Miksi hevonen pukittaa?
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Pukittaminen on käytös, joka on tarkoitettu kissapetoja vastaan puolustautumiseen. Hevonen tekee tätä silloin, kun sillä on erityisen epämukava olla, joko henkisesti tai fyysisesti. Varsinkin takaapäin tuleviin hyökkäyksiin hevonen reagoi pukittamalla.

Pukittelu on mahdollista sammuttaa. Tätä tekevät ns. stuntratsastajat, jotka keikkuvat kyydissä kunnes hevonen ei enää jaksa yrittää. Sanomattakin on selvää, että sammuttaminen ei ole järkevä tapa yrittää vähentää pukittelua. Vaikka osa ihmisistä on taitavia ratsastajia, silti joku aina joskus putoaa. Putoaminen on pukittavalle hevoselle palkinto, koska sillä se pääsi eroon selässä roikkuvasta kissapedosta. Jos toistuvasti yrittää pysyä kyydissä, mutta silti joskus putoaa, toiminnasta muodostuu ns. valikoivaa palkitsemista, jossa vain tehokkaimmat köyryt tulevat palkituiksi. Tästä saattaa seurata se, että hevonen kehittyy hyvin tehokkaaksi pukittajaksi.

Hevosta vastaan taisteleminen ei ole järkevää useastakaan syystä. Se ei tee hyvää suhteelle. Hevonen oppii yhdistämään epämukavuuden tunteen ihmiseen. Hevosen reaktiot saattavat kasvaa ja se saattaa herkistyä, eli kynnys pukitteluun voi madaltua.

Sen sijaan, että keskittyy pukittamisen pois kitkemiseen, kannattaa keskittyä siihen, mitä haluaa tilalle. Kun tietää mitä haluaa, toivottu käytös on yksinkertainen rakentaa. Pukittelu vie energiaa ja ennen varsinaista potkua hevonen laittaa pään alas, jotta se saa painon siirrettyä etujaloille. Tämä energia on mahdollista kanavoida johonkin muuhun toimintaan vahvisteiden avulla. Harvoin hevonen pukittaa huvin ja urheilun vuoksi, usein taustalla on ratsastuksen kannalta ei-toivottu tunnetila.

Pähkinänkuoressa: älä taistele hevosta vastaan vaan rakenna ei-toivotuista käytöksistä jotain uutta. Älä ota pukittelua henkilökohtaisesti vaan ole tyytyväinen, että hevonen viestii epämukavuuden tunteestaan.

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

5 kommenttia kirjoitukseen “Miksi hevonen pukittaa?

  • syyskuu 25, 2014 at 4:06 pm
    Permalink

    Ilmeisesti on olemassa myös riemu/leikkipukittelua? Vai onko kaikki ihmisen kanssa esitetty pukittelu protestia tai epämukavuutta – esim. maastakäsin “leikeissä” kentällä?

    Reply
  • syyskuu 26, 2014 at 9:33 pm
    Permalink

    Niin tässä lienee kyse VAIN JA AINOASTAAN pukittamisesta ratsastettaessa? Edellä mainitut ilottelu pukit (esim. Irtona juostessa tai laitumelle laskettaessa) ovat unohtuneet kokonaan samoin kuin selkäkivusta johtuvat pukit, jotka toki menevät kategoriaan “hevonen ilmaisee epämiellyttävää tunnetta”..

    Kiitos kuitenkin, että jaksat kirjoittaa ihan näistä perusasioista. Ytimekkäästi ja ymmärrettävästi. Jospa pääsisimme pikku hiljaa eroon “hevonen kokeilee/vittuilee, ota siltä luulot pois”-ilmapiiristä ja ymmärrys perimmäisiin syihin painuisi syvälle paksuimpiinkin kalloihin.

    Reply
  • syyskuu 28, 2014 at 7:12 pm
    Permalink

    Nyt oli kyllä unohdettu ilopukit tästä jutusta kokonaan. Kaikki pukittelu ei ole pahasta eikä pahasta olosta. Hevonen voi pukitella myös vauhdin hurmasta, laitumelle pääsystä ja muuten vain; hyvästä fiiliksestä. Tai sitten tylsän ratsastajan takia, joka ei anna mennä TÄYSIIIII vaikka ratsu haluaisikin. Pukittelu on hevoselle myös loistavaa selkäjumppaa ja siihen pitäisi hevosella antaakin mahdollisuus, mikäli se sitä haluaa käyttää. Toki moni ei tykkää tästä selässä ollessa, joten esimerkiksi irtojuoksutus ajaa asiansa. 😉

    Oma hevoseni pukittelee vauhtilaukoilla esim. sänkkärillä (se vauhdin hurma) ja kerran viikossa liinassa/irtojuosten. Eikä koskaan halua ratsastajaa alas selästä, pukittaa ns. kiltisti ja lopettaa heti, mikäli ratsastaja meinaa horjahtaa! Mikäli hevoseni ei saa toteuttaa pukittelua irtojuosten tai liinassa, se saattaa tehdä sitä ratsastajan kanssa laukatessa. Kerran viikossa kun tarjoaa kunnon irrottelumahdollisuuden, hepo pysyy kovin tyytyväisenä. 🙂

    Reply
  • tammikuu 1, 2015 at 8:41 pm
    Permalink

    Ois kyllä mukava jos joskus selitettäisiin kunnolla mitä voi sitten tehdä? Eli miten voi ei toivotusta kehittää toivottua käytöstä. Nämä eivät anna mitään vastausta….

    Reply
    • tammikuu 1, 2015 at 8:45 pm
      Permalink

      Kannattaa välttää niitä tilanteita, joissa pukittaa. Sitten voi vaikkapa ottaa ruokapalkkiot käyttöön ja palkita kun ei pukita. Eli palkitaan laukannostoista vain silloin, kun hevonen ei pukita.

      Reply

Mitä mielessä?