Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Moni löytää tämän blogin hakusanoilla kastraatio, aggressiivisuus + kastraatio, kemiallinen kastraatio, narttukoira sterilointi käytös jne.

Siksi ajattelin kirjoittaa muutaman sanan aiheesta. Käytän epäasiallista termiä ”leikkaaminen”, koska tarkoitan sekä lisääntymiselinten poistoa että lisääntymiskyvyn poistoa millä tahansa menetelmällä.

Mielestäni leikkaaminen on aina hyvä valinta. Eläimen käyttäytymisen kannalta leikkaamisella on harvoin huonoja vaikutuksia, päin vastoin. Eläimen yksi elämän peruskysymyksistä on lisääntyminen, josta ne ovat hyvin kiinnostuneita. Suhteellisen harva seuraeläin saa lisääntyä, joten leikkaaminen helpottaa elämää monin tavoin kun kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen vähenee. Eläinlääkäri kertoo mielellään lisää terveyteen liittyvistä eduista.

Harvat käytösongelmat korjaantuvat yksistään leikkaamisella, mutta ne voivat laimentua. Käytösongelmiin on syytä aina hakea koulutusohjeet asiantuntijalta. Joskus kuulee, että ongelmia hoidetaan ns. täsmäkeinoilla: ensin ostetaan sitruunapanta ja jos se ei tepsi, koira leikataan. Keinot ovat vähissä jos näistä kumpikaan ei toimi, mikä on varsin todennäköistä.

Varsinkin miehillä tuntuu olevan asenne uroskoirien leikkaamiseen. Ei hätää, koiran persoonallisuus ei muutu eikä se osaa kaivata niitä. Ja niin se on, leikatun kanssa elämä on helppoa.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

0 kommenttia kirjoitukseen “Leikatako vaiko eikö?

  • heinäkuu 28, 2011 at 8:05 pm
    Permalink

    Mun mielestä leikkaamalla vaan piilotetaan suurempia ongelmia. Koiran pitäisi pystyä elämään normaalia elämää, vaikka sitä ei leikattaisi. Leikkausta suositellessa painetaan lisääntymishalun aiheuttamia käytösongelmia piiloon, eikä niihin sitten tarvitse jalostuksessa puuttua. Leikkaamattomat koirat ovat sitten vain kenneleissä ja ties millasia sitten käytökseltään… Lisäksi tämä kaventaa aika monessa rodussa sopivien jalostusyksilöiden määrää. Vaikka kyseessä olisi ihan perussesse kotoota, niin yhden pentueen silläkin voi teettää (jos on uros) ihan vaivatta. Näin saataisiin matadoriurosten määrää vähän pienennettyä.

    Tämä siis koskee, jos suositellaan leikkaamaan melkeen kaikki koirat. En tietenkään vastusta, jos koiralle aiheuttaa kamalaa stressiä ja kärsimystä leikkaamattomuus. Ja varsinkin kaikki sekarotuset voi leikata surutta. Niitä saadaan kyllä aina tuotettua lisää. 🙂

    Ja haluaisin tuoda ilmi, että varsinkin naaraskoirilla sterilisaatio ei ole ihan riskitön. Hyvä terve koira voi kuolla leikkauksesta aiheutuviin komplikaatoihin. Oon nyt kuullut ainakin kaksi tapausta tässä vuoden sisällä, missä koira on vuotanut sisäänsä niin paljon verta ettei ole ollut mitään tehtävissä ja koira on menehtynyt parin päivän sisällä leikauksesta.

    Reply
    • heinäkuu 28, 2011 at 8:11 pm
      Permalink

      Totta tuokin! Olen aivan samaa mieltä siitä, että jalostuksessa pitäisi käyttää monipuolisesti koiria, eikä vain niitä ”parhaita”. Ja leikkausriski on syytä tiedostaa.

