Kissat ja kädet

Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa ”kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Päästäkää kissat piiloon!

Kissakodit, hoitolat, eläinlääkärit ja löytöeläintalot. Kaikki sellaiset paikat, joissa kissa viettää muutamia päiviä tai kauemmin ja jotka ovat sille ennalta tuntemattomia. Sellaiset paikat aiheuttavat melkein kaikissa kissoissa stressiä. Kissan historiasta ja luonteesta riippuu, millä tavalla se uuteen ympäristöön sopeutuu. Kun kissa vaihtaa kodista toiseen, stressiä on yleensä helpompi hallita kuin niissä tilanteissa, joissa kissa joutuu hoitolaan tai löytöeläintaloon. Kodista kotiin vaihtamisessa tilaa ja rakenteita on yleensä enemmän, mikä nopeuttaa kissan sopeutumista.

Uusi ympäristö on aina stressaava, mutta yhtä stressaavaa on tulla suljetuksi pieneen tilaan, jossa ei pääse uusia ja outoja ärsykkeitä pakoon. Häkkiin tai kissahuoneeseen sulkeminen aiheuttaa turhautumista, mikä puolestaan pitkittyessään voi muuttua akuutista stressistä krooniseksi. Krooninen stressi ei ole toivottava tila, ja sitä pitäisi kaikin keinoin ehkäistä alusta asti. Yksi ongelma on kissan stressin havaitseminen; kissat ilmentävät stressiä eri tavoin. Osa kissoista aktiivisemmin ja osa passiivisemmin.

Todella arkojen kissojen kanssa ei voi aloittaa stressinhallintaa mistään korvan takaa rapsuttelusta (vaikka se kesymmillä kissoilla toimiikin hyvin), vaan jostain paljon kauempaa. Monesti kissan käyttäytymistä seurataan silloin, kun ihminen on paikalla katsomassa, ja se ei aina kerro koko totuutta. Kissa voi hyvin olla kohtuullisen ok ympäristöön nähden, mutta ei ole tottunut ihmisiin. Tai joskus voi olla toisinpäin – kissa on ihmisten kanssa hyvin, mutta sitä stressaa suljettu häkki. Joka tapauksessa suosittelen kaikille kissaihmisille, sekä kissanomistajille että niiden parissa työskenteleville, että teette tarkoituksella havainnointiharjoituksia. Ottakaa tavaksi keskustella siitä, millä perusteilla arvioitte kissan hyvinvointia. Se on valtavan opettavaista.

Uudet käytännöt aiheuttavat aina muutosvastarintaa, mutta mikäli muutoksilla voidaan nopeuttaa uusien kotien löytymistä, luulisi motivaatiota löytyvän. Eläinhoitolassa stressinhallinta on myös oleellista; parhaimmillaan kissa nauttii olostaan hoitolassa ja omistaja hakee kotiinsa hyvin levänneen ja tyytyväisen kissan.

Löytöeläintaloissa ja hoitoloissa kannattaa tehdä muutama virikeohjelma paperille, niitä on helppo muunnella ja tehdä kissakohtaisia muutoksia tarpeen mukaan. Kun ohjelmat on tehty valmiiksi, niitä on helppo toteuttaa ja teipata kunkin kissan oveen. Ne on mahdollista toteuttaa yhtä helposti kuin yksilöllinen ruokinta, lääkintä ja muut hoitotoimet, kunhan ne on ensin suunniteltu!

Haluatko apua virikeohjelman suunnitteluun? Ota yhteyttä!

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi tutkimuksen piiloutumisvirikkeen vaikutuksista löytöeläintalossa. Kun katsot videon, niin ymmärrät, miksi piiloutuminen on niin tärkeää kissoillekin ja tiedät, miksi kaikissa kissahäkeissä ja -huoneissa pitäisi olla yksi tietty varuste.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa piiloutuu vaatekomeroon, kun vieraita tulee. Se liikkuu asunnossa täysin äänettömästi ja mieluiten silloin, kun muut eivät ole hereillä. Sitä on hankala ruualla innostaa, eikä se lähde mukaan leikkiin. Tuntuu, että kissa aistii jo kaukaa jos tilanteeseen on koira haudattuna – se on jo piilossa, kun ehdit edes ajatella lääkkeen antamista. Kun kissaa lähestyy lääkkeen kanssa, se sähisee ja murisee karvat pystyssä. Yhtä jännittävää kuin seurata, onko ruoka kupista vajentunut päivän aikana yhtään, on seurata onko hiekkalaatikolle ilmestynyt mitään.

Moni kissa on arka siitä syystä, että sillä ei ole sosiaalistumiskautena ollut kontakteja ihmisiin tai se ei ole tuolloin tottunut kodin normaaliin elämään. Kuitenkin kissoissa on myös persoonallisuuseroja, ja ne tulevat selkeimmin esille niissä tilanteissa, kun kissa stressaa. Arkaa ja vetäytyvää kissaa voi auttaa monilla pienillä toimenpiteillä, ja kissaa on mahdollista saada rohkeammaksi vanhempanakin.

Tue itseluottamusta

Kissa haluaa tuntea kotinsa. Se haluaa osata jokaisen pakoreitin ja jokaisen piilopaikan, jossa se kokee olevansa turvassa. Se arvostaa sitä, että sen mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon, vaikka se ei välttämättä tee suurieleistä vastarintaa. Se haluaa voida ennakoida, mitä ihminen on milloinkin tekemässä, jotta sillä on aikaa reagoida.

Panosta suhteeseen

Kissoille ei toimi se, että omistaja on välillä paha poliisi ja välillä hyvä poliisi. Mitä arempi kissa on ihmisiä kohtaan, sitä tärkeämpää on esiintyä jatkuvasti ja johdonmukaisesti hyvässä valossa. Omistaja voi olla kissalle stressinaiheuttaja tai lievittäjä, ja se, kummaksi muodostut, on sinun vastuullasi.

Lisää turvaa

Arkaa kissaa ei kannata heittää syvään veteen. Sitä on syytä huolellisesti valmistella ja siedättää uusiin asioihin. Kissalle tärkeää on kokemus siitä, että se halutessaan pääsee pois pelottavasta tilanteesta. Sijoittelemalla huonekaluja ja kissan omia tavaroita oikein voit vaikuttaa yllättävän paljon kissan reipastumiseen.

Arat kissat löytävät harvemmin uusia koteja kuin reippaat lajitoverinsa. Aroissa kissoissa on kuitenkin puolensa; on hyvin palkitsevaa huomata kun kissan luottamus on ansaittu. Kehittyminen on usein nopeaa, kun se saadaan kerran käyntiin ja arka kissa on usein juuri yhden ihmisen kissa, eli se palkitsee omistajansa.

Liity jäseneksi ja katso n kahdeksan minuutin video aran kissan reipastuttamisesta!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.