Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Ratsastaja aiheuttaa hevoseen paineen. Varusteista riippuen paine voi kohdistua eri kehonosiin. Hevoselle yleensä opetetaan, että tuntuma on peruspaine, joka ei vielä tarkoita mitään. Ongelma on se, että tuntuma on subjektiivinen kokemus sekä hevoselle että ratsastajalle.

Tuntuman kasvaessa konfliktikäytökset lisääntyvät – näin ainakin kokemattomilla hevosilla, joille tuntumaa ei ollut opetettu. Hevonen voi sietää voimakastakin tuntumaa, vaikkei se tunnu miellyttävältä – samalla tavalla kun koira, joka vetää hihnassa. Sekä koiran että hevosen voi kouluttaa sietämään vahvaa tuntumaa – ne painavat vastaan, vaikka se ei ole niille terveellistä. Tuntuma tai hihnan kireys voi kasvaa vähitellen huomattavan suureksi ja voi jopa vaikuttaa kuolain- ja kaulapantavalintoihin. Välineen vaihtaminen auttaa hetkeksi, mutta usein veto jatkuu parin viikon kuluttua.

Sekä koiralla että hevosella voi testata, kumpi aiheuttaa ensimmäisen paineen ja mitä paine aiheuttaa. Usein kun koiran hihnaa kiristää, se valpastuu ja sen tunnetila voi muuttua. Samoin hevonen voi olla karsinassa rauhallisesti kuolaimet suussaan, mutta kun ohjiin tarttuu, sen tunnetila voi muuttua. Eläin oppii helposti, mitä hihnaan tai ohjiin tarttumisesta seuraa, halusimme tai emme. Tätä voi käyttää hyväksi, koiran voi kouluttaa ottamaan kontaktin, kun hihna kiristyy. Hevosen voi kouluttaa siihen, että tuntumasta voi seurata mukavia asioita.

Nuoret hevoset hyväksyivät maastakäsin suurimman tuntuman (yli 10 N) ensimmäisenä testipäivänä. Toisena ja kolmantena päivänä ne oppivat ilmeisesti välttämään tuntumaa, koska luvut olivat huomattavasti pienemmät (6 ja hieman alle 6 N). Tuntumalla esiintyi huomattavasti enemmän konfliktikäytöksiä kuin pitkin ohjin.

Toisessa tutkimuksessa verrattiin erilaisten ohjien vaikutusta tuntumaan. Ratsastajat ottivat ”keskivahvan” tuntuman mekaanisella hevosella. Tuntuman voimakkuudessa näkyi sekä kätisyys että ohjien materiaali; punotuilla nahkaohjilla tuntuma oli voimakkain, kun taas ohuilla, sileillä nahkaohjilla ja kangasohjilla tuntuma oli pienin. Kuten arvata saattaa, vaihtelua esiintyi huomattavan paljon myös siinä, mikä kenellekin oli ”keskivahva” tuntuma.

Kolmannessa tutkimuksessa tarkasteltiin ohjien pituuden merkitystä. Ohjia lyhennetään usein silloin, kun hevosta yritetään hallita tai saada se johonkin tiettyyn asentoon. 17 kouluhevosta osallistui tutkimukseen, jossa koulurata ratsastettiin kahteen kertaan normaalilla ohjien pituudella ja kaksi kertaa 10 cm lyhennetyillä ohjilla.

10 cm tavallista lyhyemmät ohjat lyhensivät askelpituutta keskimäärin 15 cm ja kasvattivat painetta suuhun noin kilon, vaikka hevosen kaula ei lyhentynyt säästä niskaan mitattuna. Lyhyillä ohjilla pureskelu väheni, suun aukominen lisääntyi, häntä heilui enemmän ja korvat olivat luimussa useammin. Hevoset liikkuivat lyhyillä ohjilla enemmän luotiviivan takana.

Tuntuma on ehkä samanlainen käytös, kuin katsekontakti koirilla; ei itsetarkoitus vaan edellytys muiden asioiden harjoitteluun. Jos tuntumasta tulee temppu, ei samanaikaisesti voi teettää toista temppua. Katsekontakti tai tuntuma voivat toimia portteina muihin käytöksiin. Ja niistä voi itsessään tulla palkitsevia.

Ludewig et al., 2013. Effect of shortened reins on rein tension, stress and discomfort behavior in dressage horses.

Randle et al., 2011. The effect of different rein types on the rein tension applied when taking Up a ‘medium contact’ 

Christensen et al., 2011. Rein tension acceptance in young horses in a voluntary test situation

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä mielessä?