Toiset palkitsevat koiriaan, toiset sekä palkitsevat että rankaisevat ja jotkut vannovat edelleen fyysisen rankaisun nimeen.

Kaikki väittävät että oma menetelmä on paras. Nyt asiaa kuitenkin on selvitetty; omistajilta kysyttiin mitä menetelmiä he käyttävät ja tutkittiin löytyykö linkkiä koulutusmenetelmän ja koiran käyttäytymisen väliltä.

Löytyyhän sieltä. Rankaisijoiden koirat olivat varautuneeempia vieraita ihmisiä kohtaan ja leikkivät vähemmän kuin palkitsijoiden koirat. Testissä, jossa koiralle piti kouluttaa uusi taito, palkitsijat pärjäsivät paremmin kuin rankaisijat.

Sen lisäksi, että palkkioilla kouluttaminen on eettistä, se on myös nopeampaa ja lisäksi palkkioilla koulutetuilla koirilla näyttää olevan parempi oppimiskyky kuin rangaistuilla koirilla. Kuritetuilla koirilla oppimistulokset ovat huonoja ja ongelmakäytös saattaa jopa pahentua.

Rooney & Cowan (2011), Training methods and owner-dog-interactions: Links with dog behaviour and learning ability, applied animal behaviour science.

Silloin tällöin saa kuulla, että kyllä varmaan normikoirilla toimii noi herkut ja muut, mutta kun on tosi kyseessä, on otettava kovat keinot käyttöön. On olemassa runsaasti näyttöä siitä, ettei tämä olettamus pidä paikkaansa. Aion jälleen esitellä yhden sellaisen.

53 omistajaa koirineen ensin haastateltiin ja sitten videoitiin tarkoituksena selvittää, mitä keinoja koulutuksessa käytettiin ja millaisia tuloksia käytetyillä keinoilla oli saavutettu. Huomattiin, että koiran koulutushistorialla oli vaikutusta sen nykyiseen käyttäytymiseen testitilanteessa. Koiria ja omistajia testattiin mm. siten, että heidän piti opetella uusi temppu, esittää perustottelevaisuutta, leikkiä ilman lelua ja vältellä koiraa.

Koirat, joiden omistajat kertoivat käyttävänsä rankaisuun pohjautuvia menetelmiä, ottivat vähiten kontaktia vieraaseen henkilöön. Ne myös oppivat uuden tempun hitaammin kuin palkkioin koulutetut koirat.

On huomattu jo aiemmin, että koulutusmenetelmä vaikuttaa koiran leikkisyyteen, sen käytösongelmien määrään ja tottelevaisuuteen. Nyt huomattiin koulutushistorialla olevan vaikutusta myös avoimuuteen vieraita ihmisiä kohtaan sekä oppimiskykyyn.

Lue myös:

Itsevarma ja luottavainen koira pystyy hyviin suorituksiin

Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Jos käytösongelmakoulutus aiheuttaa käytösongelmia

Training methods and owner–dog interactions: Links with dog behaviour and learning ability, Nicola Jane Rooney, Sarah Cowa, Applied Animal Behaviour Science 132 (2011) 169–177.

X was in a weak state when he was introduced to you. Typically, when this occurs, the owner comforts the dog by giving him affection, which can foster antisocial behavior. Then, when the dog is well, the owner doesn’t practice leadership on a regular basis – or only tries to practice it when the dog becomes aggressive.

X will be able to show your guests how sweet he is when he feels respected. It’s important you tell your friends when they come into your home: “No touch. No talk. No eye contact.” By appearing to ignore the dog, they’re actually allowing him to come and smell them, which is basically acknowledging that they care that he is a dog and does things in “dog ways.”

You have to do your part, too! You must learn to master the walk. Seek professional help to show you how to walk the dog properly in different situations. I would recommend giving him plenty of exercise, so, when people come into your house, he is tired. Another suggestion is taking the dog to a swimming pool with supervision. This can boost his self-esteem and help him to become a balanced dog.

Eli pähkinänkuoressa:

  • koiraan kohdistettu hellyys ja rakkaus edesauttaa antisosiaalista käytöstä
  • kun vieraat eivät huomioi koiraa, he tunnustavat koiran ja sen, että koira on koiramainen ja tekee koiramaisia asioita
  • ratkaisu vieraiden vastaottamiseen on se, että väsytät koiraa etukäteen liikunnalla
  • vieraita arastelevaa koiraa voi viedä koirien uimahalliin, se voi kehittää koiran itsetuntoa ja auttaa koiraa tulemaan tasapainoiseksi

Uskotko näiden vinkkien toimivan?

Lue myös:

Jee, meille tulee vieraita!

Ei koirien juoksumatoille!

Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Pelkoaggressiivisuus uskottua yleisempää

Moni ei aikoinaan halunnut uskoa, että maapallo on pallon muotoinen. Oli totuttu näppäriin selityksiin siitä, miten maailma päättyy reunaan ja siinäpä se.

Osa ihmisistä haluaa edelleen uskoa näppärät selitykset laumahierarkiasta, laumadynamiikasta ja dominanssiteorioista koiramaailmassa. Dominanssi elää, mutta ei voi enää kovin hyvin. Mm. eläinsuojelujärjestöt, eläinlääkärijärjestöt ja eläinkouluttajajärjestöt ovat ilmaisseet huolensa dominanssiin perustuvan kouluttamisen riskeistä. Keskustelupalstat ovat liekeissä kun ollaan joko puolesta tai vastaan.

Onhan se tavallaan ihanan yksinkertaista ajatella että koira ja ihmiset muodostavat lauman. Laumassa on johtaja, ja se olet joko sinä tai koirasi. Ellet pidä varaasi, koira tulee ottamaan vallan. Kaikki ongelmat johtuvat siitä että koirasi on ottanut vallan, ja ennen muuta kaikki ongelmat ovat korjattavissa kun otat valtasi takaisin. Dominanssista, joka joskus on kuvannut kahden tai useamman yksilön välistä suhdetta, on muotoutunut jokaisen suuhun sopiva sana ja mittari jolla koiria rankataan.

Jos nämä teoriat olisivat tosia, meillä ei olisi ongelmia koirien kanssa. Jokainen osaa syödä koiran kupista, jokainen osaa kulkea ovesta ensin. Jokainen osaa antaa koiralle alpharollin.

Dominanssissa on yksi paha virhe. Sen käyttöä voi perustella vain mutulla. Se elää urbaanilegendana. Dominanssiteorian keksijä Mech ei ehkä arvannut mitä keksi kirjoittaessaan vuonna 1967 kirjan The Wolf: Ecology and Behavior of an Endangered Species. Sittemmin Mech on muuttanut mielipiteensä ja julkaissut useita artikkeleita, joissa myöntää aiemmat virheet. Myös koiratutkimus (sittemmin on huomattu myös, ettei koira ole susi) on osoittanut, että dominanssiajattelu tuottaa parhaimmillaankin ongelmia ja pahimmillaan on erittäin haitallinen ja kyseenalainen ideologia.

Miksi termi silti jyllää? Se on ymmärrettävä, yksi sana, yksi ratkaisu. Se myy. Se on helppo käsittää. Se on jämäkkä ja pätevä sana. Onhan se nyt parempi kuin jotkin ihmeen assosiatiiviset ja operantit hölynpölyt. Suurin syy on se, että kestää keskimäärin 20 vuotta ennen kuin tiede murtaa myytin ja sitä myötä suuren yleisön mielipiteen.

Meni arviolta 20 vuotta ennen kuin ihmiset todella uskoivat että maapallo on pyöreä.

Kannanottoja ja lausuntoja:

APBC (association of pet behaviour councellors), AVSAB (American Veterinary Society of Animal Behavior), APDT (Association of Pet Dog Trainers) sekä mm. SEY (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto).

  • Dawkins, R. (1989) The Selfish Gene (new edition). Oxford, Oxford University Press.
  • Mech, L.D. (1970) The Wolf: Ecology and Behavior of an Endangered Species. Minnesota, University of Minnesota Press.
  • Mech, L.D. (2008) Whatever happened to the term Alpha wolf?
    http://www.4pawsu.com/alphawolf.pdf, September 2009
  • Mech, L.D. (1999) Alpha Status, Dominance, and Division of Labor in Wolf Packs. Canadian Journal of Zoology, 77(8): 1196–1203
  • Mech, L.D. & Boitani, L. (2003) Wolf social ecology. 1–34 in: Mech, L.D. & Boitani, L. (eds) Wolves: Behavior, Ecology and Conservation. Chicago, University of Chicago Press.
  • Parker, G.A. (1974) Assessment strategy and the evolution of animal conflicts. Journal of Theoretical Biology. 47. 223–243.
  • Bradshaw, J.W.S, Blackwell, E.J. & Casey R.A. (2009) Dominance in domestic dogs—useful construct or bad habit? Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research. 4 (3) 135-144.
  • Peres-Guisado, J. & Munoz-Serrano, A. (2009). Factors linked to dominance aggression in dogs. Journal of Animal and Veterinary Advances. 8 (2) 336-342.
  • Elsheikha, H.M. & Rossano M.G. (21st September 2009) Evidence-based approach is wise. Veterinary Times.

Lue myös:

Ei koirien juoksumatoille!

