Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Lapset haluavat usein lemmikkejä. Niistä voi olla paljon hyötyä, mutta jotta lapsen ja lemmikin yhteiselo olisi palkitsevaa, on syytä kiinnittää huomiota molempien tarpeisiin ja huolehtia jatkuvasta valvonnasta. Tutkimusten mukaan lemmikeistä on lapsille, kuten aikuisillekin, useita hyötyjä. Parhaimmassa tapauksessa myös lemmikki kiintyy lapseen, kunhan sen annetaan rauhassa totutella tilanteeseen. Lapset ovat eläinten mielestä epäilyttäviä, koska he eivät käyttäydy samalla tavalla ennakoitavasti kuin aikuiset. Lapset tekevät kummallisia asioita eläinten mielestä, eikä heidän käytöksensä ole yhtä helposti tulkittavissa tai ennakoitavissa kuin aikuisten.

Lapsi ymmärtää kasvaessaan, ettei eläin ole lelu vaan elävä olento, jolla on tunteet. Vauvat eivät välttämättä erota elävää eläintä lelusta, eivätkä näin ollen ymmärrä miksei sitä voi kohdella kuten lelua. Vaaratilanteista syntyy, kun taapero haluaa tarrautua koiraan, kissaan tai kaniin ja eläin taas yrittää välttää kontaktia ja pakenee tai puolustautuu. Lapsi turhautuu ja saattaa purkaa turhautumisensa eläimeen, joka voi pelästyä entisestään ja alkaa välttää lasta.

Älä milloinkaan jätä alle kolmevuotiasta minkään eläimen kanssa valvomatta. Vasta yli kolmen ikäisiltä lapsilta voi odottaa arvostelukykyä ja itsehillintää eläimen kanssa. Voit ottaa käyttöön periaatteen, jossa sekä lemmikillä että lapsella on omat lelut, jotta niistä ei tulisi riitaa – muista kuitenkin, että koira ei voi mitenkään osata arvata mikä lelu on lapsen, ellei sitä ole koiralle opetettu. Jo kaksivuotias lapsi osaa korjata lelunsa sellaiseen laatikkoon, joka on koiran ulottumattomissa. Myös koiran voi opettaa keräämään omat lelunsa talteen leikin päätteeksi.

Kannattaa opettaa sekä lemmikille että lapselle, että lemmikki voi halutessaan levätä rauhallisessa paikassa, johon lapsi ei pääse. Yleisiä ovat tilanteet, joissa koira puraisee lasta, joka törmää nukkuvaan koiraan tai koira oppii murisemaan lapselle resursseja puolustaakseen.

Lisäksi koiralle kannattaa opettaa, että kun lapsi saa huomiota, koira saa jotain muuta kivaa jossain muualla. Näin koira oppii pitämään välimatkaa eikä tule liian kiinnostuneeksi lapsesta. Samoin koiran voi opettaa olemaan jahtaamatta lapsia ja tarttumatta vaatteisiin – tämäkin on mahdollista kouluttaa palkkioiden avulla.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Yksi kommentti “Lapsia ja lemmikkejä

  • lokakuu 4, 2012 at 12:04 pm
    Permalink

    Hyödyllinen teksti! Lapsellehan lemmikki on hyvästä, mutta voi käydä tapaturmia, joten ihmiset on niin montaa mieltä asiasta, että pitäisikö lapselle olla lemmikki vai ei 🙂

    Reply

Mitä mielessä?