Myönnettäköön ihan aluksi, en ole itse ollut eläinsuojeluyhdistyksessä aktiivisena auttajana. Eläinsuojeluasiat ovat tuttuja pääosin kotia etsivien kissojen kautta – lisäksi olen tarjoutunut auttamaan löytöeläintaloja henkilöstön kouluttamisessa. Olen pitkään miettinyt, millä tavoin eläimiä voisi auttaa jo ennen kun ne joutuvat kodittomiksi. Jos eläimestä joutuu luopumaan nopealla aikataululla, ovat vaihtoehtoina lopetus tai uuden kodin etsiminen. Kodin etsiminen ei ole lainkaan helppoa ja se voi olla aikaavievää. Ei ole takeita siitä, että eläin päätyisi hyvään kotiin pikaisella aikataululla. Tutustuin Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen toimintaan, kun kävin taannoin pitämässä siellä luennon kissatalojen ja sijaiskotien käytännöistä, jotka auttavat sosiaalistumista ja sitä kautta vaikuttavat uuden kodin löytymiseen. Paikalla oli useita kymmeniä kissoista kiinnostuneita ihmisiä.

Eläinkoti Pesä päätettiin perustaa 90-luvulla, koska yhdistykseltämme kysyttiin usein, voimmeko auttaa kodittoman eläimen kodinetsinnässä. Alueella ei ollut muutakaan tahoa, joka olisi tehtävää hoitanut. Lisäksi löytöeläinkodit olivat aina täynnä. Eläinkoti Pesän perustamisen jälkeen sadat, jopa tuhannet eläimet, pääosin kissat, ovat säästyneet hylkäämiseltä tai lopettamiselta LSEYn avulla.

Minusta heidän toimintansa on loistava esimerkki siitä, miten eläimiä voi auttaa ja miten löytöeläinten määrää voidaan vähentää. Eläinkoti Pesä ei ole löytöeläintalo, vaan kaikki eläimet tulevat sinne suoraan kodeista. Pesälle tulee eläimiä silloin, kun omistaja muuttaa palvelutaloon eikä saa kissaa mukaansa tai kun suuresta kissapopulaatiosta loukutetaan kissoja. Joskus voi tulla tilanne, jossa omistaja ei itse pysty etsimään lemmikille uutta kotia, eikä sukulaisilla ole tähän kiinnostusta. Minusta on hienoa, että nämäkin eläimet saavat uuden mahdollisuuden – tämä on huomattavasti vastuullisempaa luopumista kuin esimerkiksi kissan jättäminen oman onnensa nojaan. Vaikeassa elämäntilanteessa tai kriisissä ei aina ole sellaista verkostoa käytettävissä, joka voisi auttaa hankkimaan eläimelle uuden kodin. Ja tällaisessa tilanteessa valistaminen on myöhäistä.

Mikäli nyt mietit joulukorttien tai -tervehdysten lähettämistä, mieti myös, voisitko lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Eläinkoti Pesän toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisten ihmisten ja sijaiskotien työhön. He panostavat eläinten hyvinvointiin ja heillä on yhteinen tavoite; mahdollisimman sujuva uudelleenkotiuttaminen.

Minä aion tukea Eläinkoti Pesän toimintaa, tue sinäkin! Tällä hetkellä lahjoituksia tarvitaan remonttia varten.

Lahjoituksen remonttia varten voi tehdä suoraan yhdistyksen tilille: FI14 5620 0920 0047 01, BIC-koodi: OKOYFIHH. Vähintään 100 € lahjoittaneet saavat halutessaan oman tai yrityksensä nimen eläinkoti Pesän seinälle sekä diplomin itselleen. Nimi lisätään myös yhdistyksemme nettisivuille vuoden 2017 ajaksi. Diplomin toimitusta varten kirjoita tilisiirron viestikenttään osoitetietosi. Mikäli lahjoitus on alle 100 € tai et halua diplomia, käytä viitettä 1009.

Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:llä on Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen 27.9.2016 päivänä myöntämä rahankeräyslupa, numero RA/2016/553. Lupa on voimassa 1.10.2016-30.9.2018 Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella. Keräämämme varat käytämme kotia etsivien eläinten hyväksi, eläinsuojelutyöhön ja Eläinkoti Pesän remonttiin keräysluvan aikana.

Lue lisää:

http://www.iltasanomat.fi/lemmikit/art-2000001941023.html

http://lappeenranta.sey.fi/kotiaetsivat

Kennelympäristö sisältää useita stressinaiheuttajia koirille. Löytökoirakennelissä testattiin, miten klassinen musiikki vaikuttaa koirien käyttäytymiseen. Kennelissä soitettiin päivittäin 6,5 tuntia klassista musiikkia. Tutkimuksen aikana mitattiin käyttäytymistä, sykkeen vaihtelua ja syljen kortisolipitoisuutta seitsemän päivää ilman musiikkia ja sitsemän päivää klassisella soittolistalla. Tulokset osoittavat, että koirien stressireaktiot vähenivät klassista musiikkia kuuntelemalla. Varsinkin uroskoirat reagoivat musiikkiin rentoutumalla.

Tätä tietoa voi hyödyntää yksinoloharjoittelussa ja muissa stressaavissa tilanteissa kotikoirillakin, koska ei siitä ainakaan haittaa ole 🙂

Bowman et al., 2015

 

 

Kävin tutustumassa dogstrustin toimintaan Lontoossa. Uudelleenkotouttamiskeskus on kuulemma alueen parhaita, mutta silti se suomalaisen maalaisen silmään näytti varsin karulta ympäristöltä.

Koiria oli kuutisenkymmentä. Kaikki olivat kenneleissä, joissa osassa oli pieni ulkotarha. Koirien vaihtuvuus on nopeaa, mutta silti joukossa on aina niitä, jotka eivät useista yrityksistä huolimatta löydä uutta kotia. Jotkut olivat olleet keskuksessa vuosia; niillä oli pahoja aggressiivisuusongelmia.

Dogstrustilla on periaate, jonka mukaan he eivät lopeta terveitä koira. En ole aivan varma tämän periaatteen hyvyydestä. Toisaalta se laskee omistajien kynnystä viedä koira keskukseen – voi ajatella että se todennäköisesti saa hyvän kodin. Toisaalta periaate ei välttämättä takaa koirien hyvinvointia. En voisi yhden käynnin jälkeen kuvitella mitään stressaavampaa paikkaa kuin uudelleenkotouttamiskeskus. Voin kuvitella että se on sitä myös monille koira-asukkaille. Ne eivät osaa olla kiitollisia siitä että niiden henki säästettiin.

Ihmiset siirtävät oman lapsuutensa vuorovaikutusmalleja sekä omiin lapsiinsa että myös lemmikkisuhteeseensa. Tämä todetaan eräässä väitöskirjassa, joka julkaistaan syksyllä 2011.

Lapsi kokee epävarmuutta jos turvallinen aikuinen äkkiä käyttäytyykin pelottavasti tai uhkaavasti. Sama vaikuttaa pätevän koiriin; mitä rauhallisempi ja kiltimpi omistaja tutkimuksen testissä oli, sitä uteliaampi ja rauhallisempi koira oli. Hermostuneiden, kontrolloivien ja hihnasta nykivien omistajien koirat taas olivat testitilanteessa epävarmoja ja hermostuneita.

Koiran ja omistajan suhde näyttää olevan monimutkainen ja monitahoinen. Omistajan omalla historialla on vaikutusta siihen, miten hän kohtelee lemmikkejään tai lapsiaan. Ja on olemassa viitteitä siitä, että eläinsuojelu ja lastensuojelun tulisi tehdä enemmän yhteistyötä, koska tietyntyyppiset ongelmat perheessä ennakoivat muita ongelmia.

