Miten saat hevosen marssimaan itse traileriin – katso vinkit videolta!

Mikäli tutkimusta on uskominen, liki puolet hevosista kärsii kuljetus- ja lastausongelmista. Puolet hevosihmisistä ei kouluta hevosia lainkaan lastaukseen – eikö olekin uskomatonta! Ne, jotka kouluttavat tietoisesti, kouluttavat kyselytutkimuksen mukaan paineen ja rankaisujen avulla. Sitten seuraa mielenkiintoinen osuus: hevosen kouluttamattomuuden (koppiin vaan), paineen avulla kouluttamisen (luuta, liinat, säikyttely) ja kuljetuksessa havaittujen ongelmien välillä oli yhteys. Eli toisin sanoen, sitä todennäköisempää on saada lastausongelma, mitä vähemmän treenaa tai mitä enemmän hevosta treeneissä painostaa, pakottaa, juoksuttaa ja säikyttelee. Vastaavasti omaehtoisesti lastattavilla ongelmia esiintyi vähemmän ja riski joutua onnettomuuksiin oli pienempi.

Aiemmin ajattelin, että vapaana lastaamisen harjoittelu on turhaa, koska harvoin oikeilla matkoilla hevosta lähetellään ilman narua kyytiin. Sittemmin olen kuitenkin todennut, että yhtenä harjoituksena muiden joukossa sillä on paikkansa ja se sopii erityisesti niille, jotka reissaavat hevosen kanssa yksin ja sulkevat luukut ja takapuomin itse. Vapaana lastaamisessa näkyy heti motivaatio ja sen puute sekä se, onko harjoittelu maltettu tehdä loppuun asti kaikkine välivaiheineen. Se paljastaa ne kohdat, joissa on vielä parantamisen varaa. Vapaana lastautuminen on hauska testi siitä, missä vaiheessa lastaustreeni on. Se on kuitenkin eri asia kuin taluttamalla tai lähettämällä lastaaminen, mikä voi näkyä siinä, että hevonen on epävarma ja kömpelön oloinen. Tämä vaihe on kuitenkin ohimenevä ja monelle hevoselle terveellinenkin – oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vapaana lastaamisessa on nopeasti ajateltuna kolme lähestymistapaa. Yksi on sellainen, että hevonen koulutetaan palkkioiden avulla normilastaukseen ja sitten vain katsotaan, mitä se tekee kun narua ei ole. Toinen on se, että hevonen koulutetaan alun perinkin vapaana, eikä narua koskaan ole ollutkaan. Kolmas on se, että hevonen opetetaan menemään koppiin paineen avulla tai lähettämällä ja sitten vain katsotaan mitä tapahtuu kun narua ei ole. Tavasta riippuen vapaana lastaamisessa on oleellista, mihin ihminen sijoittuu. Onko ihminen lähettäjän paikalla, kopissa sisällä vai jossain muualla? Onko ihmisen sijaintipaikka hevoselle vihje mennä traileriin? Ja vielä oleellisempaa on kysyä, onko tällä merkitystä jos näin on? Mielestäni sillä on merkitystä, varsinkin jos hevonen on koulutettu painostamalla. Jos koulutus on tehty onnistuneesti, hevonenhan marssii koppiin kun ihminen näyttää pienenkin merkin. Eri asia on se, pysyykö hevonen kopissa ja millä fiiliksellä se koppiin menee. Lastaustilanteessa hevonen voi tehdä täsmälleen halutun asian, vaikka se ei siitä pitäisi – tähänhän ”ei kysellä”-koulutus perustuu. Vaikka hevonen menisi koppiin juosten, se voi silti olla hermostunut. Palkkioiden avulla koulutettu hevonen voi olla myös kiireinen koppiin mennessään. Kiireisyys on kuitenkin erilaista, kun motivaatio on erilainen. Tästä aiheesta tulee juttu myöhemmin!

