Ihmisen paras ystävä. Todellakin.

Viime aikoina on ollut esillä tutkimus, jonka mukaan on oletettavaa, että koira tuntee kuten ihmislapsi. Nou shit sherlock? Todella terävää päättelyä. Että eläimillä olisi tunteet?

Kaikki, jotka ovat eläinten kanssa enemmän tekemisissä, tietävät, että eläimillä on tunteet. Tämä on asia, jossa tiede kompastuu omaan nokkeluuteensa. Oletus on, että vain ihminen tuntee. Jos väität, että muutkin elolliset tuntevat, sinun pitää todistaa se tieteellisesti.

Kaikki, mitä tiedetään ihmisestä, on tutkittu eläimillä. Ihminen on eläin. Tästä voisi päätellä,  että eläimet ovat muiltakin osin samankaltaisia kuin ihmiset. Minusta pitäisi todistaa tieteellisesti, jos väittää, että eläimillä ei ole tunteita.

Kumpikin todistaminen on yhtä vaikeaa. Tutkitaan “älykkyyttä”, häntätumakkeita, kommunikaatiota, hännänpurentaa ynnä muuta. Ei tästä taida valmista tulla. Niin kauan, kun voi väittää, että eläimet eivät tunne tai ne ovat jotenkin tyhmiä, voidaan perustella surkeat olosuhteet ja huono käsittely. Hei, kamoon se on vain koira. Ei se nyt sentään ihminen ole.

No, joka tapauksessa. Tutkimuksen mukaan koirat haluavat auttaa ihmisiä, vaikkei niitä ole siihen koulutettu. Tutkimustilanteessa koira avasi ihmiselle oven, kun ihminen vain pystyi ilmaisemaan koiralle, mikä hänen päämääränsä on. Koirat avasivat ihmisille ovia yhtä usein kuin itselleen ja jatkoivat ovien avaamista, vaikka niitä ei palkittu. Siis kaikki tämä ilman mitään Operanttia Ehdollistamista.

Ja kysymys kuuluu, minkä ihmeen takia?

Applied Animal Behaviour ScienceSeptember 2013.

Eläimet, varsinkin koirat ovat äärimmäisen taitavia lukemaan ja tulkitsemaan omistajiensa ilmeitä ja eleitä. Huokaat ja valmistaudut nousemaan sohvalta ja koira on jo jääkaapilla odottamassa.

Ymmärtääkö eläin mitä toisen pään sisällä tapahtuu vai yhdisteleekö se mielessään vain asioita toisiinsa?

Apinoilla testattiin, tietävätkö ne mitä toiset apinat haluavat. Tutkimuksessa havaittiin, että apinat olivat valmiita jakamaan omastaan heikommin silloin, kun ne tiesivät vastakkaisen osapuolen juuri syöneen. Ne tuntuivat ymmärtävän, että jos toinen on juuri syönyt, se ei tarvitse enää ruokaa. Vastaavasti jos ne eivät olleet nähneet toisen syövän, ne olivat valmiita jakamaan omastaan.

Ehkäpä empatiaa?

Yuko Hattori; Kristin Leimgruber; Kazuo Fujita; Frans B.M. De Waal.(2012)

Kun seuraavaksi virittelet rotanloukkua, mieti tätä: olet tekemisissä vastustajan kanssa, jolla on tilastollisesti yhtä hyvä arviointi- ja päätöksentekokyky kuin itselläsi.

Ihmisiä ja rottia testattiin laboratoriossa, jossa koehekilöiden ja -eläinten päätöksentekokykyä testattiin moniaistiärsykkeillä. Ihminen käsittelee tunnetusti hitaammin näkö-kuin kuuloärsykkeitä. Sekä ihmisille että rotille annettiin yhtä aikaa tai peräkkäin ääniärsyke sekä visuaalinen ärsyke.

Havaittiin, että rotta tekee täsmälleen samalla tavalla päätöksiä kuin ihminenkin. Jotain kummallista aivoissa tapahtuu, kun ne onnistuvat synkronoimaan hitaammin käsiteltävän ärsykkeen yhdessä nopeammin käsiteltävän kanssa.

Nyt kun huomattiin että ihminen ja rotta ovat näinkin samanlaisia, voidaan tulevaisuudessa rottia tutkimalla selvittää lisää asioita ihmisistä. Ja toki kehittää uusia, toimivampia rotanloukkusovelluksia. Tai parempia elinoloja lemmikkirotille.

Raposo et al. 2012

Koiria pidetään älykkäinä. Kissoja pidetään suht älykkäinä mutta mahdottomina kouluttaa taipumaan ihmisen tahtoon. Sikoja pidetään älykkäinä, mutta niitä silti sorretaan. Apinoita pidetään älykkäinä. Rottia pidetään älykkäinä. Miten on hevosen laita?

Mielestäni hevosta ei pidetä älykkäänä. Ainakaan yleisesti. Kärjistetysti sanottuna perinteinen hevosen käsittely perustuu siihen, että hevoselle ei saa antaa valtaa, sille pitää näyttää kuka määrää, sen pitää tehdä kun käsketään, sille ei saa näyttää pelkoaan jne. Hyvin suoraviivaista ajattelua, johon usein liittyy jonkinasteinen pelko. Sanotaan vaikka että jos annat sille kädestä, se alkaa purra; jos annat sen päättää asioita se alkaa määräillä sinua.

Viimeaikaisten tutkimuksien mukaan hevosella on paljon aiemmin uskottua monipuolisempi oppimiskyky. Hevonen voi oppia hyvin haasteellisia tehtäviä, lisäksi sillä on kyky ongelmanratkaisuun. Jos kivikaudelta peräisin oleva menetelmä, jossa laitetaan rautaa suuhun, piiska käteen ja rautaa vielä kantapäihin tuntuu hurjalta niin eipä tunnu kovin fiksulta sekään, että ihminen kuvittelee hevosen kuvittelevan ihmisen olevan hevonen ja jahtaa sitä pyöreässä tarhassa join-upin nimissä.

Hevoselle voi opettaa vaikeita tehtäviä, kuten useista eri vaiheista koostuvia käytösketjuja. Kannattaa kokeilla ja todeta itsekin että viisashan se sittenkin on, pitää vaan itse opetella kouluttamaan.

[Sarkasmia] Vai onko tämä evoluutiota, onko hevonen kehittynyt älyllisesti vastaamaan paremmin ratsastajan apuihin?

Hanggi (2003), Discrimination learning based on relative size concepts in horses (Equus caballus), Applied animal behaviour science 3.

The Thinking Horse: Cognition and Perception Reviewed