Kissan tyytyväisyyden kulmakiviä: mielekäs arki

Miten voit lisätä kissan tyytyväisyyttä, vaikka et voi lisätä ulkoilun määrää tai asuinneliöitä? Millä tavoin voit arjessa pitää kissasi paremmin tyytyväisenä panostamalla ajallisesti ja rahallisesti hyvin vähän?

Aktiivisuus on toivottava ominaisuus kissoilla, mutta kissaa on mahdotonta väkisin aktivoida. Kätevämpi lähestymistapa on herätellä kissan uteliaisuutta ja toimeliaisuutta vähitellen, jolloin aktiivisuus tulee sivutuotteena.

Aloita kissasi havainnointi pohtimalla asiaa hetki. Mistä kissasi päivä koostuu? Mitä kaikkea kissasi päivittäin tekee? Minkä verran sen lähiympäristö päivittäin muuttuu tai pysyy kiinnostavana?

Jos kissa nukkuu yöt ja työpäivät, sille jää melko vähän aktiivista aikaa. Kissat tunnetusti lepäävät paljon, ja lepäily ei välttämättä ole ongelma. Jos kissa on tyytyväinen, sen päivärutiineja ei ole tarpeen muuttaa. Mikäli kissa on turhautunut tai vetäytyvä, se voi kaivata uutta sisältöä päiväänsä.

Liity jäseneksi, niin näet kolme helpointa tapaa aktivoida kissaa pienellä vaivalla!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissaporukan välienkorjaus

Kissa on erakon maineestaan huolimatta sosiaalinen eläin. Se on myös hyvin vaativa lemmikki, ja monelle yhden kissan taloudelle tuleekin monesti mieleen hankkia kissalle kaveri, jotta oma kuormitus hieman jakaantuisi. Kissakaveri onkin loistava ajatus, mutta ennen toisen kissan hankintaa kannattaa käydä läpi muutama käytännön seikka.

Mitä kannattaa ottaa huomioon ennen toisen kissan hankintaa?

Luonnollisesti kannattaa miettiä, kuinka paljon prosessiin on varattavissa resursseja. Joskus prosessi on lyhyt ja helppo, mutta sitä on mahdotonta etukäteen tietää. Kissojen välisissä suhteissa, kuten ihmistenkin välisissä, kyse on aina muuttuvasta tilasta, ei pysyvästä ominaisuudesta. Prosessille on varattava aikaa ja sopivat olosuhteet.

Resurssien lisäksi voi miettiä, minkälainen kaveri omalle kissalle olisi paras. Olisiko kaverin hyvä olla samanlainen vai erilainen oman kissan kanssa? Entä ikä, jaksaako oma, aikuinen kissa pennun aktiivisuutta? Sopivan kaverin valintaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Mitä kannattaa tehdä, kun uusi kissa tulee taloon?

Tutustuttaminen kannattaa aina tehdä asteittain niin, että kaikkien osapuolten turvallisuus on varmistettu. Liian nopea tutustuminen johtaa usein jahtaamisiin, jotka eivät auta kaveruussuhteen muodostumisessa vaan lisäävät vastakkainasettelua. Asteittaiselle tutustumiselle aiheuttavat haasteita resurssit, eli tilan koko, omistajan käytettävissä oleva aika sekä jaksaminen.

Vaikka uuden kissan hankinnan taustalla on kaikkien hyvinvoinnin lisääminen, muutostilanne on aina stressaava. Siitä syystä muutokseen on syytä varautua stressinhallintaa lisäämällä. Vasta kun kissat ovat tutustuneet, sosiaalisen ympäristön muutos alkaa näkyä positiivisella tavalla.

Liity jäseneksi ja katso video aiheesta kissojen kemiat! Videolta saat vinkit siihen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon tutustumisessa ja mahdollisissa riitatilanteissa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.



Katso myös muut kissa-aiheiset videot!

Kissan stressinhallinnan perusteet

Kissa on herkkä eläin, jonka sielunelämää ei aina ole helppo ymmärtää. Kannattaa kuitenkin opetella, oman kissan kanssa voi rakentaa hyvän suhteen, jolloin stressi helpottaa ja elämä muutenkin helpottuu!

