Kyllä ne koirat toisiaan kylkiin tönii, katsokaa vaikka. Ihan samalla tavalla tönii kuin se herrakin telkkarissa. Jokainen joka koiran kanssa on vähänkään ollut, tietää että koirat ovat toisiaan kohtaan hyvin hyvin vihaisia. Ja koska ne kurittavat toisiaan, meidänkin pitäisi kurittaa niitä. Koska koirat luulevat että mekin olemme koiria.

Jos meidän pitäisi olla koiriemme silmissä koira, eikä mikä tahansa koira vaan alffakoira, meidän pitäisi tehdä hiukan muutakin kuin pistää koiraa maihin ajoittain.

Meidän pitäisi kontata lattialla. Merkata koiran merkkauksen päälle. Nuuhkia koiran pahanhajuisia paikkoja. Nostaa niskakarvoja pystyyn. Ja kaikkea muutakin.

Kuinka tyhminä koiria oikein pidämme jos kuvittelemme että ne uskovat oikeasti meidänkin olevan koiria?

Olemme valinneet koirienvälisestä kommunikaatiosta vain sen yhden palan, jota sitten olemme hyödyntävinämme “koulutuksessa”. Ja itse asiassa, valta- tai mikään muukaan taistelu ei etogrammin mukaan  ole koirien tärkein prioriteetti elämässä.

http://wfsc.tamu.edu/jpackard/scienceinaction/pred_etho_canid1.pdf

Lue myös:

Varo koirakorjaajia

Moni ei aikoinaan halunnut uskoa, että maapallo on pallon muotoinen. Oli totuttu näppäriin selityksiin siitä, miten maailma päättyy reunaan ja siinäpä se.

Osa ihmisistä haluaa edelleen uskoa näppärät selitykset laumahierarkiasta, laumadynamiikasta ja dominanssiteorioista koiramaailmassa. Dominanssi elää, mutta ei voi enää kovin hyvin. Mm. eläinsuojelujärjestöt, eläinlääkärijärjestöt ja eläinkouluttajajärjestöt ovat ilmaisseet huolensa dominanssiin perustuvan kouluttamisen riskeistä. Keskustelupalstat ovat liekeissä kun ollaan joko puolesta tai vastaan.

Onhan se tavallaan ihanan yksinkertaista ajatella että koira ja ihmiset muodostavat lauman. Laumassa on johtaja, ja se olet joko sinä tai koirasi. Ellet pidä varaasi, koira tulee ottamaan vallan. Kaikki ongelmat johtuvat siitä että koirasi on ottanut vallan, ja ennen muuta kaikki ongelmat ovat korjattavissa kun otat valtasi takaisin. Dominanssista, joka joskus on kuvannut kahden tai useamman yksilön välistä suhdetta, on muotoutunut jokaisen suuhun sopiva sana ja mittari jolla koiria rankataan.

Jos nämä teoriat olisivat tosia, meillä ei olisi ongelmia koirien kanssa. Jokainen osaa syödä koiran kupista, jokainen osaa kulkea ovesta ensin. Jokainen osaa antaa koiralle alpharollin.

Dominanssissa on yksi paha virhe. Sen käyttöä voi perustella vain mutulla. Se elää urbaanilegendana. Dominanssiteorian keksijä Mech ei ehkä arvannut mitä keksi kirjoittaessaan vuonna 1967 kirjan The Wolf: Ecology and Behavior of an Endangered Species. Sittemmin Mech on muuttanut mielipiteensä ja julkaissut useita artikkeleita, joissa myöntää aiemmat virheet. Myös koiratutkimus (sittemmin on huomattu myös, ettei koira ole susi) on osoittanut, että dominanssiajattelu tuottaa parhaimmillaankin ongelmia ja pahimmillaan on erittäin haitallinen ja kyseenalainen ideologia.

Miksi termi silti jyllää? Se on ymmärrettävä, yksi sana, yksi ratkaisu. Se myy. Se on helppo käsittää. Se on jämäkkä ja pätevä sana. Onhan se nyt parempi kuin jotkin ihmeen assosiatiiviset ja operantit hölynpölyt. Suurin syy on se, että kestää keskimäärin 20 vuotta ennen kuin tiede murtaa myytin ja sitä myötä suuren yleisön mielipiteen.

Meni arviolta 20 vuotta ennen kuin ihmiset todella uskoivat että maapallo on pyöreä.

Kannanottoja ja lausuntoja:

APBC (association of pet behaviour councellors), AVSAB (American Veterinary Society of Animal Behavior), APDT (Association of Pet Dog Trainers) sekä mm. SEY (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto).

  • Dawkins, R. (1989) The Selfish Gene (new edition). Oxford, Oxford University Press.
  • Mech, L.D. (1970) The Wolf: Ecology and Behavior of an Endangered Species. Minnesota, University of Minnesota Press.
  • Mech, L.D. (2008) Whatever happened to the term Alpha wolf?
    http://www.4pawsu.com/alphawolf.pdf, September 2009
  • Mech, L.D. (1999) Alpha Status, Dominance, and Division of Labor in Wolf Packs. Canadian Journal of Zoology, 77(8): 1196–1203
  • Mech, L.D. & Boitani, L. (2003) Wolf social ecology. 1–34 in: Mech, L.D. & Boitani, L. (eds) Wolves: Behavior, Ecology and Conservation. Chicago, University of Chicago Press.
  • Parker, G.A. (1974) Assessment strategy and the evolution of animal conflicts. Journal of Theoretical Biology. 47. 223–243.
  • Bradshaw, J.W.S, Blackwell, E.J. & Casey R.A. (2009) Dominance in domestic dogs—useful construct or bad habit? Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research. 4 (3) 135-144.
  • Peres-Guisado, J. & Munoz-Serrano, A. (2009). Factors linked to dominance aggression in dogs. Journal of Animal and Veterinary Advances. 8 (2) 336-342.
  • Elsheikha, H.M. & Rossano M.G. (21st September 2009) Evidence-based approach is wise. Veterinary Times.

