Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Lajityypillisen käyttäytymisen kannalta kolme tärkeintä asiaa hevoselle ovat kaverit, liikunta ja korsirehu. Kavereiden kanssa hengailu, vapaa, omaehtoinen käyskentely ja korsirehun syöminen laiduntamista muistuttavalla tavalla ovat hevosen lajityypillisiä käytöksiä. Niitä hevosen pitäisi päästä toteuttamaan voidakseen hyvin.

Se, missä muodossa ja kuinka paljon hevoselle tarjoillaan näitä mahdollisuuksia, on jokaisen omassa harkinnassa. Jonkun mielestä kaverivaatimus täyttyy, kun talli ja viereiset tarhat ovat täynnä hevosia, vaikka fyysistä kontaktia ei olekaan. Joku toinen taas stressaa itsensä uuvuksiin jos hevonen joutuu hetkeksi eroon porukasta. Jonkun mielestä kahdeksan kiloa heinää on riittävästi isolle hevoselle kun jollekin toiselle tarpeeksi on 20 kiloa. Toinen luottaa pihatossa/laitumella käyskentelyn kunnossapitävään voimaan ja toinen saa harmaita hiuksia jos hevonen jää jonakin päivänä liikuttamatta.

hevosentärkeimmät

Hevosen hyvinvointi voi olla uhattuna ilman että omistaja sitä huomaa. Pihattohevonen voi näyttää hoitamattomalta karvaturrilta. Toisaalta klipattu lihaskimppu messinkinupein varustetussa karsinassaan voi näyttää hyvältä, mutta kärsiä silti. Ruotsalaistutkijat huomasivat, että hieman yllättäen niissä paikoissa, joissa hevosilla oli hyvä lihavuuskunto ja muut ulkoiset asiat kunnossa, oli jopa tavallista, että hevosilla oli lievää ontumista, jälkiä kuolaimista tai aggressiivista käyttäytymistä.

Silloin, kun hevosella on mahdollisuus valita, se ei vietä 75 % ajastaan kopissa. Se ei elä erakkona ilman fyysistä kontaktia toiseen hevoseen. Se ei syö kolmesti päivässä vaan koko ajan, jos sillä on varaa valita. Jos hevonen saa valita, se napsii suullisen sieltä, toisen täältä ja kulkee päivän aikana siinä syömisen lomassa 5-10 kilometriä.

Joskus tuntuu, että fyysiset asiat menevät psyykkisen hyvinvoinnin ohi. Varsinkin ”urheiluhevosten” osalta kyllä raadetaan fyysisen hyvinvoinnin eteen, mutta miten vähintään yhtä tärkeä psyykkinen puoli? Yksin tarhaamista perustellaan turvallisuudella, kopissa seisottamista voidaan perustella riittävällä levolla, korsirehupainotteinen ruokinta tekee hevosesta milloin sitä ja milloin tätä. Ja vapaa liikkuminen – kyllä se postimerkkitarha riittää. Tai todetaan, että kyllä se voi siellä halutessaan liikkua. Kävelykoneessa voidaan kävelyttää, se on jotenkin turvallisempaa tai kuulostaa paremmalta kuin isossa tarhassa, jopa vaihtelevassa maastossa kulkeminen.

Tarhassa on minusta paljon käyttämätöntä potentiaalia. Eihän se nyt voi olla aivan sama, liikkuuko hevonen päivän aikana 500 metriä vai 5-10 kilometriä normaalin liikutuksen päälle. Pakko sen on jossain näkyä. Laitumen hyödyistä on toki näyttöä, mutta omaehtoisen liikkumisen vaikutuksista ei tahdo löytyä mitään tutkimusta.

Mistäköhän sellainen ajattelutapa tulee, että urheiluhevosta ei voi pitää lajinmukaisissa olosuhteissa?

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

0 kommenttia kirjoitukseen “Suhteellista hyvinvointia

  • helmikuu 7, 2014 at 4:16 pm
    Permalink

    ”Yksin tarhaamista perustellaan turvallisuudella”

    Ja hevosellehan turvallisuus ei ole suinkaan sitä, että se olisi turvassa haavoilta ja puremilta, vaan sitä, että se saa olla lauman jäsenenä. Hyvä kirjoitus ja ajankohtainen muissakin blogeissa.

    Reply
    • helmikuu 13, 2014 at 10:30 am
      Permalink

      Lisään linkin, kunhan taas löydän sen jostain 🙂

      Reply

Mitä mielessä?