Toiset palkitsevat koiriaan, toiset sekä palkitsevat että rankaisevat ja jotkut vannovat edelleen fyysisen rankaisun nimeen.

Kaikki väittävät että oma menetelmä on paras. Nyt asiaa kuitenkin on selvitetty; omistajilta kysyttiin mitä menetelmiä he käyttävät ja tutkittiin löytyykö linkkiä koulutusmenetelmän ja koiran käyttäytymisen väliltä.

Löytyyhän sieltä. Rankaisijoiden koirat olivat varautuneeempia vieraita ihmisiä kohtaan ja leikkivät vähemmän kuin palkitsijoiden koirat. Testissä, jossa koiralle piti kouluttaa uusi taito, palkitsijat pärjäsivät paremmin kuin rankaisijat.

Sen lisäksi, että palkkioilla kouluttaminen on eettistä, se on myös nopeampaa ja lisäksi palkkioilla koulutetuilla koirilla näyttää olevan parempi oppimiskyky kuin rangaistuilla koirilla. Kuritetuilla koirilla oppimistulokset ovat huonoja ja ongelmakäytös saattaa jopa pahentua.

Rooney & Cowan (2011), Training methods and owner-dog-interactions: Links with dog behaviour and learning ability, applied animal behaviour science.

Silloin tällöin saa kuulla, että kyllä varmaan normikoirilla toimii noi herkut ja muut, mutta kun on tosi kyseessä, on otettava kovat keinot käyttöön. On olemassa runsaasti näyttöä siitä, ettei tämä olettamus pidä paikkaansa. Aion jälleen esitellä yhden sellaisen.

53 omistajaa koirineen ensin haastateltiin ja sitten videoitiin tarkoituksena selvittää, mitä keinoja koulutuksessa käytettiin ja millaisia tuloksia käytetyillä keinoilla oli saavutettu. Huomattiin, että koiran koulutushistorialla oli vaikutusta sen nykyiseen käyttäytymiseen testitilanteessa. Koiria ja omistajia testattiin mm. siten, että heidän piti opetella uusi temppu, esittää perustottelevaisuutta, leikkiä ilman lelua ja vältellä koiraa.

Koirat, joiden omistajat kertoivat käyttävänsä rankaisuun pohjautuvia menetelmiä, ottivat vähiten kontaktia vieraaseen henkilöön. Ne myös oppivat uuden tempun hitaammin kuin palkkioin koulutetut koirat.

On huomattu jo aiemmin, että koulutusmenetelmä vaikuttaa koiran leikkisyyteen, sen käytösongelmien määrään ja tottelevaisuuteen. Nyt huomattiin koulutushistorialla olevan vaikutusta myös avoimuuteen vieraita ihmisiä kohtaan sekä oppimiskykyyn.

Lue myös:

Itsevarma ja luottavainen koira pystyy hyviin suorituksiin

Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Jos käytösongelmakoulutus aiheuttaa käytösongelmia

Training methods and owner–dog interactions: Links with dog behaviour and learning ability, Nicola Jane Rooney, Sarah Cowa, Applied Animal Behaviour Science 132 (2011) 169–177.

Pikaratkaisushow

Olisipa kaikkeen pikaratkaisu. Sellaista on mukava katsoa televisiosta. Eihän kukaan jaksaisi katsoa ohjelmaa, jossa koiran käytöksen muokkaamista seurattaisiin vaikkapa 20 jakson verran. Miksi suurinta pudottajaa tulee monen monta jaksoa, mutta koirakuiskaaja hoitaa ongelman puolessa tunnissa? Niksnaks, koiranne on korjattu. Menkää jatkamaan elämäänne.

Ongelma pitää saada pois näkyvistä. Jos seinässä on hometta, maalataan se. Jos lattiassa on reikä, laitetaan matto päälle. Annetaan antibioottikuuri jos kurkku on kipeä. Kukapa niitä asioita jaksaisi sen enempää penkoa.

Jos koira käyttäytyy huonosti, otetaan piikki-, sähkö-, sitruuna- tai kuristuspanta tai kolinapurkki. Tai otetaan siltä luulot pois. Kuvitellaan, että mikään, mitä ei silmin havaita, ei tapahdu. Kuvitellaan että koira ei voi olla aggressiivinen, pelokas tai ahdistunut jos se ei murise tai hauku. Valitettavasti ilmentymien poistaminen ei poista ongelman syytä.

Pikaratkaisuja on hyvin harvoin olemassa. Joskus niitä löytyy, mutta ei läheskään joka tapauksessa. Häiritsevää käytöstä voi lähestyä oikeastaan kolmella tavalla; 1) ei tehdä mitään, 2) maalataan homeinen seinä, eli peitetään esiintymät tai 3) selvitetään, mikä käytöksen on alun perin aiheuttanut, mikä sitä ylläpitää, laaditaan suunnitelma ja toimitaan.