Kissa voi ilmentää stressiä eri tavoin. Tyypillisiä tapoja, jotka helposti iskeytyvät omistajien tietoisuuteen, ovat sisäsiisteysongelmat, huutaminen, ramppaaminen, levottomuus, ahdistuneisuus, hyökkäily ja aggressiivisuus sekä perheenjäsenten kiusaaminen. Yhtä yleiset stressityylit, kuten turkinhoidon vähentäminen, syömättömyys tai ylensyönti, ummetus ja passiivisuus, vetäytyminen ja epäsosiaalisuus, piileskely ja seuran välttely, jäävät valitettavan usein huomaamatta. On olemassa viitteitä siitä, että ns. passiivisilla stressaajilla stressitaso olisi jopa suurempi verrattuna niihin kissoihin, jotka ilmentävät stressiään äänekkäämmin.

Mikä tahansa kissan tyyli ilmentää stressiä onkin, se tulee ottaa vakavasti. Stressi altistaa turhaan ikäville asioille, eikä elämässä ole mitään järkeä jos saa koko ajan kamppailla stressaamisen kanssa. Stressi ei ole kissan tapa protestoida muutoksiin tai tietoinen valinta, vaan se on kissan aito kokemus. Voimme yrittää selittää kissalle, että kaikki on ok, ja että kaikki tapahtuu vain kissan päässä, mutta siitä ei ole varsinaista hyötyä useinkaan.

Mitä sitten voi tehdä?

Aloita analysoimalla arkielämää kissan näkökulmasta. Tämä ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Se on samalla loistava harjoitus asettua toisen asemaan. Miltä kissasta mahtaa tuntua? Mitä kissa mahtaa ajatella? Nämä ovat oikeita kysymyksiä, jotka tuottavat oikeampaa tietoa kuin se perinteinen toteamus – se nyt on vain kissa.

Jäljille voit päästä helposti, kun pääset ajattelemaan esimerkiksi näin:

– Mitä kissa mahtoi ajatella siitä, että sen ulkoilukausi päättyi kun loma loppui?
– Mihin kaikkiin asioihin kissa haluaisi pystyä vaikuttamaan?
– Miltä kissasta tuntuu viettää yöt ja päivät ilman seuraa?
– Mitä kissani tekisi jos se saisi itse päättää?
– Mitä kissa ajatteli siitä, kun meille tuli koiranpentu?

Mitä sitten voi tehdä?

Nyt sinulla pitäisi olla kaksi listaa, jossa ensimmäisessä on stressin oireet, eli miten kissa ilmentää stressiään. Toisessa listassa on sinun ajatuksia ja tulkintoja siitä, mistä voisi olla kyse, eli mikä kissaa voisi ahdistaa.

Seuraavaksi pitäisi miettiä, mitä kissan tuntemuksista voi helpottaa ja toisaalta mitä työkaluja kissalle voi itselleen antaa stressin helpotukseen. Kissa ei stressaa samoista aiheista kuin me ihmiset; se ei välttämättä koe työpaineita tai huolehdi raha-asioista. Kuitenkin sen kokemus stressistä on sama, ja stressi liittyy oleellisesti siihen, että kissa ei koe voivansa sopeutua tilanteeseen tai vaikuttaa tilanteeseen omalla toiminnallaan.

Parhaat työkalut löytyvät mielestäni näistä:

1. Tavoitteellinen, yksilöllinen virikeohjelma
2. Kissan hallinnan tunteen lisääminen
3. Kissan mielialaa nostavat toimet

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa annan kolme vinkkiä kissan stressihallintaan! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kaikki kunnia kissalle – se on vuosituhansien saatossa kesyttänyt ihmisestä itselleen aivan kelvollisen lemmikin. Lemmikin luonnollisesti halutaan oppivan nopeasti niin sanotusti talon tavoille, ja kissoilla onkin käytössä oma tapakasvatusohjelma ihmisille.

Kissojen eettiset säännöt eivät syyllistä paineen käyttöä, vaan se on yksi keskeisistä tavoista saada toimintaa aikaan ja vahvistaa toimintaa. Kissat sheippaavat, käyttävät paineen poistoa, sosiaalisia vahvisteita ja kaikkea muuta mukavaa saadakseen aikaan toimintaa ihmiseltä ja vahvistaakseen sitä. Ei-toivotusta toiminnasta kissa rankaisee, usein onneksi käytössä on negatiivinen rankaisu, eli palkkion mahdollisuus poistetaan. Joskus kissa kuitenkin käyttää myös fyysistä rankaisua.

Kissojen koulutusmanuaalissa korostetaan, että kaikki ihmiset oppivat samalla tavalla ja vanhojenkin ihmisten on mahdollista oppia uutta. Kaikkein kovapäisimmätkin ihmiset on mahdollista saada koulutettua ihmisystävällisillä ja eettisillä tavoilla.

