Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Sikojen olosuhteet ovat puhuttanet viime aikoina. Tuotantoeläimet nähdään harmittavan usein materiaalina, joiden elinolosuhteet sanelee lopputuotteen kilohinta. Monilla aktivistien kuvaamilla tiloilla kävi säännöllisesti eläinlääkäri, joka ei ollut huomannut merkittäviä puutteita. Miksi sitten kansalaiset pöyristyivät kuvista?

Kun mitä tahansa eläintä pidetään vankeudessa, joudutaan joka tapauksessa tinkimään hyvinvoinnista. On tehtävä kompromisseja. On määriteltävä, mitkä ovat niitä avainasioita kullekin lajille, joita sen tulee vankeudessakin saada toteuttaa voidakseen hyvin. Hyvinvoiva eläin on tuottava ja terve. Sikojen osalta melko keskeiseen rooliin on noussut kuivikkeet tai niiden tarpeellisuus; osa tutkijoista on sitä mieltä että kuivikkeet ovat hygieniariski. Osa tutkijoista on taas sitä mieltä että kuivikkeiden käyttäminen on tärkeää.

Luontaisten käyttäytymismallien toteuttaminen vankeudessa tuottaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin hyötyjä (Spinka, 2006). Luontaisia käyttäytymismalleja ovat esimerkiksi pesänrakentaminen tai ruuan etsiminen. Sikojen ruuanetsimiskäytöstä on tutkittu jonkin verran, ja on todettu että siat mieluummin etsivät ruokaa kuin syövät sen ’ilmaiseksi’ kupista; ruualla ja sen etsimisellä näyttää olevan sialle palkitsevia ominaisuuksia (de Jonge, 2008). Tavallinen tuotantosika ei ole jalostuksesta huolimatta kadottanut kykyään ruuanetsintäkäyttäytymiseen (Gustaffson et al., 1999). Sika on kaikkiruokainen eläin, ja villisiat käyttävät suuren osan hereilläoloajastaan ruuan etsimiseen ja tonkimiseen. Parasta tonkimismateriaalia sioille on helposti tuhottava, monipuolinen, muokattava ja sellainen, joka sisältää syötäviä osia (Studnitz, 2007). Kun on tutkittu sikojen pitoa ulko-olosuhteissa, on huomattu että monipuolisempi elinympäristö sallii sikojen toteuttaa enemmän erilaisia käytöksiä (Hötzel et al., 2004).

Kumpi sitten on tärkeämpi näkökohta, hygienia vai käyttäytymismallien toteuttaminen? Koska elämme Suomessa, vastaus on selvä: hygienia. Mehän olemme Euroopan johtava maa eläinten taudittomuustilastoissa. Jos sian karsinaan laitetaan paksulti olkea eikä lainkaan siivota, on varmaa että ritilä tukkiutuu. Jos taas sikaa pidetään paljaalla ritilällä ja lattialla, on puhdasta. Kun mikä tahansa eläin pääsee toteuttamaan niitä käytöksiä, joita se luonnossa eläessään tekee, sillä on vaikutusta hyvinvointiin. (Tässä kohtaa on todettava että omassa paskassa rypeminen ei kuulu sian luonnollisiin käyttäytymismalleihin) Kun sika saa etsiä ruokaa ja tonkia kuiviketta, se saa siitä positiivisia kokemuksia. Positiivisten kokemuksien avulla sen hyvinvointi paranee ja se pystyy paremmin sietämään sosiaalisia ja fyysisiä haasteita sekä elinympäristön muutoksia.

Lähteet:
de Jonge, F. H., Sarah-Lee Tilly S.-H., Baars, A. M., Spruijt, B. M., (2008), ’ On the rewarding nature of appetitive feeding behavior in pigs (Sus scrofa): Do domesticated pigs contrafreeload?’, Applied Animal Behaviour Science 114: 359–372

Gustafsson, M., Jensen, P., de Jonge, F. H., Illmann, G., Spinka, M., (1999), ’ Maternal behaviour of domestic sows and crosses between domestic sows and wild boar’, Applied Animal Behaviour Science 65: 29–42.

Spinka, M., (2006), ’ How important is natural behavior in animal farming systems?’, Applied Animal Behaviour Science 100: 117–128.

Studnitz, M., Jensen, M. B., Pedersen, L. J., (2007), ’ Why do pigs root and in what will they root? A review on the exploratory behaviour of pigs in relation to environmental enrichment’, Applied Animal Behaviour Science 107: 183–197.

Hötzel, M. J., Machado, L. C. P., Wolf, F. M., Dalla Costa, O. A., (2004), ’ Behaviour of sows and piglets reared in intensive outdoor or indoor systems’, Applied Animal Behaviour Science 86: 27–39.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

0 kommenttia kirjoitukseen “Sikamaista toimintaa

Mitä mielessä?