Miten saat hevosen marssimaan itse traileriin – katso vinkit videolta!

Mikäli tutkimusta on uskominen, liki puolet hevosista kärsii kuljetus- ja lastausongelmista. Puolet hevosihmisistä ei kouluta hevosia lainkaan lastaukseen – eikö olekin uskomatonta! Ne, jotka kouluttavat tietoisesti, kouluttavat kyselytutkimuksen mukaan paineen ja rankaisujen avulla. Sitten seuraa mielenkiintoinen osuus: hevosen kouluttamattomuuden (koppiin vaan), paineen avulla kouluttamisen (luuta, liinat, säikyttely) ja kuljetuksessa havaittujen ongelmien välillä oli yhteys. Eli toisin sanoen, sitä todennäköisempää on saada lastausongelma, mitä vähemmän treenaa tai mitä enemmän hevosta treeneissä painostaa, pakottaa, juoksuttaa ja säikyttelee. Vastaavasti omaehtoisesti lastattavilla ongelmia esiintyi vähemmän ja riski joutua onnettomuuksiin oli pienempi.

Aiemmin ajattelin, että vapaana lastaamisen harjoittelu on turhaa, koska harvoin oikeilla matkoilla hevosta lähetellään ilman narua kyytiin. Sittemmin olen kuitenkin todennut, että yhtenä harjoituksena muiden joukossa sillä on paikkansa ja se sopii erityisesti niille, jotka reissaavat hevosen kanssa yksin ja sulkevat luukut ja takapuomin itse. Vapaana lastaamisessa näkyy heti motivaatio ja sen puute sekä se, onko harjoittelu maltettu tehdä loppuun asti kaikkine välivaiheineen. Se paljastaa ne kohdat, joissa on vielä parantamisen varaa. Vapaana lastautuminen on hauska testi siitä, missä vaiheessa lastaustreeni on. Se on kuitenkin eri asia kuin taluttamalla tai lähettämällä lastaaminen, mikä voi näkyä siinä, että hevonen on epävarma ja kömpelön oloinen. Tämä vaihe on kuitenkin ohimenevä ja monelle hevoselle terveellinenkin – oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vapaana lastaamisessa on nopeasti ajateltuna kolme lähestymistapaa. Yksi on sellainen, että hevonen koulutetaan palkkioiden avulla normilastaukseen ja sitten vain katsotaan, mitä se tekee kun narua ei ole. Toinen on se, että hevonen koulutetaan alun perinkin vapaana, eikä narua koskaan ole ollutkaan. Kolmas on se, että hevonen opetetaan menemään koppiin paineen avulla tai lähettämällä ja sitten vain katsotaan mitä tapahtuu kun narua ei ole. Tavasta riippuen vapaana lastaamisessa on oleellista, mihin ihminen sijoittuu. Onko ihminen lähettäjän paikalla, kopissa sisällä vai jossain muualla? Onko ihmisen sijaintipaikka hevoselle vihje mennä traileriin? Ja vielä oleellisempaa on kysyä, onko tällä merkitystä jos näin on? Mielestäni sillä on merkitystä, varsinkin jos hevonen on koulutettu painostamalla. Jos koulutus on tehty onnistuneesti, hevonenhan marssii koppiin kun ihminen näyttää pienenkin merkin. Eri asia on se, pysyykö hevonen kopissa ja millä fiiliksellä se koppiin menee. Lastaustilanteessa hevonen voi tehdä täsmälleen halutun asian, vaikka se ei siitä pitäisi – tähänhän ”ei kysellä”-koulutus perustuu. Vaikka hevonen menisi koppiin juosten, se voi silti olla hermostunut. Palkkioiden avulla koulutettu hevonen voi olla myös kiireinen koppiin mennessään. Kiireisyys on kuitenkin erilaista, kun motivaatio on erilainen. Tästä aiheesta tulee juttu myöhemmin!

