Vireensäätely tai vireenhallinta ovat todella suosittuja aiheita koiraharrastuksissa. Koira voi olla liian korkeassa vireessä suorittaessaan jotain tehtävää tai liikettä; lisäksi puhutaan matalavireisistä koirista, jotka hölköttelevät ilman sen kummempaa kiirettä menemään ja haistelevat mennessään hallin lattiaa. Itse ajattelen, että vire ja sen hallitseminen ei ole kovin yksinkertaista, mutta hyvään alkuun pääsee kun ymmärtää mikä kaikki taustalla voi vaikuttaa.
Mikä kaikki vaikuttaa koiran vireeseen?
Koiran vireystilaan vaikuttaa vuorokaudenaika. Koira on erilaisessa vireystilassa aamulla herättyään ja iltapäivällä. Vireystila vaihtelee vuorokausirytmin mukaan, jonka koira sopeuttaa vastaamaan ihmisensä rytmiä. Koira usein nukkuu päivällä, jos ihmiset ovat poissa kotoa. Koira sopeutuu olemaan pirteänä niihin aikoihin, kun sen kanssa puuhastellaan jotain. Epätasapaino koiran ajankäytössä näkyy vireensäätelyongelmana – näin voi käydä jos koira kärsii esimerkiksi univajeesta. Univaje saa koirasta ärtyisän ja joskus herkästi kuumenevan. Isot asiat vaikuttavat yleensä koiraan enemmän ja voimakkaammin kuin pienet asiat; siksi on tärkeää havainnoida koiran ajankäyttöä ja tehdä mahdollisia korjauksia ennen kuin säntää korjaamaan hetkellistä virettä.
Virettä havainnoidaan usein harjoittelutilanteessa, ja harjoitustilanteen sisällä tietyssä liikkeessä. On tärkeää huomata, että koiran vire on kehittynyt johonkin suuntaan jo ennen varsinaista tehtävää. Pohjalla vaikuttaa koiran yleinen päivän kunto ja päivän fiilis. Sen päälle tulee odotusarvo treenitilannetta kohtaan sekä seikkailu harjoituspaikalle. Koiran vireeseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi autossa tai häkissä odottelu – joko toivotulla tai vähemmän toivotulla tavalla.
Varsinaisessa harjoitustilanteessakin on usempia asioita, jotka voivat vaikuttaa vireeseen. Oma mielipiteeni on se, että usein ns. ylivireisen koiran toiminnan taustalta löytyy jonkinlainen konflikti tai supervihje. Samoin ajattelen ns. matalavireisestä koirasta, että taustalla voi olla ristiriita joko ulkoisessa maailmassa tai koiran pään sisällä – koira voi esimerkiksi kokea ohjaajan toiminnan painostavana. Vireeseen voivat vaikuttaa erilaiset häiriöt, verryttely, visuaaliset vihjeet tai meille ihmisille pääosin huomaamattomat hajumaailman vihjeet sekä ei lainkaan vähäisimpänä oma toimintamme.
Havainnoi ennen säätelyä
Joskus kannattaa lopettaa hetkeksi niin sanottujen huonojen toistojen pelko ja hetken aikaa havainnoida tilannetta, jossa ongelma esiintyy. Helposti tulee painetta välttää tehtäviä, joissa koira nousee liikaa tai sen vire laskee. Tyypillisesti virettä säädellään muuttamalla verryttelytapaa tai opettamalla koiralle, että sen tulee olla rauhallinen ennen tehtävää, tai matalavireisellä koiralla nostamalla palkkion arvoa. Olisi kuitenkin hienoa, jos virettä ei tarvitsisi erikseen säätää tai päsmäröidä, vaan tehtävä itsessään aiheuttaisi koiralle juuri optimaalisen vireen.
Havainnoidessa koiran toimintaa kannattaa yrittää miettiä, mikä kaikki tulee a) isosta kuvasta, eli millä tavalla koiran päivä tai viikko vaikuttavat siihen millainen se on tällä hetkellä, b) ennakoivista vihjeistä treeniin eli automatkasta, odottelusta, tietyistä välineistä ja c) senhetkisestä ympäristöstä – ohjaajasta, muista häiriöistä tai d) itse tehtävästä. Koiran opittua kiihtymystä voi olla hankala muuttaa levollisuudeksi nopealla aikataululla, varsinkin jos vireongelman taustalla on jonkinsorttinen konflikti. On kuitenkin sitä helpompi purkaa tilannetta, mitä pienemmästä kokonaisuudesta on kyse. Tästä esimerkkinä uuden vihjeen opettaminen tehtävälle, joka on saattanut saastua. Joskus se toimii!
Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän
VIP-jäsenenä kuulet kokonaisen soittolistan podcasteja vireenhallintaan liittyen!
VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.
Olisiko vinkkejä koiran ylettömään kiihtymiseen? Eli kun koira lähtee täysin ylikierroksille arjessa ja treeneissä. Arjessa tilanteet liittyvät kohtaamisiin yōn tai muun erossa olon jälkeen. Treeneissä kierrokset menee yli milloin mistäkin syystä. Kiitos!
Kiihtyminen on tai voi olla monen tekijän summa: siinä voi olla mukana turhautumista, toiveikkuutta ja odotuksia ja toisaalta arjen aikabudjetti vaikuttaa myös. On vaikea sanoa yhtä syytä tai vinkkiä, kun kaikessa on kyse kokonaisuudesta. Aloittaisin aikabudjetin laatimisesta ja arjen analysoinnista. Sosiaalinen elämä/lepo/aktiviteetit – onko nämä koiran mielestä tasapainossa. Sitten varmaankin erilaisten vihjepolkujen läpikäyminen, onko koira oppinut kiihtymään jossain tilanteissa vai kiihtyykö se esimerkiksi konfliktin seurauksena.