Kuten useammin jo todettu, valinnan mahdollisuus lisää eläimen hyvinvointia. Otetaan esimerkiksi koira. On itsestäänselvää, että koira on tyytyväinen, jos se pääsee ulos kun sillä on pissahätä tai kun se pääsee siirtymään liian kylmästä paikasta lämpimään. Tai kun se saa päättää missä se nukkuu. Koira osaa hyvin tuoda esiin, mitä se haluaa. Se voi herättää yöllä jos sen täytyy päästä pihalle, se osaa haukkua ja tuijottaa anovasti kun ruoka-aika lähestyy ja niin edelleen. Nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä, mutta jos verrataan hevosen elämään, koira voi tehdä todennäköisesti enemmän omia ratkaisuja ja vaikuttaa elämäänsä enemmän omistajansa kautta kuin hevonen.
Hevosen kerjääminen usein huomataan, mutta muuten sen mielipiteet saattavat jäädä kuulematta. Hevonen ei huuda, kuten koira voi halutessaan huutaa, eikä hevonen ole välttämättä oppinut, että sen tekemisillä tai mielipiteillä olisi merkitystä, joten se keskittyy hiljaiseen vastarintaan räikeiden kannanottojen sijaan. Hevoselle tyypilliset tavat ilmaista itseään ovat kuopiminen, töninimen ja ilmeily. Sitten kun hevosen mielipiteitä aletaan kuulla, niitä alkaa myös tulla esiin. Mielipiteiden kuuleminen ei kuitenkaan tarkoita, että hevosen pitäisi antaa tästä lähtien tehdä mitä se haluaa ja milloin se haluaa. Fiksu ihminen käyttää hevosen mielipiteet omaksi edukseen ja hyödykseen. Hevosta voi myös johdatella valitsemaan samoja asioita kuin me itse.
Yksi käytännön asia, josta hevonen voi minun puolestani päättää on loimitus. Olen pitänyt pakkasrajana viittätoista astetta, jota kylmemmässä loimitan toisen hevosistani. Päätös perustuu osittain mutuun ja osittain empiriaan. Pakkasraja on selkeä, mutta on muutamia sellaisia säitä, että olen epävarma, kannattaako loimi laittaa. Tässä kohtaa päätin kysyä hevoselta ja opettaa sen kertomaan, haluaako se loimen vai ei. Moni hevonen osaa kertoa toiveistaan, mutta jos ei halua tarkkailla hienovaraisia merkkejä, voi opettaa itselleen sopivimman tavan ilmaista asia.
Minua itseäni on yllättänyt eniten se, että hevonen tykkää loimesta aika monellakin säällä. Tuulella, sateella ja kovalla pakkasella se haluaa loimen. Auringonpaisteessa ja tyynellä säällä sen sijaan harvemmin. Loimen käyttöön liittyy hienosäätöä, jos haluaa välttää sitä, että hevonen on yhä paksunevan loimikerroksen alla koko talvikauden. Loimeen voi liittyä myös epämukavuutta, siitäkin syystä sitä kannattaa käyttää harkiten. En ole itse vielä löytänyt sellaista loimiratkaisua, joka ei yön aikana kiristäisi edestä.
Jotta tulkinnanvara jäisi mahdollisimman pieneksi, on hyvä valita mahdollisimman selkeä valintatapa, eli jokin mukana kannettava juttu, joka ei ole koko ajan esillä. Toki on mahdollista laittaa hevoselle myös ”huonepalvelu-nappi” sen asumukseen, mutta sitten on syytä varautua myös palvelemaan. Tarvittavat ennakkotaidot loimihaasteeseen löytyvät kaikilta hevosilta, joita on loimitettu ja jotka käsittävät, että loimi lämmittää 🙂
p.s. tämän saman asian voi opettaa myös koiralle, jos epäröit haluaako se vaatetta päälleen ulkona.
Liittymällä jäseneksi saat harjoitusohjeet ja näet Taipaleen treenivideon.
(Jäsenyys on voimassa kuukauden, ja sillä pääset näkemään jokaiseen uuteen artikkeliin liittyvää lisämateriaalia)
Video: miten hevosen voi opettaa kertomaan, haluaako se loimen?
Askel askeleelta-ohjeet kouluttamiseen
Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.
Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.