elokuu 29, 2011 at 10:16 am
    Permalink

    Meille tuli pari vuotta sitten pelkoagressiivinen pentu, jonka kanssa huomattiin olevamme todella yksin. Osa koirakouluista käänsi heti selkänsä ”Ei-ongelmakoirille” asenteella, toiset ottivat mukaan isoon joukkoon ja kehoittivat käyttämään melko omituisia opetusmetodeja jossa koira meni lopullisesti ihan sekaisin. Sitten oli tietysti nämä ”koirakuiskaajat”, sievoisella tuntiveloituksella, joiden jutut olivat vähintäänkin yhtä epäsopivia ko. pennulle. (En yleistä, varmasti osaajiakin on, muttei meidän kohdalle riittänyt)

    Päätin omanpään mukaan alkaa toimia, annoin paljon aikaa ja käytin maalaisjärkeä ja nyt pentu on varsin mukava, joskin edelleen vaatii paljon, mutta täysin toimiva, kiltti koira. Olisin kaivannut jonkun oikeasti osaavan, pitkänlinjan koiraihmisen tukea edes muutaman kaksinvietetyn juttutuokion verran, hänen näkökantaansa nähdessään koiran. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt.

    Eli pitkän sepostuksen pointtina todellakin se kuunteleminen, keskustelu ja uskon valaminen silloin kun on vaikeaa, osaavan, järkevän ja kokeneen ihmisen kanssa. Pienryhmät (2-4koirakkoa) olisi myös pop, täällä ainakin näissä ryhmissä oli reilusti yli toistakymmentä koiraa ihmisineen ja kova hälinä.

    Reply

Mitä mielessä?