Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Pelko on tunne.  Pelottava ärsyke saa aikaan fysiologisia sekä käyttäytymismuutoksia, jotka auttavat eläintä henkiinjäämisessä. Villieläinten selviytyminen on pelkoreaktion varassa. Domestikoituneilla eläimillä kynnys pelkoreaktioon on usein korkeampi kuin villeillä sukulaisilla. Harraste- ja kotieläimillä pelko on ei-toivottu tunne, koska sillä on negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Esim. Tanskassa ratsastusonnettomuudet ovat kolmen yleisimmän urheiluonnettomuuden joukossa. Ratsastusonnettomuuden syynä on usein hevosen pelkoreaktio.

Kuten kaikki tiedämme, pelkoa ei voi hallita tai tietoisesti estää. Pelko liittyy kiinteästi hengissä säilymiseen, siksi se yleistyy helposti. Pelkoa voi koulutuksella vähentää, mutta sitä ei saa kokonaan poistettua.

Hevosen pelkoreaktion voimakkuutta voi arvioida sillä, kuinka kauas hevonen juoksee ja kuinka kovaa se juoksee. Mitä kauemmas hevonen jotain ärsykettä pakenee, sitä todennäköisemmin se tulee pakenemaan samaa ärsykettä jatkossakin.

Ensiarvoisen tärkeää kaikessa hevosten kanssa toimimisessa on pelkoreaktion välttäminen. Mistä sitten tietää, onko kyseessä pelkoreaktio? Hevoset ilmentävät pelkoa eri tavoin, osa aktiivisesti ja osa passiivisesti. Tästä syystä se, mitä näemme, ei aina kerro koko totuutta. Parhaiten pelosta kertovat pään asento (=ylhäällä) ja lyhyet askeleet. Hevosen ei ole tarpeen missään tilanteessa yhdistää hermostunutta pää pilvissä liikkumista ihmisen läsnäoloon.

Empiirinen esimerkki: suomenhevosruunani on monien mielestä perusjuntti, itsepäinen, kovapäinen ja mitänäitänyton. Yhtenä päivänä harjaamisen yhteydessä se sai sormestani sähköiskun. Sen jälkeen olen saanut tehdä monta päivää töitä sen eteen, että hevonen uskaltaa jälleen lähestyä minua. Miksi ihmeessä lähtisin jahtaamaan hevosta tai rökittämään sitä tietoisesti samalla pilaten suhteemme?

Hevosten minkäänasteisessa säikyttelyssä ei ole mitään järkeä. Oli hevonen millainen tahansa.

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

Mitä mielessä?