Ruokintakäytöksen vahvistaminen tuplavahvisteella

Ruokintakäytös on yksi tärkeimmistä avaintaidoista, joka jokaisen ihmislemmikin tulee osata. Kouluttajan näkökulmasta on keskeistä huomata, että kyseessä ei ole vain yksi toiminto, vaan monimutkainen sarja käytöksiä. Tässä kannattaa käyttää apuna sheippaamista, eli välitavoitteiden havainnointia ja oikeansuuntaisen toiminnan vahvistamista.

Tämän käytöksen opettamisessa käytämme sekä negatiivista että positiivista vahvistetta yhdessä, eli tuplavahvistetta. Ihmisen kouluttamisessa on saatu hyviä tuloksia myös paineen, kuten äänen käytöllä.

Ensimmäinen vaihe on se, että sheipataan ihminen ruokakaapille. Mikäli ihminen lähtee tarjoamaan tätä käytöstä, sen voi siepata lennosta. Palkkiona voi käyttää jaloissa pyörimistä, hidasta räpyttelyä tai puskemista. Mikäli ihminen ei omaehtoisesti tarjoa tätä, voidaan käyttää painetta apuna. Paineena tehokkain on naukuminen. Paineeseen voidaan liittää suunta, eli ohjataan ihmistä oikeaan suuntaan paineen avulla. Ihminen, kuten muutkin eläimet, usein tulevat aluksi painetta päin, eli naukuminen kannattaa aloittaa ruokakaapin suunnasta. Jatkossa naukuminen toimii vihjeenä ruokinnalle.

Aluksi kaikesta oikeansuuntaisesta toiminnasta kannattaa tuottaa mielekäs lopputulos. Vasta kun toiminta on vakiintunut, kannattaa aloittaa valikointi.

Huonon tai kilohinnaltaan liian edullisen ruuan tarjoaminen

Tämä on ihmislemmikkien yksi yleisimmistä ei-toivotuista toiminnoista. Toimivin lähestymistapa ongelmaan on sammuttaminen, eli että siihen ei reagoida millään tavalla. Haasteellista sammuttamisessa on se, että jos kissoja eli kouluttajia on useampi kuin yksi, jokaiselle täytyy teroittaa pelin henki, ettei joku tule vahingossa vahvistaneeksi toimintaa. Sammumispurkauksiin on hyvä varautua, lemmikki saattaa lisätä huonojen ruokien tarjontaa, ennen kuin toiminta sammuu kannattamattomana.

Ruuan kilohinnan asteittainen nostattaminen kannattaa tehdä vähitellen ja kehitysaskeleista kannattaa palkita anteliaasti – huomioi, että kaikki oikeansuuntainen toiminta on palkitsemisen arvoista!

Leikkimisen harjoittelu

Ihmistä voi opettaa leikkimään monilla eri tavoilla. Parhaita kokemuksia on saatu sheippaamalla ja johdonmukaisella vahvistamisella. Leikittäminen on hyvä tapa virikkeistää ihmislemmikkiä, joka ilman järkevää toimintaa jumiutuu usein sohvannurkkaan. Ihminen kaipaa aktivointia ja mielekkäitä kokemuksia. Kissana voit vaikuttaa hyvin paljon siihen, millä tavalla ihmislemmikkisi aikaansa käyttää. Vihjeinä leikille voi käyttää tavaroiden pudottelua pöydiltä, äänivihjeitä tai fyysisiä vihjeitä – ihminen on melko hyvä yleistämään samaa toimintaa uusiin tilanteisiin.

Katso tästä vinkkejä siihen, millä tavalla ihminen voi vaikuttaa kissan käyttäytymiseen, vai onko se edes mahdollista.

Kissat saman katon alla – kyräilystä kaveruuteen

Kissa nauttii hyvistä sosiaalisista suhteista, jokaisella kissalla tulisi olla positiivinen suhde joko ihmiseen, toiseen kissaan tai toiseen eläimeen. Kissa ei ole erakko, joka pärjää yksinään pitkiä päiviä – se kaipaa toimintaa ja kaveria. Kaikki kissat eivät halua lajitoveria samaan asuntoon, mutta moni kissa sopeutuu jakamaan kämpän toisen kissan kanssa. Monissa tapauksissa lajitoverin hankkiminen helpottaa omistajien syyllisyyttä ja elämääkin, kun ei tarvitse olla vastuussa kaikesta aktivoinnista ja virkistystoiminnasta itse.

