Tutkijat kävivät läpi 60 GP hevosta ja niiden esittämät piaffet. Piaffesta analysoitiin lantion korkeus, niskan korkeus, niskan/kaulan korkein piste, ja etu- ja takakavion korkeuasema suhteessa säären ja vuohisen tasoon. Lisäksi koottiin tuomareiden pisteet.

Tulosten mukaan GP-hevosten esittämä piaffe ei vastaa FEIn kuvausta kyseisestä liikkeestä, vaikkakin tuomareiden linja näyttää olevan johdonmukainen.

Piaffen aikana lantio oli keskimäärin merkittävästi ylempänä kuin pysähdyksessä. Kaulan korkein kohta oli useimmin joku muu kuin niska piaffen aikana. Etukavio ei yltänyt säären puoliväliin eikä takakavio vuohiseen. Annettujen pisteiden määrällä ei ollut yhteyttä askelkorkeuteen, niskan korkeusasemaan eikä lantion tasoon.

Arvostelulajissa kokonaisuudella ja vaikutelmalla on suuri merkitys. Tuoko kokonaisvaikutelma pisteitä enemmän kuin liikkeiden tekninen suorittaminen? Tässä olisi yksi mielenkiintoinen tutkimuksen aihe – miten tuomarit oppisivat pikaisesti näkemään liikkeiden teknisen tason, vai onko se ylipäätään mahdollista, kun aikaa on vain vähän? Ja liikkeen kouluttamisen osalta olisi milenekiintoista nähdä, kannattaako lähteä liikkeelle asennosta vai liikkeestä vai jostain muualta.

A Comparison of Piaffe in Competition with the Fei Definition of the Movement (2014).

Hevosen kaulan asennon osuutta erilaisiin monimutkaisiin liikkumisen ongelmiin on pohdittu pitkään. Paljon erimielisyyttä liittyy vertikaalin takana liikkumiseen ja liikuttamiseen.

Tutkijat halusivat selvittää, onko pään ja kaulan asento muuttunut kouluratsatuskilpailuissa 25 vuoden aikana ja onko pään ja kaulan asennon ja sijoittumisen välillä korrelaatiota. He kävivät läpi olympialaisten GP-radat vuodelta 1992 ja World Cupin finaalin radat vuodelta 2008. Tutkijat keskittyivät koottuun laukkaan, koottuun raviin, passageen ja piaffeen.

Vertikaalin takana oltiin kootussa ravissa ja laukassa sekä vuonna 1992 että vuonna 2008. Todennäköisyys vertikaalin takana liikkumiseen piaffin ja passagen aikana oli merkittävästi suurempi vuonna 2008 kuin vuonna 1992. Ratsukon sijoitus oli todennäköisemmin parempi vuonna 2008, jos hevosen pää oli vertikaalin takana piaffin aikana.

Tulos tukee oletusta, jonka mukaan tuomarit eivät ole rankaisseet vertikaalin takana liikkumisesta.

Voisiko kyseessä olla sama ilmiö, kuin koirajalostuksessa? Ehkä silmä tottuu tiettyyn asentoon, ja ajan kuluessa vielä enemmän (tai sen yli) kyseisessä asennossa olevaa pidetään parempana?

Ehkä vertikaalin takana liikkumisen yleisyyteen on monta syytä: tuomarit, jotka palkitsevat tästä, ratsastajat, jotka uskovat menetelmästä olevan hyötyä ja valmentajat, jotka olettavat kyseisellä asennolla saavutettavan menestystä.

Onko kaikkien keinojen käyttö sallittua, jos ne parantavat tuloksia kilpailuareenalla? Pitäisikö hevosen koulutuksessa käyttää samoja pelisääntöjä kuin kilpailutilanteessa? Jos kilpailutilanteessa jokin asia on kielletty, onko se kuitenkin sallittua a) verryttelykentällä tai b) kotona, mikäli sen käyttö johtaa parempiin suorituksiin areenalla? Jos taas jokin asia on ei-toivottua tai kiellettyä kilpailutilanteessa, miten se voi olla kannattavaa kotona?

Esimerkiksi rullaaminen. Siinä hevosen pää on pakotettu voimalla luotilinjan taakse ja korkein kohta on kaula. Kouluradalla hevosen pään pitäisi olla luotilinjan etupuolella ja korkeimman kohdan pitäisi olla hevosen niska. Kukaan ei halua rullata kouluradalla, koska siitä menettää pisteitä. Kuitenkin rullaaminen tuottaa tuloksia – Nicole Uphoff, Isabell Werth ja Anky van Grunsven ovat esimerkkejä siitä, mitä rullaamalla voi saavuttaa.huutokauppaverkka

Toinen esimerkki estemaailmasta. Jos kilparadalla esteiden pudottamisesta saa virhepisteitä, miksi hevosia tuodaan ”opetusmielessä” esteen sekaan tavoitteena varovaisempi hyppy? Tai ”rapping” (onko suomenkielistä termiä?), jossa avustaja lyö hevosta erilaisilla välineillä hypyn aikana, tavoitteena jälleen varovaisempi hyppytyyli kilpa-areenalla.

Lisäksi on lukemattomia muita ei niin kivoja kikkoja, joilla hevosen suoritusta tai esiintymistä pyritään parantelemaan.

Pitäisikö rajoja olla?