Kyllä ne koirat toisiaan kylkiin tönii, katsokaa vaikka. Ihan samalla tavalla tönii kuin se herrakin telkkarissa. Jokainen joka koiran kanssa on vähänkään ollut, tietää että koirat ovat toisiaan kohtaan hyvin hyvin vihaisia. Ja koska ne kurittavat toisiaan, meidänkin pitäisi kurittaa niitä. Koska koirat luulevat että mekin olemme koiria.

Jos meidän pitäisi olla koiriemme silmissä koira, eikä mikä tahansa koira vaan alffakoira, meidän pitäisi tehdä hiukan muutakin kuin pistää koiraa maihin ajoittain.

Meidän pitäisi kontata lattialla. Merkata koiran merkkauksen päälle. Nuuhkia koiran pahanhajuisia paikkoja. Nostaa niskakarvoja pystyyn. Ja kaikkea muutakin.

Kuinka tyhminä koiria oikein pidämme jos kuvittelemme että ne uskovat oikeasti meidänkin olevan koiria?

Olemme valinneet koirienvälisestä kommunikaatiosta vain sen yhden palan, jota sitten olemme hyödyntävinämme “koulutuksessa”. Ja itse asiassa, valta- tai mikään muukaan taistelu ei etogrammin mukaan  ole koirien tärkein prioriteetti elämässä.

http://wfsc.tamu.edu/jpackard/scienceinaction/pred_etho_canid1.pdf

Lue myös:

Varo koirakorjaajia

Amerikkalaistutkimuksessa kartoitettiin koirankoulutusmenetelmiä ja niiden tuloksia (Applied Animal Behaviour Science, 2009). Osallistujat listasivat ongelmiaan, joita olivat aggressiivisuus tuttuja tai tuntemattomia ihmisiä kohtaan, koiria kohtaan, eroahdistus tai pelkotilat jne. Tämän jälkeen omistajat vastasivat, mitä keinoja heille on suositeltu ja mitä he olivat käyttäneet edellisiin ongelmiin. Lisäksi omistajat kertoivat miten koira vastasi kuhunkin menetelmään; puriko koira takaisin, murisiko se vai loppuiko käytös halutulla tavalla.

Tutkimus paljasti kokonaisen kirjon menetelmiä, joita kaikenlaiset kouluttajat ihmisille neuvoivat ja joita sitten kokeiltiin. Keinoja olivat mm. potkut ja lyömiset, alfapainimiset, hihnapahoinpitelyt, sähköpannat, huutaminen, vesipullot, muriseminen (!), klikkerikoulutus, ruokapalkkiot, lelut, välttely, feromonivalmisteet sekä lisätty liikunta.

Näistä väkivaltaiset keinot aiheuttivat lisää aggressiivisia vastauksia koiralta. Esimerkiksi alfapainiminen oli yksi vaarallisimmista keinoista omistajan kannalta – jos makaa koiran päällä, voi helposti saada hammasta. Positiiviset keinot sen sijaan koettiin omistajan kannalta turvallisiksi, koira harvemmin reagoi näihin tilanteisiin aggressiivisesti.

Monet käytösongelmakouluttajat nimen omaan kouluttavat koirista käytösongelmaisia. Koiran aggressiivisuuden tausta ei ole helposti tutkittavissa, mutta usein kyse on itsepuolustuksesta ja arkuudesta. Kun laitetaan todella ahtaalle, on jossain vaiheessa pakko puolustautua. Dominanssiteoria ei pidä paikkaansa – koirat eivät todellakaan yritä pyrkiä presidenteiksi kun omistajat kääntävät selkänsä.

Eläinlääkärien tulisi varoittaa ihmisiä väkivaltaisten koulutusmenetelmien riskeistä ja neuvoa omistajia turvallisten ja toimivien menetelmien käyttöön. Toivottavasti väkivaltaisuuden aika olisi pian ohi koirien ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Lähde: Herron, M. E., Shofer, F. S., Reisner, I. R., (2009), ‘Survey of the use of and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors’, Appiled animal behaviour Science, 117: 47-54.