Herkuttajan uskottavuus

Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Annatko koirasi voittaa?

Pikaratkaisushow

Olisipa kaikkeen pikaratkaisu. Sellaista on mukava katsoa televisiosta. Eihän kukaan jaksaisi katsoa ohjelmaa, jossa koiran käytöksen muokkaamista seurattaisiin vaikkapa 20 jakson verran. Miksi suurinta pudottajaa tulee monen monta jaksoa, mutta koirakuiskaaja hoitaa ongelman puolessa tunnissa? Niksnaks, koiranne on korjattu. Menkää jatkamaan elämäänne.

Ongelma pitää saada pois näkyvistä. Jos seinässä on hometta, maalataan se. Jos lattiassa on reikä, laitetaan matto päälle. Annetaan antibioottikuuri jos kurkku on kipeä. Kukapa niitä asioita jaksaisi sen enempää penkoa.

Jos koira käyttäytyy huonosti, otetaan piikki-, sähkö-, sitruuna- tai kuristuspanta tai kolinapurkki. Tai otetaan siltä luulot pois. Kuvitellaan, että mikään, mitä ei silmin havaita, ei tapahdu. Kuvitellaan että koira ei voi olla aggressiivinen, pelokas tai ahdistunut jos se ei murise tai hauku. Valitettavasti ilmentymien poistaminen ei poista ongelman syytä.

Pikaratkaisuja on hyvin harvoin olemassa. Joskus niitä löytyy, mutta ei läheskään joka tapauksessa. Häiritsevää käytöstä voi lähestyä oikeastaan kolmella tavalla; 1) ei tehdä mitään, 2) maalataan homeinen seinä, eli peitetään esiintymät tai 3) selvitetään, mikä käytöksen on alun perin aiheuttanut, mikä sitä ylläpitää, laaditaan suunnitelma ja toimitaan.

APBC on kokeneiden ja pätevien lemmikkien käytösneuvojien kansainvälinen verkosto. Lemmikkien käytösneuvojat toimivat yhteistyössä eläinlääkäreiden kanssa ja käsittelevät käytösongelmia linnuilla, kissoilla, koirilla, kaneilla, hevosilla sekä muilla eläimillä.

APBC paheksuu monien muiden eläinten hyvinvointiyhteisöjen lailla joitakin väkivaltaisia koulutustekniikoita, joita ”koirakuiskaaja” Cesar Millan suosii. Koiranomistajia halutaan varoittaa näistä tekniikoista, jotka aiheuttavat eläimille pelkoa ja kipua. Omistajia varoitetaan kopioimasta näitä tekniikoita, koska ne vaarantavat koiran hyvinvoinnin ja omistajan oman turvallisuuden.

Millanin suosimia tekniikoita ovat mm. erilaisten kipua aiheuttavien pantojen käyttö, koiran hengityksen estäminen ja koirien pakottaminen tai ’alistaminen’ maahan. Nämä menetelmät on todettu useissa  tutkimuksissa tehottomiksi – niiden käyttö ei vähennä ei-toivottua käytöstä vaan lisää sitä. Suomessakin näyttää olevan muutamia kouluttajia, joiden menetelmiä voidaan pitää kyseenalaisina koiran hyvinvoinnin kannalta. Vastikään Keskiuusimaa julkaisi jutun, jossa suositeltiin koirille ”koulutusmenetelmäksi” kuonokoppaa tai häkkiä, silloin kun koira tuhoaa kotia yksin ollessaan. Näillä ratkaisuilla ei kuitenkaan kouluteta koiralle mitään, vaan mekaanisesti estetään käyttäytyminen. Järkevämpää olisi puuttua ongelman syihin ja kouluttaa koira olemaan yksin rauhallisesti.

Väkivaltaiset ja pelotteluun perustuvat ekniikat eivät ole hyväksyttäviä eläimen hyvinvoinnin kannalta eivätkä myöskään perusteltuja keinoja muokata eläimen käytöstä. Palkkioihin perustuva koulutus on todettu paljon tehokkaammaksi erilaisten käytösongelmien käsittelyssä; lisäksi se on turvallisempaa omistajalle ja ei altista koiraa tarpeettomalle kivulle ja stressille.

Vältä sellaisia koulutusmenetelmiä, jotka vaarantavat eläimesi hyvinvoinnin. Kysy neuvoja pätevältä henkilöltä, jota eläinlääkäri suosittelee. Älä käytä menetelmiä, joiden toteuttaminen tuntuu pahalta. Ota asioista selvää!

Lain mukaan eläimen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely on kielletty. Miksei se näytä pätevän koirankoulutuksessa?

Lähteet: http://www.apbc.org.uk/press, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960247