Koiran pitäminen vapaana ei ole velvollisuus. Huono omatunto tai jatkuva syyllisyys saattavat ajaa meitä ratkaisuihin, jotka eivät ole a) koiralle itselleen tai b) ympäristölle turvallisia. Mielestäni turvallisuus on niin tärkeä arvo, että sen tulisi ohjata toimintaa enemmän kuin minkään muun seikan. Mikäli et ole aivan varma, että koirasi tulee kutsusta välittömästi luokse, älä pidä sitä vapaana! Älä pidä koiraasi vapaana, ellei se ole täysin hallinnassa, vaikka se olisi kuinka kiltti eikä tekisi kenellekään mitään.
Huomioi turvallisuus kun pidät koiraa vapaana
Koiranomistajalla saattaa olla sekä ulkoisia että sisäisiä paineita pitää koiraa irrallaan. Ajatus saattaa tuntua houkuttelevalta, jos vertaa pitkiin ja uuvuttaviin hihnalenkkeihin. Kuitenkin on täysin odotettavissa, että keskivertokoira lähtee jäniksen tai peuran perään sellaisen nähdessään. Koira voi myös juosta tielle, puuta päin tai toisen koiran luo kauemmaskin. Koira on aina omistajansa vastuulla, eikä kannata luottaa sokeasti siihen, että koira aina tulee takaisin tai osaa pysyä pois hankaluuksista. Koira katoaa paljon todennäköisemmin irti ollessaan kuin hihnasta.
Tunne oman koirasi tavat
Millä tavalla olet rakentanut luoksetuloa? Mitä ässiä sinulla on hihassa jänisten tai muiden eläinten voittamiseksi? Kuinka kauas koirasi irtoaa ja mikä sen reaktioaika kutsuun on? Mikäli koiran reaktioaika on jo pihalla pitkä ja asenne kutsumiseen ”tullaan tullaan kun ehditään”, ei kannata kokeilla onneaan esimerkiksi metsässä. Kuten muissakaan asioissa, tässä ei ole kyse joko-tai -ilmiöstä. Mikäli sinulla on mahdollisuus ja tavoite pitää koiraa turvallisesti irti, ota se prosessina. Koirassa ja varsinkin ympäristössä on päiväkohtaista vaihtelua – aina ei kannata päästää irti, vaikka juuri eilen onnistui. Oman pelisilmän kehittäminen on prosessin ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe on oman koiran taitotason hyväksyminen ja kolmantena tulee kehittämistoimet.
Pohdi myös näitä näkökulmia
Punnitse hetki omia arvojasi; ovatko luonto ja eläinten hyvinvointi sinulle tärkeitä asioita? Ota tämä huomioon myös luonnoneläinten kohdalla ja huomioi niille turvattu pesimärauha keväästä syksyyn. Metsissä voi olla pahimmillaan aikamoinen vilske, jos jokainen koiranomistaja ajattelee, että ei minun koirani pesimärauhaa häiritse.
Vaikka saisit oman koirasi kutsumalla luoksesi, ota huomioon muiden lenkkeilijöiden kokemukset. Moni koiranulkoiluttaja tai ilman koiraa kulkeva ei halua iholleen sitä kilttiäkään koiraa. Kytkemällä koirasi paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, viestität tehokkaasti että tilanne on sinulla hallinnassa. Mieti, miltä sinusta tuntuisi kulkea koiran kanssa omaa laumaasi vastaan.
Miten vahvistaa luoksetuloa?
Luoksetuloharjoittelu on erittäin tärkeää ja siihen (ehkä enemmän kuin muihin taitoihin) liittyy pelisilmän kehittäminen. Luoksetulovihjeitä on helppo vesittää ja ankkuroida vääriin asioihin. Sana tänne voi alkaa tarkoittaa koiralle, että mene naapuriin tai valpastu ja pälyile ympärillesi. Luoksetulon treenaaminen varsinkin vaikeissa tilanteissa vaatii kylmiä hermoja.
Perinteisten ”toinen pitää, toinen kutsuu” – ja jättipalkalla tehtävien kutsumisten ohella voi miettiä asiaa tukitaitojen kautta. Yksi tukitaito on koiraan koskeminen ja siihen liittyvä asenne. Mitä se tarkoittaa, jos koira tulee luokse kun juokset poispäin, mutta ei silloin, jos kumarrut sitä kohti? Entä miksi koira tulee hitaammin jos kuljet sitä kohti? Vai onko näissä eroja? Entä miksi koira tulee avoimella paikalla hyvin, mutta metsässä irtoaa kauas ja viivyttelee?
Toinen oleellinen tukitaito luoksetuloa ajatellen on luopuminen. Väitän, että koiran asenne mahdollisiin kerran elämässä-tilaisuuksiin riippuu ainakin jonkin verran siitä tyylistä, jolla luopumista on harjoiteltu.
Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän
VIP-jäsenenä näet videon, jossa pohdin luoksetuloharjoituksia mm. luopumisen näkökulmasta.
VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.