No, joka tapauksessa vapaana lastaaminen pienimmillä mahdollisilla ihmisen antamilla merkeillä on mielestäni hyvä treeni. Siinä on muutamia erityisen hyviä puolia. 1) hevonen saa rauhassa tutustua kuljetusvälineeseen. Tämä on usein aliarvostettu asia. Päin vastoin, hevosen ei yleensä anneta jäädä katselemaan tai haistelemaan vaan hoputetaan suoraan kyytiin. On itsestäänselvää, että mitä enemmän hevonen saa välineeseen tutustua, sitä helpommin se kykenee menemään sisälle. 2) hevonen saa tuntumaa siltaan ja kopin liikkeisiin. Mikäli lastaamisen ottaa vain talutusharjoituksena, tulee usein auttaneeksi hevosta jossain määrin. Kun se menee vapaana koppiin, se voi ponnistaa kyytiin lastaussillan sivusta ja työntää päätään etupuomin alta. Mikäli hevosen annetaan (turvallisuus huomioiden) tehdä näitä kommervenkkejä, se huomaa yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Monelle hevoselle tyypillinen tapa kiertää lastaussillan sivuun jää kokonaan pois ilman toimenpiteitä, jos hevosen annetaan sitä tehdä ja laitetaan samalla sen motivaatio kuntoon. 3) koulutus toimii kognitiivisena virikkeenä. Kun koulutus perustuu täysin omaehtoisuuteen ja hevosella on milloin tahansa mahdollisuus poistua tilanteesta, kyseessä on virike ja se lisää hevosen hyvinvointia väsyttämällä päätä hyvällä tavalla – kyseessä on siis aivopähkinä tehokkaimmasta päästä.

Omaehtoisessa lastaustreenissä on eroa lähettämällä tai taluttamalla tehtävään harjoitteluun. Hevosella on vapaus tehdä mitä se haluaa, joten se käyttää välineitä usein totutusta poikkeavalla tavalla. Tämä ilmiö täytyy huomioida turvallisuudessa, eli varmistaa, että rakenteet ovat hevoselle turvallisia ja sillä on riittävät edellytykset selvitä pienistä ongelmanratkaisutehtävistä. Kaikille hevosille tämä treeni ei sovi – joillekin se voi olla liian itsenäistä toimintaa, johon ne kaipaavat ihmisen apua.

Omaehtoinen lastautuminen on monen haave ja tulevaisuuden toive, mutta se on oikeasti helpompaa kuin voit kuvitella! Aloita jo tänään jättämällä kaikki painostus pois tavallisesta lastaustreenistä ja tee havaintoja. Mihin hevonen menee jos sillä on vaihtoehtoja? Tuleeko se koppiin vain sinun perässäsi? Onko sen motivaatio kunnossa? Muuttuuko se kopissa kiireiseksi? Miten se osaa peruuttaa alamäkeen? Osaako se peruutusmerkin?

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan vinkit omaehtoisen lastautumisen harjoitteluun. Näet myös 25 muuta hevosiin liittyvää videota ja yhteensä liki 60 muuta jäsenille tarkoitettua videota!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Padalino et al., 2016

Lastaustrilogia osa 2 – takapuomin kirous

Hevonen kyllä menee traileriin, mutta ei pysy siellä ja säntää vauhdilla ulos varsinkin jos joku yrittää kiinnittää takapuomin. Tämä on lähes yhtä yleinen ongelma kuin se, ettei hevonen halua mennä traileriin. Lue haluamisesta lisää täältä.

Takapuomin kirous on hankala ongelma käsitellä, koska hevosta on hyvin vaikeaa saada väkisin pidettyä kopissa ja estää ulos peruuttaminen. Väkisin pitäminen voi aiheuttaa vaaratilanteita, joissa hevonen voi rikkoa itsensä tai käsittelijä voi olla vaarassa ollessaan hevosen takana. Jos hevonen menee koppiin, mutta ei pysy siellä, on koulutus jo puolitiessä. On löydetty motivaatio ja saatu hevonen menemään ahtaaseen tilaan, joka on kolmesta suunnasta suljettu. Neljäs suunta on yleensä vaikein, koska hevonen kyllä tiedostaa olevansa suljetussa tilassa ja siitä tulee ajan mittaan taitava vastustaja. Osa hevosista jopa jättää toisen takajalan sen verran sillalle, että takapuomia ei pysty laittamaan kiinni ja moni sinkoaa pihalle, kun lastaaja yrittää korjata puuttuvaa jalkaa sisälle.

