Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Kun pentu tulee kotiin, haluamme, että se oppii pyytämään ulos. Sen jälkeen melkein kaikki pyytäminen katsotaan kerjäämiseksi, vaatimiseksi tai komentamiseksi. Koulutuksessa annetaan koiran tavallaan valita kyllä/ei-asteikolla; valitseeko se oikein vai valitseeko se olla tekemättä. Kuitenkin, jos koira valitsee olla tekemättä tehtävää, se katsotaan koulutuksen epäonnistumiseksi. Koira saa joskus ”valita” omaehtoisesti tauon; sekin on hyvä juttu, mutta valinnanvapaudesta puhuttaessa melkoisen alkeellinen sovellus.

Mitä jos tarjoaisimme koiralle sellaisia valintatehtäviä, joissa ei ole oikeaa tai väärää vastausta, vaan kysyisimme rehellisesti koiran mielipidettä? Voimme kysyä, haluaako koira lenkille, haluaako se takin päälle, haluaako se harjattavan harjalla vai kammalla ja monia muita asioita. Valinnan mahdollisuus lisää minkä tahansa eläimen hyvinvointia, koska se lisää eläimen tunnetta siitä, että se voi hallita ympäristöä ja elämäänsä. Tämä ei ole aivan pieni asia, varsinkin arkojen ja pelokkaiden koirien kohdalla. On aivan eri asia työskennellä koiran kanssa, kun se on itse tehnyt valinnan siitä, että se haluaa harjoitella, kuin sellaisen koiran kanssa, jota täytyy estellä lähtemästä oikeiden vahvisteiden perään.

Valinnan mahdollisuus vaikuttaa koiran motivaatioon. Kuten hyvin tiedämme, oma valinta on aina se paras idea. Kuitenkin kouluttaminen perustuu hyvin paljon siihen, että koiralle annetaan vaihtoehto tehdä haluttu asia tai olla tekemättä. Jos koira jättää tehtävän tekemättä, palaamme miettimään, oliko vika kenties ajoituksessa, vahvisteessa tai omassa toiminnassamme. Tekemättä jättäminen on ikään kuin vikatila, johon tulee nopeasti keksiä ratkaisu. Väitän, että usein tekemättä jättäminen johtuu siitä, että koiraa motivoi ympäristössä jokin asia enemmän kuin se vahviste, joka ohjaajalla on käytössä. Koira on niin sanotusti häiriöherkkä.

Valintojen tarjoaminen on keskustelemista koiran kanssa. Keskustelussa on kaksi osapuolta, eikä siinä ole vääriä vastauksia. Kouluttamisessa (vaikka se olisi kuinka positiivista) tieto kulkee pääosin yhteen suuntaan – koiran odotetaan tekevän asioita, joita siltä pyydämme ja palkkautuvan niistä asioista, joita vahvisteina käytämme. Aito valintatilanne antaa koiralle äänen – kun se oppii kertomaan, mitä se haluaa, päästään koulutuksessakin parempiin tuloksiin. Voimme myös säästää koiraa, kun ei tarvitse odottaa, että se näyttää väsyneeltä ennen kuin keskeytämme treenin. Mitä, jos koira oppisi kertomaan jos se väsyy?

Mitä kaikkea haluat kysyä koiraltasi? Otetaan haasteeksi #kysytäänkoiralta, postaa videosi tänne tai instaan ja kerro muillekin, mitä kysyit ja mikä oli koiran vastaus!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jonka avulla pääset alkuun kysymysten asettelussa 🙂

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

Mitä mielessä?