Lue myös:

Ei koirien juoksumatoille!

Herkuttajan uskottavuus

Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Annatko koirasi voittaa?

Se ongelmia välttää. Englantilais-Norjalaisen tutkimuksen mukaan asia on näin. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen suhde koiran käyttäytymisen ja kouluttamiseen käytettävien menetelmien välillä on. Omistajat, jotka olivat johdonmukaisia, omistivat yleensä tottelevaisen koiran, jolla ei ollut käytösongelmia.

Kiinnostavaa kyllä, eniten käytösongelmia oli rankaisijoilla, jotka käyttivät kovia menetelmiä ja rankaisivat koiriaan usein ja useilla eri tavoilla. Näillä koirilla myös tottelevaisuus oli huonointa. Palkitsijoilla, jotka kouluttivat koiriaan positiivisen vahvistamisen keinoin, esiintyi huomattavasti vähemmän käytösongelmia ja tottelevaisuustaso oli korkeampi.

Yleisesti johdonmukaisuus kouluttamisen menetelmänä yhdistettiin usein koulutettavuuteen ja koiran rohkeuteen. Johdonmukaisuus tuottaa tuloksia, mutta se ei tarkoita “johtajuutta” ja se on tuloksellista vain silloin, kun koulutuksessa ei käytetä rankaisua tai kovia keinoja.

Johdonmukaisuus on koiran kannalta sitä, että ihminen toimii tilanteissa ennustettavalla tavalla. Jos meillä huonona päivänä pääsee lenkillä etenemään hihnasta vetämällä, on varsin epäreilua rankaista samasta asiasta seuraavana päivänä. Jos koira saa nuolla lautaset päivällisen jälkeen, ei vieraiden aikana kuolaamisesta voi rankaista.

Tutkimuksessa todettiin, että huonoimmat tulokset koiran kanssa saa silloin, kun on epäjohdonmukainen ja väkivaltainen. Satunnainen kurittaminen ei opeta koiralle mitään, vaikka se omaa egoa saattaa hetkellisesti kohottaa.

G.E. Eskeland, R.H. Tillung, M. Bakken, (2007), ’37: The importance of consistency in the training of dogs. The effect of punishment, rewards, rule structures and attitude on obedience and problem behaviors in dogs’,  Journal ofVeterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 3: 99.

Amerikkalaistutkimuksessa kartoitettiin koirankoulutusmenetelmiä ja niiden tuloksia (Applied Animal Behaviour Science, 2009). Osallistujat listasivat ongelmiaan, joita olivat aggressiivisuus tuttuja tai tuntemattomia ihmisiä kohtaan, koiria kohtaan, eroahdistus tai pelkotilat jne. Tämän jälkeen omistajat vastasivat, mitä keinoja heille on suositeltu ja mitä he olivat käyttäneet edellisiin ongelmiin. Lisäksi omistajat kertoivat miten koira vastasi kuhunkin menetelmään; puriko koira takaisin, murisiko se vai loppuiko käytös halutulla tavalla.

Tutkimus paljasti kokonaisen kirjon menetelmiä, joita kaikenlaiset kouluttajat ihmisille neuvoivat ja joita sitten kokeiltiin. Keinoja olivat mm. potkut ja lyömiset, alfapainimiset, hihnapahoinpitelyt, sähköpannat, huutaminen, vesipullot, muriseminen (!), klikkerikoulutus, ruokapalkkiot, lelut, välttely, feromonivalmisteet sekä lisätty liikunta.

Näistä väkivaltaiset keinot aiheuttivat lisää aggressiivisia vastauksia koiralta. Esimerkiksi alfapainiminen oli yksi vaarallisimmista keinoista omistajan kannalta – jos makaa koiran päällä, voi helposti saada hammasta. Positiiviset keinot sen sijaan koettiin omistajan kannalta turvallisiksi, koira harvemmin reagoi näihin tilanteisiin aggressiivisesti.

Monet käytösongelmakouluttajat nimen omaan kouluttavat koirista käytösongelmaisia. Koiran aggressiivisuuden tausta ei ole helposti tutkittavissa, mutta usein kyse on itsepuolustuksesta ja arkuudesta. Kun laitetaan todella ahtaalle, on jossain vaiheessa pakko puolustautua. Dominanssiteoria ei pidä paikkaansa – koirat eivät todellakaan yritä pyrkiä presidenteiksi kun omistajat kääntävät selkänsä.

Eläinlääkärien tulisi varoittaa ihmisiä väkivaltaisten koulutusmenetelmien riskeistä ja neuvoa omistajia turvallisten ja toimivien menetelmien käyttöön. Toivottavasti väkivaltaisuuden aika olisi pian ohi koirien ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Lähde: Herron, M. E., Shofer, F. S., Reisner, I. R., (2009), ‘Survey of the use of and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors’, Appiled animal behaviour Science, 117: 47-54.