      Reply
    • heinäkuu 29, 2011 at 9:10 am
      Permalink

      Onneksi luin tämän vasta nyt, kun oman nartun leikkauksesta on kulunut melkein puoli vuotta… Muuten en olis ikinä uskaltanut sitä leikkauttaa! 🙂

      Mitenkä muuten, kun olen antanut itseni ymmärtää, että uroskoirien käytösongelmat ratkeaa leikkauksella vain, jos se tehdään tarpeeksi nuorena? Tai siis ei ehkä käytösongelmat niinkään, vaan semmoiset urostelu-ongelmat. Niinkun merkkailu ja nylkyttäminen ja muu sikailu. Mahtaako olla totta?

      Reply
  • heinäkuu 29, 2011 at 9:51 am
    Permalink

    James Serpell kertoi HETI ry:n järjestämässä seminaarissa, että jenkeissä tehdyn tutkimuksen mukaan leikkaus lisää aggressiivista käyttäytymistä koirilla.
    Tätä aihetta olisi varmaan syytä tutkia tarkemminkin?

    Reply
    • elokuu 3, 2011 at 5:57 pm
      Permalink

      Tosiaan, aina ei leikatun kanssa ole elämä helppoa. Oma koira kastroitiin vuotiaana ja sen jälkeen se muuttui hyvin aggressiiviseksi kaikkia vieraita koiria kohtaan, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Siinä mielessä leikkaus kuitenkin helpotti elämää että koira oli ennen kastrointia ihan järkyttävä hormoonihirviö ja sekosi totaalisesti nartuista pitkäksi aikaa, mistä syystä leikkaukseen päädyttiinkin. Sen elämä oli liian stressaava aikaisemmin ja oltiin ihan selvästi menossa kohti laajentunutta eturauhasta yms. tämäntyyppisten urosten ongelmia.

      Reply
  • heinäkuu 29, 2011 at 10:27 am
    Permalink

    Minulla 1.5v hirvikoiranarttu. Sillä ei ole käyttäytymisongelmia (mitä nyt pientä murrosikäisen pöljäilyä…) mutta olen miettinyt leikkauttamista. Koiralla ei teetetä pentuja ja esim kohtutulehdus pelottaa. Lisäksi itsekkäästi ajatellen olisi helpompaa jos koiralle ei tulisi juoksuja. Monet metsämiehet kuitenkin sanovat että koiraa ei kannata leikata, koska riski metsästyhommiin nähden on liian suuri. Siis että kun koira leikataan, se ei enää toimi metsällä. Koira on ensisijaisesti perheenjäsen ja toissisjaisesti hirvestystyökalu, mutta kyllähän se nyt harmittaisi jos ei kannattaisi kaverin kanssa lähteä metsälle enää kun se ei ymmärtäisi hakea hirviä. Onkohan tästä kenelläkään mitään kokemuksia tai onko tästä tehty tutkimuksia?

    Reply
  • heinäkuu 29, 2011 at 10:07 pm
    Permalink

    Meillä uroskoira leikattiin 10kk-iässä, mutta ihan yhtälailla ”äijäilee” kuin leikkaamattomatkin. Lisänä vielä se, että muut urokset astuu mennen tullen tätä koirapuistossa koska on leikattu, eikä haise ”millekkään” (ei siis tosiaan alistavaa astumista, vaan ihan ”tositoimiin” koittavat päästä). Nartuista omani on myöskin samaan tapaan kiinnostunut kuin leikkaamattomatkin, saattaa jopa provosoitua tappelemaan nartusta jos toinen uros alkaa elvistelemään ja omimaan. Periaatteessa käyttäytyy kuin leikkaamaton, ainoana erona on ettei merkkaile vaan pissii kaiken kerralla.

    Siinä mielessä en näe oikein järkeä koiran leikkauttamisen käyttämisenä ongelmakäytösten kitkemisessä enkä tosin tunne tapauksiakaan joissa leikkauttamisen olisi suoraan voinut todeta auttaneen ongelmalliseen käytökseen.

