Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Kävin Lopella tutustumassa kolmen ponin pihattoelämään. Ponit saivat hurjan tuloksen päivittäisessä omaehtoisessa liikkumisessa; päivittäin kilometrejä kertyi lähemmäs kymmenen.

Seurannassa käytettiin MyLogger- laitetta, joka tallensi ponin liikkeet esim. yön aikana. Kokonaismatkan lisäksi kuljetut reitit tallentuivat kartalle, josta voi jälkikäteen päätellä mikä ponia liikutti.

Maalaisjärjellä ajateltuna kymmenen kilometrin ekstraliikunnalla päivittäin täytyy olla vaikutusta hevosen terveyteen ja hyvinvointiin. Reippaan ratsastustunnin aikana hevonen voi liikkua vajaat kymmenen kilometriä; kuvittele siihen lisäksi toinen mokoma kävelyä sillä aikaa kun itse lepäät sohvalla.

Et tarvitse kallista kävelytyskonetta, kun muokkaat ympäristöä, jotta hevonen liikkuu mielellään. Tarvitset  ainoastaan luovuutta ja viitseliäisyyttä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

6 kommenttia kirjoitukseen “Kuinka paljon hevosesi liikkuu II: pihattoelämää Lopella

  • syyskuu 22, 2011 at 9:03 am
    Permalink

    Olisiko kuvia vielä enemmänkin? Miten hevosten ruokintapisteet oli järjestetty, entäs makuuhalli?

    Reply
    • syyskuu 24, 2011 at 8:09 am
      Permalink

      Kävin lisäämässä kuvia. Poneilla oli käytössään kaksi sisätilaa, joissa kummassakaan ne oleilivat pääosin kuumalla säällä. Toinen pihatto oli tehty vanhaan kellariin ja toinen oli vanhassa navetassa. Ruokintapisteitä oli useita ja talvisin heinät levitellään ulos.

      Reply
  • syyskuu 22, 2011 at 11:32 am
    Permalink

    Minulla on vanha suomenruuna ja pieni shettis kuivaheinällä kotitarhassa, jonka koko on noin puoli hehtaaria. Molemmilla kaviokuumehistoria, jonka vuoksi eivät pääse laitumelle kesälläkään. Tilaa on, mutta ellei näitä jotenkin motivoi, niin nehän möllöttää yhdessä nurkassa suurimman osan päivää ja siitä jalat turpoavat ja muodostuu heinämaha, vaikka saisivat heinää hyvin kohtuullisen määrän. Viime talvena kun lunta oli paljon sen huomasi selkeästi, jälkiä oli vain tarhan toisessa päässä kun toisessa päässä ja varsinkin tarhan keskellä kinokset kasvoivat koskemattomina.

    Ryhdyin levittämään heinät pikku tupoissa ympäri tarhan aluksi ihan sen vuoksi että talloisivat lunta ja saisivat siten enemmän liikkumavaraa. Nopeasti huomasin myös heinien levittelyn muut vaikutukset, heinämaha kutistui ja jalkojen turpoilu väheni selvästi. Nyt sitten heinät levitetään aina ja molemmilla on hyvä peruskunto kun kävelevät omaa tahtiaan ympäri tarhaa koko päivän. On suokkivanhuskin vetreytynyt selvästi ja lähtee lenkillekin reippaasti ja hyvillä mielin. 🙂

    Onhan tuosta vähän enemmän vaivaa päivittäin, mutta omasta mielestäni kannattaa ehdottomasti, kun hyöty on noin selvästi havaittavissa.

    Reply
  • Pingback: Iso laidun pitää kunnossa | Eläinkoulutusblogi

  • helmikuu 23, 2014 at 8:48 am
    Permalink

    Itsekin ehkä teen ensi kesänä hevosille metsään kujia. Toivottavasti tavalliset kesänauhat ja muovikepit riittäisivät pitelemään hevoset omalla puolellaan niin saisin kyhättyä aluksi aihioita ja kokeilla eri reittejä. 🙂

    Reply

Mitä mielessä?