Parhaat edellytykset kaveruuden onnistumiselle on silloin, kun molemmilla kissoilla on kokemusta toisista kissoista. Vaikka kissa olisi ihmistä kohtaan arka, se saattaa olla sosiaalisesti taitava lajitovereidensa kanssa. Näin saattaa olla esimerkiksi populaatiokissojen kohdalla; kissakaverit ovat niille tuki ja turva, kun ihmisiä kohtaan ne suhtautuvat monesti varauksella. Useimmissa tapauksissa kissojen menestyksellinen yhteiselo saadaan taattua, kunhan perusresurssit ovat kunnossa. Joskus kissat ovat “vain kämppiksiä”, ne jakavat asunnon, mutta eivät välttämättä milloinkaan kohtaa. Tämäkin järjestely voi olla toimiva, mutta se edellyttää erityishuomiota sisustukseen ja tilankäyttöön.

Mitä sitten kannattaa ottaa huomioon ennen kuin yhdistää kaksi toisilleen ennalta tuntematonta kissaa?

Kissa tarvitsee tilaa. Tutkimusten mukaan sisäkissan reviiri on noin kahdesta neljään huoneen kokoinen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sopiva (riidaton) kissatiheys oli 1 kissa / 10 m2. Tilantarve on tapauskohtaista ja tilan määrää jopa enemmän vaikuttaa tilan laatu. Hyvällä sisustuksella saa pienestäkin tilasta kissalle mieluisan. Vastaavasti tuhannenkaan neliön tila ei tee onnelliseksi, ellei kissa sitä käytä. Tilassa on huomioitava koon ja laadun lisäksi se, että kissa todella käyttää tilaa. Tässä on myös huomioitava yksilölliset erot. Kissahyllyt ja kiipeilypuut sekä riippumatot ovat monen kissan suosikkeja, mutta nivelrikosta kärsivä kissa ei näitä pysty välttämättä käyttämään. Ota siis huomioon kissojen ominaispiirteet. Kissoilla on tarve piiloutua. Turvalliset ja käyttökelpoiset piilot täytyy kissan omistajan järjestää ja tarjota. Piiloissa pätee sama mittari kuin tilassa; piilo on hyvä vain silloin kun kissa sitä käyttää. Tutkimuksen mukaan monikissatalouksissa kissat ovat toisiltaan näkymättömissä jopa puolet ajasta – siihen on annettava mahdollisuus, tai välit voivat kiristyä. Ennen uuden kissan hankintaa on syytä käydä asunto läpi kissan silmin ja tehdä muutoksia, joiden avulla voi parantaa tilankäyttöä ja lisätä piiloutumispaikkoja.

Tilan ja rakenteiden lisäksi tärkeitä resursseja ovat ruoka, hiekkalaatikot ja lepoalueet. Kissat saalistavat yksinään ja osa kissoista syökin mieluiten yksin. Joka tapauksessa järjestelyt kannattaa suunnitella niin, ettei ruuasta tule riitaa tai että ruoka-alueesta ei tule niin sanottu kuuma alue. Kissat söisivät mieluiten monta pientä annosta päivässä. Siihen toimii yhdistämisvaiheessa ja muulloinkin kouluttaminen herkkujen avulla. Hiekkalaatikoiden määrästä ja sijainnista on jo aiemminkin ollut puhetta. Tärkeää on, että jokaisella kissalla on esteetön pääsy laatikolle. Lepoalueet on mielenkiintoinen asia. Joskus kissat nukkuvat yhdessä, joskus taas yksinään – todennäköisemmin kissat nukkuvat erillään. Joskus ne vuorottelevat suosikkipaikkaa, eli käyttävät samaa lepopaikkaa mutta eri aikaan. Suosikkipaikkoja ovat yleensä korkeat, lämpimät ja pehmeät lepoalueet. Kun on hankkimassa toista kissaa, on syytä panostaa varsinkin lepoalueisiin. Lepo on kissan aikabudjetissa erittäin suuressa roolissa, ja lepoalueet ovatkin huomattavasti tärkeämpiä sovun ja hyvinvoinnin kannalta kuin vaikkapa lelut, joiden parissa kissa viettää aikaa enimmillään puoli tuntia päivässä.

Miten sinä haluaisit tutustua uuteen kämppikseesi? Haluaisitko kenties tietää jotain jo etukäteen? Haluaisitko tutustua hieman ennen muuttopäätöstä? Arvostaisitko pehmeää laskua, eli omaa rauhaa? Haluaisitko luottaa siihen, ettei kämppis syö ruokiasi tai myy omaisuuttasi? Näitä asioita kannattaa miettiä myös kissojen kohdalla.