    Reply
  • heinäkuu 31, 2011 at 11:31 pm
    Permalink

    Eettisesti varsin arveluttavaa leikellä tervettä eläintä. Vaikka jokin ihmisen mielestä onkin mukavaa, ei se oikeuta poistamaan terveitä elimiä terveestä eläimestä. Kaikenlaista silpomista on aina perusteltu käytännön syillä, esim. hännät tavattiin katkoa ainoastaan siksi, että ne olisivat joka tapauksessa metsässä vahingoittuneet. Nyt se on ollut kiellettyä jo melko pitkään, eikä ainakaan minun korviini ole kantautunut tietoa suuresti lisääntyneistä häntävahingoista.

    Erittäin kummallista että ihmiset leikkauttavat koiriaan aivan yleisesti sellaisista syistä kuin esim. kisaaminen, vielä oudompaa että eläinlääkärit suostuvat operoimaan terveitä koiria. Luulisi että sellainen lähentelee jo laillisuuden rajoja.

    Leikkaaminen aikaansaa myös ongelmia. Melko yleisesti on tiedossa että aggressiivisen nartun leikkauttaminen voi hyvinkin johtaa entistä suurempaan aggressiivisuuteen. Kukaan ei myöskään tiedä, miten esim. hajun muuttuminen vaikuttaa koiramaailmassa, huonoja seurauksia kuulee tasaisesti, kuten tuossa yllä kerrottu muiden urosten suhtautuminen leikattuun urokseen. Fyysisiäkin ongelmia tulee, leikkaus itsessään on aina riski, leikkauksen jälkeinen haavan paraneminen on riski, myöhemmin saattaa tulla virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Lisääntymishalu ei normaalisti ole ongelma, se kuuluu koiran olemukseen siinä kuin kaikkien muidenkin eläinlajien.

    Reply
  • elokuu 2, 2011 at 7:51 pm
    Permalink

    Tosi hyviä pointteja kaikilla! Kiitos, annoitte todella ajattelemisen aihetta. Varmasti tulen vielä palaamaan tähän aiheeseen.

    Reply
  • syyskuu 14, 2012 at 4:47 am
    Permalink

    Mielestäni on taas epäeettistä olla leikkauttamatta koiraa, jota ei ole tarkoitus käyttää lisääntymiseen. Nartuilla on juoksut kerran kaksi vuodessa ja silloin niillä on todella suuri tarve lisääntyä. Monet nartut saavat valeraskauksia ja ihan suoranaisesti masentuvat, kun ne eivät pääse kasvattamaan pentuetta. Näin siis ääritapauksissa, mutta juoksujen aikana tarve on päällä. Urokset puolestaan saattavat kärsiä narttujen juoksuista mittavissa määrin. On ääritapauksia, jotka eivät suostu pahimpina aikoina edes syömään. Onko tällöin epäeettistä helpottaa koiran oloa leikkauttamalla se? Tämä oli ensimmäinen katsantokanta.

    Toinen on koirapopulaatio ja sen turha lisääminen. Suomessa jo yksistään on niin paljon kodinvaihtajia ja näitä niin sanottuja rakkauslapsia, että jo ihan pelkästään senkin takia suosittelen leikkaaman lemmikin, ettei sitä vahinkoa vaan pääse tapahtumaan. Eri asia tietenkin, jos on se kasvatusmomentti mielessä. Kumminkin pitäisi ajatella, että sen oman koiran ei todellakaan tarvitse kokea isyyttä tai emyyttä, ei koira osaa kaivata moista, jos siltä vehkeet lisääntyä viedään.

    Kolmas leikkaamisen puolesta puhuva kanta on terveys. Nartuiilla varhainen sterilisaatio poistaa kohtutulehduksen riskin kokonaan ja vähenää huomattavasti nisäkasvainten riskiä. Uroksilla puolestaan eturauhaskasvainten ongelma poistuu. Tietenkään koiraa ei pidä leikkauttaa liian nuorena. Silloin se ei saa lajinomaista hajua itselleen ja varsinkin aremmat koirat kärsivät aikaisesta leikkaamisesta.

    Reply

Vastaa käyttäjälle Mikki Peruuta vastaus