Väitöskirjan tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa omistajan ja koiran välisen suhteen arviointiin sekä uutta kotia etsivien koirien mahdollisten uusien kotien turvallisuuden arviointiin. Mikäli eläinsuojelutyöntekijät voisivat paremmin arvioida sijoitettavien koirien tulevia olosuhteita ja etsiä koirille sopivat omistajat, uudelleensijoitusten ja lopetusten määrä voisi alentua.

Taggart, Jill Monica (2011) Dog owner interaction style: the transmission of working models in human/non-human caregiving relationships. University of Southampton, School of Psychology, Doctoral Thesis, 293pp.

Millainen eläin voi hyvin? Voiko eläin olla onnellinen? Millaisissa olosuhteissa onnellisuutta voidaan ylläpitää?

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Eläinten ei siis lain mukaan tarvitse olla onnellisia tai niiden ei tarvitse tuntea positiivisia kokemuksia.

Usein huono terveys yhdistetään huonoon hyvinvointiin; huonoissa oloissa pidetyt siat ovat muita useammin sairaita. Kun olosuhteita parannetaan, usein myös eläinten terveys paranee. Usein ajatukset hyvinvoinnin parantamisesta liittyvät nimen omaan lähtökohtaisesti huonon elinympäristön parantamiseen. Entä jos parannettaisi jo valmiiksi hyvää elinympäristöä?
Ihmisillä huumorista ja nauramisesta on todettu olevan hyötyä sairauksista parantumisessa ja stressin vähentämisessä. Koska ainakin rotat nauravat, on syytä uskoa että eläimillä vaikutukset olisivat samankaltaisia. Sioilla, joille tarjottiin mahdollisuus suorittaa erilaisia tehtäviä, oli lyhyemmät toipumisajat ja parempi porsastuotos kuin niillä joilla mahdollisuutta ei ollut.

Jotta voitaisiin lisätä eläimen onnellisuutta, täytyy nähdä, miten eläimet osoittavat positiivisia tunteita käyttäytymisellään. Näitä hyvinvointiin liittyviä käyttäytymisiä on todettu useita.

  • Leikki
    eläin leikkii vähemmän silloin kun se voi huonosti
  • Lajitovereiden seura
    toisten rapsuttaminen ja rapsutetuksi tuleminen, läheisyys yms.
  • Turkinhoito
    Kylpeminen, sukiminen, rapsuttelu, nuoleminen, rypeminen (turkinhoito voi olla myös sijaistoimintaa srtessitilanteissa)
  • Tietyt ääntelyn muodot
    nauravat rotat, kehrääminen
  • Tiedonkeruu – uteliaisuus
    sellaista, jossa eläin etsii muutosta tai jossa eläin reagoi muutokseen
    palkitsevaa toimintaa

Mielihyvää aiheutuu monista eri asioista, mutta onnellisuus on enemmänkin mielentila joka on lähempänä hyvinvointia tai elämänlaatua. Onnellisuus taas on yksi vaikeimmista filosofisista termeistä, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa se näyttäisi koostuvan positiivisista tunteista ja positiivisista tapahtumista.

Eläinsuojelulaki haluaa suojella eläintä pahalta, muttei velvoita tarjoamaan sille mitään hyvää. On kuitenkin ymmärrettävää, että elämäänsä tyytyväinen eläin pystyy paremmin kohtaamaan haasteita. Sen sijaan että mietitään mikä kenellekin riittää, pitäisi ehkä keskittyä siihen, mitä kaikkea voisimme tarjota.

Alain Boissy, Gerhard Manteuffel, Margit Bak Jensen, Randi Oppermann Moe, Berry Spruijt, Linda J. Keeling, Christoph Winckler, Björn Forkman, Ivan Dimitrov, Jan Langbein, Morten Bakken, Isabelle Veissier, Arnaud Aubert, (2007), ’Review, Assessment of positive emotions in animals to improve their welfare’, Physiology & Behavior 92: 375–397.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960247