Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Merkkailu ei ole varsinainen sisäsiisteysongelma. Se on koirien tapa kommunikoida keskenään. Koska se on viestintää, siihen ei auta omistajan hermoromahdukset tai merkkaushousut. Ongelmaa tulisi ratkoa siitä näkökulmasta, ettei koiralla olisi tarvetta merkkailla sisätiloihin.

Steriloimattomat ja kastroimattomat koirat merkkailevat enemmän kuin leikatut. Merkkailu liittyy keskeisesti lisääntymiseen, ja alkaa vasta kun koira on sukukypsä. Toisilla koirilla merkkailun laukaisevat ympäristön muutokset; vieras koira kotona tai muu vastaava muutos. Sosiaaliset tekijät saattavat olla myös syynä merkkailuun. Koira saattaa merkkailla narttukoiran läheisyydessä tai jos ne ovat vuorovaikutuksessa toisten uroskoirien kanssa. Kahden uroskoiran merkkailu voi ruokkia itseään, etenkin jos koirien väliset suhteet eivät ole täysin selvät. Jotkut alkavat merkkailla jos ne liikkuvat ympäristössä jossa muut koirat ovat merkkailleet aiemmin. Toisilla käytös laukeaa vain silloin, kun koira on erityisen kierroksilla.
Ahdistus voi laukaista merkkailun niin ikään. Yleensä ahdistuneet koirat tekevät suurempia lätäköitä kuin muista syistä merkkailevat koirat. Ahdistus voi liittyä ympäristön muutoksiin, kuten uuteen asuntoon tai uuteen koiraan, koirakonflikteihin tai yksinolo-ongelmiin.

Lääketieteellisiä syitä jotka on syytä sulkea pois

  • Pidätyskyvyn kehittymättömyys
  • Virtsatien tulehdus
  • Muut sairaudet ja lääkitykset

Muita poissuljettavia syitä

  • Jännitys/ns. hätäpissaaminen
  • Sisäsiisteysharjoittelu
  • Yksinolo-ongelmat

Hajut kertovat koiralle paljon. Hajumerkki kertoo merkkaajan sukupuolen, iän ja paljon muuta tärkeää tietoa. Merkkailu onkin yksi normaaleista kommunikointitavoista koirilla, joskin erittäin kiusallinen. Merkkailun taustalla voi olla oman alueen rajaaminen etenkin niissä tilanteissa, joissa uroskoira kokee olevansa kilpailuasemassa toisen uroksen kanssa. Käytöstä lisää juoksunarttujen läheisyys ja hajut.

  • Kastrointi – Yksinkertaisin ratkaisu merkkailuun on kastrointi. Se toimii ja käytös loppuu kokonaan valtaosassa tapauksista.
  • Estä koiran pääsy suosikkimerkkausalueille, älä ota kotiin koiravieraita
  • Mahdollisesti koiran näköyhteyden toisiin koiriin voi katkaista; saattaa auttaa
  • Jos tiedät, missä koira käy merkkaamassa, voit jättää makupaloja niihin paikkoihin; mahdollisesti koira alkaa nähdä nämä alueet uudessa valossa ja sen huomio keskittyy herkkuihin
  • Puhdista merkkauspaikat entsyymipuhdistusaineella tai ns. biologisella puhdistusaineella, jotka poistavat hajut tehokkaasti
  • Tee vakiomerkkauspaikoista mahdollisimman epämiellyttäviä, esim. terävä kuramatto tms. joka on epämiellyttävä alusta
  • Palkitse joka kerta, kun koira pissaa tai merkkaa sallittuihin paikkoihin eli ulos
  • Mikäli koiraa rankaistaan merkkaamisesta, riskinä on että se oppii merkkaamaan silloin kun kukaan ei ole näkemässä – rankaisu ei poista tarvetta käytökselle
  • Stressinhallinta on erityisen tärkeää!
  • Merkkaaminen on lajityypillistä viestintää, josta ei tule milloinkaan rankaista koiraa!
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

0 kommenttia kirjoitukseen “Merkkailu hermostuttaa

  • marraskuu 24, 2013 at 1:30 pm
    Permalink

    Merkkailu kuuluu koiran lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten sinäkin sanot. Jos sen ulkoilu ei ole pelkkää lenkkeilyä, vaan saa merkkailla reviirinsä ulkoillessa, ei synny mitään sisäsiisteysongelmia. Ihmiset kuvittelevat hämmästyttävän usein, että koira pystyy tekemään asiansa kerralla yhteen paikkaan. Rakko jää ulkollessa tyhjentämättä, syntyy aggressiivista käyttäytymistä ja merkkailua kotinurkissa.
    Asun paljon Espanjassa, ja on tosi kauheaa nähdä, miten ihmiset vetävät koiraansa hihnasta ja sen on tehtävä tarpeensa jopa vauhdissa, useimmiten keskelle katua. Haistella ne eivät saa milloinkaan. Koirahan ei tee isoja asioitaan mielellään keskelle aukeata paikkaa, mutta ongelma on kaupungissa yleinen, koska eläin ei voi hakea luontaista paikkaa pensaasta tai ruohikolta. Aggressiot syntyvät turhautumisesta. Sitten kyllä tarvitaan koirakoulutusta.
    Pitäisi myös muistaa, että koira tarvitsee läheisyyttä, laumaansa. Ei sitä saisi eristää parvekkeille, terasseille ja vetoisiin nurkkiin, jopa pannuhuoneeseen, kuten juuri eräässä perheessä kävi. Pennuttaminenkin hoitui kyseisessä meluisessä öljynhajuisessa paikassa. Tältä metsästäjä- ja rotujalostusintoilijalta unohtui, kuinka koiran hajuaisti on herkkä ja voimakas, öljynhajuinen elämä olisi luullut vaikeuttavan metsästystaitoja enemmän kuin omistajan kanssa asuminen. Tunnen monta huippumetsästäjäkoiraa, jotka asuvat tiiviisti isäntänsä kanssa oppine siten hänen aivoituksensa ja toiveensa. Lauman johtajalta luonnollisella tavalla.
    Jos koiran voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, ongelmia ei edes synny. Minulla on ollut isoja ja pieniä, pelastettuja ja saatuja ym koiria, aggressiivisesti käyttäyneitämm, ja ne ovat järjestään rauhoittuneet, kun olen ryhtynyt sallimaan niille luonnollisen käyttäytymistavan. Minusta on tullut aina lauman johtaja ihan luonnostaan.
    Voi kun television koirakoulutus- ja kuiksaajaohjelmat – tv on paras vaikuttaja – korostaisivat luonnolisia tarpeita ja niiden hallittua tyydyttämistä eikä pelkkää komentamista´, lemmikkien maailma muuttuisi paremmaksi!
    Kiitos asiallisesta blogistasi. Valistusta tarvitaan meillä, mutta varsinkin muualla.

    Reply

Mitä mielessä?