Hevosta voi huijata kerran tai kaksi niin, että joku nopeakätinen ehtii sulkea takapuomin ennen kuin hevonen ehtii pihalle. Parin tällaisen kokemuksen jälkeen hevonen ei anna tilanteen edetä tähän asti, vaan varmuuden vuoksi peruuttaa ulos. Takapuomiin liittyvä ongelma on sekin, että hevonen pyrkii ensin puomin läpi ja sitten ali. Takapuomi on monesti kaikkein vaikein palikka lastaamisessa, koska sen aiheuttama reaktio hevosessa voi kärjistyä nopeasti hätätilanteeksi – joskus hevonen hyppii joka suuntaan, joskus se hyppää etupuomin päälle tai pyrkii etuovesta ulos. Sama pätee siihen, kun hevoseen laitetaan muuta painetta takaapäin lastaustilanteessa. Kaikki nämä ovat huonoja vaihtoehtoja silloin, kun puhutaan isosta eläimestä ahtaassa ja suljetussa tilassa.

Lastaustilanteessa usein myös takana seisovat ihmiset aiheuttavat ulos peruuttamisen; varsinkin jos hevosella on kokemusta avustetusta lastaamisesta. Se oppii saaliseläimenä nopeasti lukemaan vaaranmerkkejä tilanteesta kuin tilanteesta, eikä uhkailu tästäkään syystä ole kestävin tapa lastauskouluttaa hevosta. Lastaustilanteessa hevosen älykkyys tulee hyvin selkeästi esille – jokaisella hevosella on olemassa kiinteästi henkiinjäämiseen liittyvät taidot, kuten vaaran välttely.

Ratkaisu takapuomiongelmaan löytyy koulutuksen vaikeuttamisesta. Tilanne jää usein junnaamaan paikalleen siihen pisteeseen, että hevonen kävelee sisälle traileriin, mutta ei pysy siellä eikä kestä yhtään häiriötä. Riski junnaamiselle on suuri, jos hevonen on laitettu traileriin aasi-porkkana-systeemillä, eli ruokakupilla houkuttelemalla. Silloin moni hevonen käy hakemassa suun täyteen palkkaa ja peruuttaa sillalle syömään. Koulutus yleensä etenee hyvin, jos otetaan muutama selkeä välitavoite ja mietitään koulutuksen vaiheistus kunnolla läpi. Usein nimittäin lastaajakaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai pitäisi tapahtua, kun hevonen on sisällä. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska ongelmataoausten kohdalla tilanne on lastaajallekin täysin uusi.

Jokaisella on oma tapansa lastata. Joku haluaa avustajan mukaan, toinen haluaa pärjätä yksin. Nämä ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat lastausharjoitteluun. Siksi olisi hyvä miettiä asiaa ja kuvailla mielessään, miltä se oman hevosen lastaaminen näyttää silloin kun se on valmis.

Vinkit takapuomin kirouksen purkamiseen:

1. Mieti alusta asti, miten voit asteittain vaikeuttaa koulutusta niin, että a) motivaatio pysyy kunnossa ja b) tehtävä vaikeutuu, mutta pysyy riittävän helppona
2. Mieti, miten voit hallita palkkiota siten, että hevonen ei kokisi ulos ryntäämistä palkitsevaksi.
3. Mieti, voitko harjoitella takapuomin käyttöä jossain muualla kuin trailerissa.

Liittymällä jäseneksi näet videolta käytännön vinkit, joiden avulla pääset eteenpäin takapuomin kirouksen kanssa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.