Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Plasman tai syljen kortisolipitoisuuden kohoaminen, sydämen lyöntitiheyden nousu ja lyöntitiheyden vaihtelun kasvu ovat merkkejä stressistä. Eläimet ja ihmiset omaksuvat uutta tietoa ja uusia taitoja parhaiten silloin kun ne ovat mahdollisimman vähän stressaantuneita eli rentoja. Koulutustilanteessa mitataan harvoin kortisolipitoisuuksia tai sykettä, mutta eläimen käytöstä seuraamalla voidaan arvioida, onko se stressaantunut vai rento. Mikäli käytöstä on hankalaa tulkita, voidaan hyödyntää sykemittaria.

Monien tilanteiden hevoskoulutuksessa on todettu aiheuttavan hevosille stressiä. Saksalais-Itävaltalaistutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä asiat hevosen näkökulmasta katsottuna ovat kaikkein stressaavimpia ratsun peruskoulutuksessa. 16 hevosta osallistui tutkimukseen, jossa hevosten sykettä ja syljen kortisolipitoisuutta seurattiin 12 viikkoa kestävän peruskoulutusjakson aikana. Hevoset olivat 3-vuotiaita; 9 oria ja 7 tammaa. Harjoitusohjelmaan sisältyi perusasioita kuten juoksuttamista, vapaana liikkumista sekä selkään nousemista ja ratsastamista noin 10-20 minuuttia viidesti viikossa.

Tutkimus osoittaa, että peruskoulutus stressaa hevosia. Jokaisen koulutussession alussa hevosten sykkeet sekä kortisolipitoisuudet kohosivat, ja laskivat nopeasti session jälkeen. Ratsun peruskoulutusvaihe on hevoselle stressaava kokemus, kun se tehdään klassiseen Eurooppalaiseen tyyliin, eli tottumisen ja siedättymisen kautta. Kaikkein stressaavin vaihe koulutuksessa oli ratsastajan selkäännousu, mikä on hevoselle kaikista epäluonnollisin tilanne.

Nuoren hevosen kanssa edetään usein paljon nopeammin kuin tutkimuksessa. 12 viikkoa viidesti viikossa tarkoittaa kuuttakymmentä sessiota juoksuttamisesta ratsastamiseen. Voidaan otaksua, että 12 viikon aikana hevonen ehtii hyvin tottua käsittelyyn ja koulutukseen, mikä saattaa alentaa stressireaktioita. Olisi mielenkiitoista jos tämä tutkimus toistettaisiin ’todellisissa’ olosuhteissa eli esim. kahden kuukauden aikana kahdesti viikossa, vai miten se sisäänratsastusvaihe menikään…

Schmidt, Aurich, Möstl, Muller, Aurich; Changes in cortisol release and heart rate variability during the initial training of 3-year-old sport horses. Hormones and behviour 2010 (in press).

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

0 kommenttia kirjoitukseen “Ratsastaja stressaa hevosta

Mitä mielessä?