Miksi kissan pitäisi maksaa 2000 euroa?

Kissa ei ole ilmainen tai helppo lemmikki. Se on sopeutuva, mutta älykäs, mikä asettaa pitopaikalle ja kodille vaatimuksia. Kissan hyvinvointiin tulee voida panostaa. Kissa syö ruokaa, jonka kilohinta lähentelee kahtakymppiä. Vastuullinen kissanomistaja leikkauttaa lemmikkinsä ja rokotuttaa sen.

Kissoja on Suomi täynnä. Niitä saa ilmaiseksi mistä tahansa. Löytöeläintalot pullistelevat kissoja – on pentuja, aikuisia, villejä, terveitä ja sairaita. Kynnys hankkia kissa on pelottavan alhainen. Jos (joskus haitallisesti ennen luovutusikää) hankittu kissa ei miellytä, pissaa väärään paikkaan tai jos lapset kyllästyvät, sen voi laittaa pihalle. Pihalla se ei pärjää, naapurit valittavat ja leikkaamaton kissa alkaa lisääntyä.

Feral-Cat-Population-Chart

Kissoja ei arvosteta edelleenkään. Jos joku antaisi koiransa lisääntyä vapaasti ja sitten vain lopettaisi pentuja sitä mukaa kun niitä syntyy, joku voisi kavahtaa. Kissojen kohdalla tämä on edelleen totta. Tai jos joku pitäisi koiraansa jatkuvassa ulkoruokinnassa niin, että koira istuisi joka aamu naapurin ulko-ovella pyrkimässä sisälle. Sanomistahan siitä tulisi. Eläimistä pitää pitää huolta, olivat ne isoja tai pieniä.

Yksi sitkeä myytti on leikkaaminen; väitetään, ettei leikattu kissa metsästä. Leikkaaminen ei huononna kissan saalistustehoa. Päin vastoin, leikattua kissaa ei häiritse jatkuva lisääntymistarve, vaan se voi keskittyä olennaiseen. Leikkaamisen hinta on pieni siihen vaivaan verrattuna, mitä ei-toivotut pennut aiheuttavat. Kissan hankintahinnan pitäisi olla mieluummin siellä 2000 euron päällä. Se voisi hillitä kissojen laiminlyöntejä, hylkäämisiä ja kaltoinkohtelua.

 

 

 

 

 

Moni kissanomistaja pähkäilee päivittäin, miten katin saa pidettyä tyytyväisenä. Aika harvassa on sellaiset paikat, joissa itse uskaltaisin pitää kissaa vapaana ulkoilemassa, jos niitä on lainkaan. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa todella kasvattaa kärsivällisyyttä, mutta ei välttämättä ole kovin hauskaa. Kissan mielestä taas mikään ei ole mukavampaa kuin väijyä oikeita saaliita pihalla, ullakolla tai ulkorakennuksessa.

Virikkeet vaikuttavat eläimen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Niillä on useita vaikutuksia, joista on hyötyä, kun tavoitellaan tervettä ja pitkäikäistä lemmikkiä. Virikkeellinen ympäristö parantaa muistia ja oppimiskykyä, lisää hermosolujen haarautumista ja määrää, vaikuttaa mielialaan väliitäjäaineiden kautta sekä parantaa kasvutekijöitä, mistä voi olla hyötyä esim. leikkauksesta toipumisen aikana.

virikkeidenvaikutukset

“Luonnossa” kissa on erittäin tehokas saalistaja, joka käyttää ison osan hereilläoloajastaan saalistukseen. Omistajan kannattaisi miettiä, millä keinoilla oikeita saalistustilanteita voi matkia siten, että metsästyskäyttäytymisketju etenisi loppuun asti, eli saaliin syömiseen. Paras lelu olisi turvallinen syötävä, hienoa jos joku sellaisen joskus keksii.

Virikkeitä kannattaa kissalle tarjota päivittäin. Paras mittari virikkeen toimivuudesta on se, että se lisää kissan omaehtoista aktiivisuutta. Mikäli kissan aktiivisuus ei lisäänny, virike ei toimi. Kiipeilypuut, paperipussit ja paikkaa vaihtavat huonekalut jaksavat hetken kiinnostaa, mutta ovat pian niin_nähtyjä.

Mikäli kissalla ei ole mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen (saalistus, leikki, sosiaaliset suhteet, raapiminen ym.) sille voi kehittyä käytösongelmia. Käytösongelma, varsinkin kun kyseessä on kissa, ei yleensä ole pelkkä yksi ongelma, vaan käytös on yleensä oire, jonka syyt löytyvät muualta. Siksi kissojen käytösongelmiin esitetään lähes aina virikkeellistämistä varsinaisen koulutuksellisen käytöksen muokkaamisen lisäksi.

Lataa tästä opas kissan virikkeellistämiseen ja aktivointiin

kissavirike

Kissa on hiljainen, ei tuhoa paikkoja (?), on siisti, tulee toimeen yksin työpäivien ajan. Täydellinen lemmikki.

Apulan annetaan kissat-palstan perusteella voisi uskoa, että moni kissanpennun hankkinut on joutunut muuttamaan mieltään kissan helppoudesta lemmikkinä.

Mitä kissa tervitsee voidakseen hyvin?

  • Tilaa. Vähintään kaksi huonetta. Jos kissoja on useampia, niiden pitää pystyä säilyttämään kolmen metrin etäisyys toisiinsa ja niillä tulee olla mahdollisuus päästä toisen näkymättömiin.
  • Rakenteita. Kissat pitävät korkeista paikoista. Niillä tulisi olla näköalapaikkoja, lepäämispaikkoja, piilopaikkoja, ruokapaikka, juomapaikka ja vessapaikka. Paperipussit, pahvilaatikot, kiipeilypuut, korit, hyllyt, ikkunalaudat…Kissa arvostaa muuttuvaa ja mielenkiintoista ympäristöä.
  • Suhteita. Kissa tarvitsee vuorovaikutusta. Omistajan kanssa tai muiden kissojen tai muiden eläinten kanssa. Omistaja on kuitenkin hyvin tärkeä.
  • Ärsykkeitä. Kissoilla on kehittyneet aistit. Ne tarvitsevat katseltavaa, maisteltavaa, nuuhkittavaa, tunnusteltavaa, raavittavaa ja pehmeää. Niitä voi hyvin ulkoiluttaa hihnassa.
  • Saalistusta. Kissan tulee saada totetuttaa saalistuskäyttäytymistä. Lelut ovat tärkeitä – yleensä saalista muistuttavat lelut ovat parhaita. Heinäsirkkojen saalistus on myös hauskaa ja onnistuu myös valjaissa.
  • Oikeaa ruokaa. Kissa on ehdoton lihansyöjä. Se syö mieluiten useita pieniä annoksia päivässä. Vapaa ruoka tekee kissasta passiivisen ja lihavan.
  • Juomaa. Juomakuppeja on hyvä olla useita. Kissa juo mielellään eri paikassa kuin se syö – vesikuppi voi olla muualla kuin ruokakuppi.

Nämä kaikki voi olla helppoa järjestää yhdelle kissalle. Kun kissoja on kaksi, kaikki tuplataan. Myös omistajan kissoille antama laatuaika.

Siitä on vaikea repiä huumoria, kun kissa ei tee muuta kuin naukuu ja haluaa ulos. Silloin voi pohtia, miksi kissa ajattelee, että kaikki kiva on oman asunnon ulkopuolella.

Rochlitz, 2005