Hevonen on vaeltava laiduntaja. Se liikuskelee useita tunteja päivässä napsien korren sieltä täältä. Se syö tasaisesti pitkin päivää.
Nykyisin heinä on ravintoarvoiltaan laadukasta, ja hevoset liikkuvat varsinkin talvella huomattavan vähän. Lisäksi ruokintavälit ovat usein pitkät. Edellä mainituista aiheutuu useita käyttäytymis- ja terveysongelmia.
Vapaa heinä on monelle mahdottomuus, koska hevonen paisuu kuin pullataikina. Ratkaisu voi tästä ongelmasta kärsiville löytyä siitä, että tehdään syömisestä vaikeampaa, jolloin siihen kuluu enemmän aikaa ja vaivaa.
Huonolaatuinen metsälaidun, talveksi kerätyt kerput, pienireikäiset heinäverkot, eri kasoihin ripoteltu heinä, heinä kanistereista, kuonokopat.. Kaikkea kannattaa kokeilla. Myös väkirehut kannattaisi syöttää hitaasti, tyhjistä pulloista tai palloista.
Mikä on sinun ratkaisusi ruokinnan hidastamiseen?
Hevosen painolaskuri The Horse-sivuilla.
Kentucky Equine Research Inc., December 10 2011
Meillä heinä ripotellaan pieniksi nipuiksi tarhaan ja ruokapelletit nippujen päälle. Siinä kaivellessa menee aikaa. Lisäksi kahden puun välille viritetyssä narussa roikkuu pelletillä tai muilla herkuilla (esim. porkkanan paloilla) täytettyjä pulloja, joiden pohjassa on reikä. Niitä kopsauttelemalla herkut tulevat sieltä vähitellen ulos. Pullojen ollessa tyhjiäkin ponit käyvät välillä kokeilemassa / leikkimässä niillä. 🙂 Syksyllä kun oli paljon omenoita niin piilottelin niitä aina pari sinne tänne noiden ympäristöön, jotta jaksoivat uskoa että liikuskelu ja joka kulman tutkiskelu kannattaa seisomisen sijaan.
Yksi heinäannos menee n kolmessa vartissa yhdestä kasasta, 3cm verkoista n runsaassa tunnissa, mutta laidunkujaan jaetut heinäkasat liikuttaa poneja pari tuntia, ja kaupanpäälle poniinit on valmiiksi verkattuja ratsastusta varten.