Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Stressi on tila, jossa jokin ärsyke johtaa elimistön kiihtymiseen. Jatkuva stressaaminen altistaa sairauksille ja on riski hyvinvoinnille. Stressi on vaikea diagnosoida, mutta mikäli sitä epäillään, syy tulisi poistaa mahdollisimman tehokkaasti.

Usein eläinten stressi yhdistetään elinympäristön haasteisiin. Koirien akuutti stressi johtuu usein pelkoa aiheuttavasta ärsykkeestä, kuten kovasta äänestä tai nopeista liikkeistä; mistä tahansa tilanteesta joka laukaisee hormonivasteen. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella akuuttia stressiä aiheuttaa myös koiran kouluttaminen sähköpantojen tai muiden kipua ja pelkoa tuottavien menetelmien avulla. Kroonisen stressin syyt löytyvät yleensä pitkään jatkuneista huonoista elinolosuhteista; tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalinen ja tilallinen eristäminen, koiran pitäminen sään armoilla ilman asiallista suojaa tai ilman riittävää määrää liikuntaa ja aktiviteetteja.

Stressiä mitataan yleensä sydämen lyöntitiheyttä ja syljen tai plasman kortisolipitoisuuksia tarkkailemalla. Kohonnut sydämen lyöntitiheys ja kohonneet kortisolitasot ovat yhteydessä stressiin. Muita näkyviä stressin oireita ovat vapina, jatkuva haukottelu, matala olemus, jossa häntä on alhaalla ja korvat taaksepäin, varovainen ja hidas liikkuminen, jatkuva nuoleminen, lattian nuoleminen tai venyttely, levottomuus ja pyöriminen, itsensä rapsuttaminen, apaattisuus, aggressiivisuus, etutassujen nostelu, ulosteiden syöminen sekä ääntely ja muut stereotypiat.

Turhaa stressiä välttääkseen omistajien tulisi ottaa huomioon koirien etologiset tarpeet. Koiralla tulee olla mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Stressiä voidaan ehkäistä järjestämällä koiralle elinympäristön virikkeellistämistä, kuten mahdollisuuksia käyttää hajuaistia tai työskennellä ruokansa eteen esim. palapelin tai kongin avulla. Pahasti stressaantuneet koirat saattavat tarvita käytösterapiaa tai jopa lääkitystä. Lisäksi positiiviset ihmiskontaktit tai lajitovereiden seura voivat vaikuttaa stressin hoitoon ja ehkäisyyn. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koulutusmenetelmiin – perinteisten kovien koulutusmuotojen yhteys koiran stressaantuneisuuteen on olemassa.

Beerda, B., Schilder, M. B. H., van Hooff, J., de Vries, H. W., Mol, J. A. (1998), ‘Behavioural, saliva cortisol and heart rate responses to different types of stimuli in dogs’, Applied Animal Behaviour Science 58: 365–381. Beerda, B., Schilder, M. B. H., van Hooff, J., de Vries, H. W., Mol, J. A. (1999), ‘Chronic Stress in Dogs Subjected to Social and Spatial Restriction. I. Behavioral Responses’, Physiology & Behavior, Vol. 66, 2: 233–242. Brander, T., Waran, N. (2005) ‘Efficacy of dog appeasing pheromone in reducing stress and fear related behaviour in shelter dogs’, Applied Animal Behaviour Science 93: 295–308. Dreschel, N. A., Granger, D. A. (2005), ‘Physiological and behavioral reactivity to stress in thunderstorm-phobic dogs and their caregivers’, Applied Animal Behaviour Science 95: 153–168. Maros, K., Do´ka, A., Miklo´si, A. (2008), ’Behavioural correlation of heart rate changes in family dogs’, Applied Animal Behaviour Science 109: 329–341. Schilder, M. M. H., van der Borg, J. A. M. (2004), ‘Training dogs with help of the shock collar: short and long term behavioural effects’, Applied Animal Behaviour Science 85: 319–334. Schipper, L. L., Vinke, C. M., Schilder, M. B. H., Sprujit, B. M. (2008), ‘The effect of feeding enrichment toys on the behavior of kennelled dogs (Canis familiaris)’, Applied Animal Behaviour Science 114: 182–195.
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä mielessä?