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa käyn läpi kissojen yhdistämistä ja tyypillisimpiä riitatilanteita. Saat vinkit sopuisaan yhdistämiseen ja riitojen ehkäisyyn.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat ja kädet

Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa “kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Osa kissoista ilmentää stressiä erittäin aktiivisesti. Ne huutavat, hyökkäilevät ja osoittavat hyvin avoimesti, jos eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen. Tällaiset kissat ovat hyvin reippaita ja siksi niiden persoonallisuus tulee myös esille. Aktiiviset kissat vaativat omistajiltaan toimia pysyäkseen tyytyväisinä – liian tylsä ja muuttumaton ympäristö voi puuduttaa ja kun tällainen kissa turhautuu, asunto voi kärsiä. On muutamia asioita, joita aktiivisen kissan omistajan kannattaa ottaa huomioon.

Aktiivinen kissa ei yleensä korista vaatekomeron perimmäistä nurkkaa eikä sitä voi unohtaa oven taakse toiseen huoneeseen. Sen sijaan aktiivinen kissa voi ajaa omistajansa hermoraunion partaalle seuraamalla tätä jatkuvasti, kommentoimalla kovaäänisesti kaikkea mahdollista ja yksinkertaisesti olemalla koko ajan kuultavilla, nähtävillä ja iholla. Valitettavasti nämä kissat kuuluvat siihen riskiryhmään, joita yritetään syöttää tyytyväisiksi kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Kissaa saatetaan syöttää liikaa myös siksi, että se käyttäytyy koko ajan aivan kuin sillä olisi nälkä. Jaloissa pyörivä ja huutava kissa ei suinkaan aina ole nälkäinen – usein kissa pyytää omistajaltaan jotain muuta kuin ruokaa. Jatkuva syöminen lihottaa ja sitä kautta passivoi, mutta se ei poista kissan stressiä.

Aktiivisen kissan kanssa harrastaminen on yleensä helppoa. Kissa on helppo opettaa valjaisiin ja ulkoiluun, agilityyn tai temppuihin ja se alkaa myös pitää kiinni näistä saavutetuista eduistaan. Jos ulos menemiseen ei liity riittävän selkeää merkkiä, kissa voi viettää eteisessä suurimman osan päivästä huutaen. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa, vaan saattaa jopa lisätä stressiä turhautumisen kautta, ja turhautunut kissa voi räjähtää herkästi.

Kierrokset käyttöön

Aktiivinen kissa nauttii toiminnallisuudesta. Se haluaa olla mukana tiskaamassa, suihkussa, saunassa, nukkumassa, pihalla, autossa, ikkunalla, tietokoneella, telkkarin ääressä, joka paikassa. Jos mielekästä tekemistä ei järjesty talon puolesta, kissa järjestää sitä itse. Kissan valtava moottori kannattaa valjastaa hyötykäyttöön ja antaa sille kokemuksia, jossa se saa riehua ja nostaa kierroksia. Vaikka tulee mieleen, että seinille jo muutenkin kiipeilevää kattia ei tarvitsisi enempää villitä, se kannattaa silti!

Pähkinöitä aivoille

Parin minuutin aivojumppa väsyttää kissan tehokkaasti ja tuottaa sille mielihyvää. Temppuja on helppo keksiä, kunhan löytää kissalle sopivan palkkion. Voit opettaa kaikkea mahdollista; hyödyllisiä asioita, hauskoja temppuja tai vaikkapa hajutyöskentelyä. Kissat nauttivat ongelmanratkaisutehtävistä, ja suurin osa niille suunnitelluista virikeleluista on aivan liian helppoja. Kouluttaminen on rahankin kannalta hyvä tapa antaa karkkia aivoille, kun ei kerran opittu ruokalabyrintti pölyyntyy kaapinpäällä.

Stressi hallintaan

Lyhytkestoinen stressi ei ole huono asia. Sen tarkoitus on auttaa kissaa poistumaan ikävästä tilanteesta ja selviytymään. Ongelma tulee siitä, että kissa ei pääse pois tilanteesta ja stressitila jää päälle. Pahimmillaan stressi voi sairastuttaa kissan. Stressinhallinnan tulisi lähteä siitä, että kissalla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä. Kaikki kissamainen tekeminen on hyvästä stressinhallinnan kannalta; on hyvä, että kissa teroittaa kynsiään, on hyvä, että se kommunikoi ihmisensä kanssa, on hyvä että se on aktiivinen ja utelias ja leikkisä. Stressaantuneena aktiivinen kissa voi olla hyvin aktiivinen. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon ja keksiä omalle kissalle sopivimmat stressinpurkukeinot.

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa esitellään aktiivisille kissoille sopivia virikkeellistämistapoja! Lisäksi näet videovinkit, miten kissan viikset saadaan töihin!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.