Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

On olemassa orikortti, rotukortti, historiakortti ja oma inhokkini kyllä ne luonnossakin-kortti. Tätä käytetään erityisesti silloin, kun perustellaan koiran tai hevosen tiettyjä käsittelymenetelmiä.

Kyllä ne luonnossakin toisiaan simputtavat ja kiusaavat. Eli meidän on perusteltua toimia näin. Kyllä ne luonnossakin toisiaan paimentavat ja hylkivät, miksemme käyttäisi samoja menetelmiä kuin ne toisilleen käyttävät? Kyllä hevonen kohtelee muita eläimiä samalla tavoin kuin hevosia. No se olisikin yllätys jos se jonain päivänä näyttäisi keskisormea tai kirjoittaisi blogiin kärkevän palautteen.

Me emme nyt ole luonnossa. Luonnossa hevoset eivät elä ihmisten rakentamissa talleissa. Kukaan ei ratsasta tai aja niillä luonnossa. Luonnossa ne eivät seiso 24/7 häkissä. Hevoset eivät ratsasta toisillaan. Ne eivät käytä raippamerkkiä toisiinsa. Eivät pue kuolaimia toisilleen eivätkä taluta toisiaan naru- tai missään muussakaan riimussa. Eivät maastakäsittele toisiaan eivätkä ohjasaja toisiaan.

Lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät merkitse nykyisessä tallisuunnittelussa tai hevosenpidossa yhtään mitään. Hevosia pidetään erillään muista, ruokitaan epäluonnollisella tavalla ja estetään laiduntajalle tyypillinen liikunta. Kuitenkin joissain käsittelymenetelmissä pidetään todella tärkeänä sitä, että ”puhutaan hevosen kieltä”.

Eikö se ole kyllä se luonnossakin-logiikalla perusteltua, että hevonen potkii, pukittaa tai hyppii pystyyn? Niinhän ne luonnossakin selässä roikkuville kissapedoille tekevät. Jos hevonen ei erottaisi ihmistä hevosesta, se olisi kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten.

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

Yksi kommentti “Kyllä ne luonnossakin-kortti

  • elokuu 28, 2014 at 1:20 pm
    Permalink

    Laumassa hevoset ”maastakäsittelevät” (kommunikoivat, liikuttavat toisensa jalkoja, paimentavat, rapsuttelevat) toisiaan jatkuvasti. Jos hevonen haluaa syödä siellä missä toinen syö se usein väistättää toisen pois. Joskus hevonen hakee liian kaukana olevan hevosen takaisin lauman luokse (ts.paimentaa sitä). Ne usein muodostavat pareja ja hakeutuvat kaverin rapsuteltavaksi. Hyvä ihmisen tekemä maastakäsittely vapaana olevan hevosen kanssa on samanlaista.

    Hevonen ei lakkaa olemasta hevonen ja toimimasta lajityypillisellä tavalla silloin kun se toimii ihmisen kanssa. Mitä se lajityypillinen tekeminen vakiintuneessa laumassa ja ihmisen kanssa on?

    Hevonen väistää luonnostaan painetta aiheuttaa paineen sitten hevonen laskemalla päätä ja liikkumalla kohti jne. tai ihminen esim. pyörittämällä narua. Hevoselle on lajityypillistä väistää sitä painetta.

    Hevoset ovat myös luonnostaan seuraajia. Jos laumassa hevonen lähtee kävelemään usein toinen/toiset lähtevät seuraamaan sitä. Hevonen toimii samalla tavalla ihmisen kanssa. Seuraaminen on sille luonnollista. Itse ole kokeillut tätä yhden ja useamman hevosen kanssa sekä kentällä, tarhassa että laitumella ja samalla tavalla ne toimivat. Lähtevät seuraamaan ihmistä samalla tavalla kun ne seuraavat toista hevosta.

    Hevosilla on myös ns. ”parviäly” eli ne liikkuvat joskus nopeasti, vaihtavat suuntaa nopeasti eivätkä silti törmäile toisiinsa. Ne liikkuvat laumana ja kun ihminen tekee maasta vapaana olevien hevosten kanssa ihmisenkin pitää liikkua osana laumaa. Tämä ei opi kun tekemällä paljon maasta vapaana olevien hevosten kanssa.

    Hevoset myös paimentavat toisiaan eri tavoilla ja erilaisista asemista suhteessa toisiin hevosiin. Asia on aika paljon monimutkaisempi kun perinteinen nolla-linja ja paineella paimennetaan ajattelu. Usein hevonen esim. ensin paineella (laskee päätään ja liikkuu kohti) liikuttaa/väistättää toisen etujalkoja ja sen jälkeen kävelee toisen ohi ja toinen lähtee seuraamaan (vrt. luonnostaan seuraaja). Itse usein käytän tätä tapaa jos paimennan hevosen esim. sillan yli. Toki sen voi tehdä myös ns. nolla-linjasta paineen ja sen poiston (negatiivisen vahvisteen) avulla. Hevonen ohjataan sillalle paineen (joko paineen tai oman liikkeen avulla) jos sen halutaan liikkuvan kauemmaksi tai liikkumalla niin että hevonen tulee kohti (pyytämällä sitä lähemmäksi). Tässä pitää liikkua ”laumana” hevosen kanssa (ns.”parviäly).

    Hevoset pyrkivät muodostamaan pareja laumassa ja ne hakeutuvat herkästi kaverin luokse. Siellä ne sitten oleilevat, rapsuttelevat toisiaan jne. Kentällä ihmisen pitäisi pyrkiä siihen että hän on se hevosen laumakaveri jonka luokse hevonen haluaa tulla rapsuteltavaksi/rapsuttelemaan. Tässä on oleellista tekemisen rytmi. Rytmin pitää olla samanlainen kun laumassa. Eivät hevoset sielläkään koko ajan suorita jotain vaan ne hengailevat, rapsuttelevat, katselevat maailmaa jne. kaverin kanssa. Silloin hevoselle on luonnollista olla ihmisen luona aivan kuten se on laumassa laumakaverin luona.

    Kaikki asiat mitä ihminen tekee maasta vapaana olevan hevosen kanssa löytyvät hevoslaumasta. Silti se ei ole simputtamista eikä edes sulje pois operantin ehdollistumisen teoriaa (väistättäminen paineen avulla/negatiivinen vahviste, rapsuttelu/positiivinen vahviste jne.). Hevoset oppivat myös laumassa näiden vahvisteiden avulla toisiltaan.

    Reply

Mitä mielessä?