No, joka tapauksessa vapaana lastaaminen pienimmillä mahdollisilla ihmisen antamilla merkeillä on mielestäni hyvä treeni. Siinä on muutamia erityisen hyviä puolia. 1) hevonen saa rauhassa tutustua kuljetusvälineeseen. Tämä on usein aliarvostettu asia. Päin vastoin, hevosen ei yleensä anneta jäädä katselemaan tai haistelemaan vaan hoputetaan suoraan kyytiin. On itsestäänselvää, että mitä enemmän hevonen saa välineeseen tutustua, sitä helpommin se kykenee menemään sisälle. 2) hevonen saa tuntumaa siltaan ja kopin liikkeisiin. Mikäli lastaamisen ottaa vain talutusharjoituksena, tulee usein auttaneeksi hevosta jossain määrin. Kun se menee vapaana koppiin, se voi ponnistaa kyytiin lastaussillan sivusta ja työntää päätään etupuomin alta. Mikäli hevosen annetaan (turvallisuus huomioiden) tehdä näitä kommervenkkejä, se huomaa yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Monelle hevoselle tyypillinen tapa kiertää lastaussillan sivuun jää kokonaan pois ilman toimenpiteitä, jos hevosen annetaan sitä tehdä ja laitetaan samalla sen motivaatio kuntoon. 3) koulutus toimii kognitiivisena virikkeenä. Kun koulutus perustuu täysin omaehtoisuuteen ja hevosella on milloin tahansa mahdollisuus poistua tilanteesta, kyseessä on virike ja se lisää hevosen hyvinvointia väsyttämällä päätä hyvällä tavalla – kyseessä on siis aivopähkinä tehokkaimmasta päästä.

Omaehtoisessa lastaustreenissä on eroa lähettämällä tai taluttamalla tehtävään harjoitteluun. Hevosella on vapaus tehdä mitä se haluaa, joten se käyttää välineitä usein totutusta poikkeavalla tavalla. Tämä ilmiö täytyy huomioida turvallisuudessa, eli varmistaa, että rakenteet ovat hevoselle turvallisia ja sillä on riittävät edellytykset selvitä pienistä ongelmanratkaisutehtävistä. Kaikille hevosille tämä treeni ei sovi – joillekin se voi olla liian itsenäistä toimintaa, johon ne kaipaavat ihmisen apua.

Omaehtoinen lastautuminen on monen haave ja tulevaisuuden toive, mutta se on oikeasti helpompaa kuin voit kuvitella! Aloita jo tänään jättämällä kaikki painostus pois tavallisesta lastaustreenistä ja tee havaintoja. Mihin hevonen menee jos sillä on vaihtoehtoja? Tuleeko se koppiin vain sinun perässäsi? Onko sen motivaatio kunnossa? Muuttuuko se kopissa kiireiseksi? Miten se osaa peruuttaa alamäkeen? Osaako se peruutusmerkin?

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan vinkit omaehtoisen lastautumisen harjoitteluun. Näet myös 25 muuta hevosiin liittyvää videota ja yhteensä liki 60 muuta jäsenille tarkoitettua videota!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Padalino et al., 2016

Lastaustrilogia osa 1 – kaikki lähtee asenteesta

Nyt on hyvä aika viimeistään laittaa lastaus kuntoon kesän rientoja varten. Hyvä tapa testata, onko lastaaminen ongelma, on tarjota mahdollisuus mennä traileriin. Jos avoinna oleva traileri hylkii hevosta, voidaan arvata että lastaus ei tule olemaan helppoa. Olisiko korkea aika lopettaa jatkuva stressaaminen siitä, päästäänkö kisoista kotiin ja ollaanko ajoissa paikalla? Olisiko aika säästää hevosen paukut varsinaiseen kilpailusuoritukseen ja jättää matkustamisen turhat rasitukset minimiin?

Tämän lastausaiheisen kirjoitusten sarjan aloittaa pohdinta siitä, mitkä ovat avaintekijöitä lastaamisen menestyksellisessä harjoittelussa. Lastausongelmia on karkeasti kolmenlaisia; ensimmäisen tyypin ongelma liittyy koppiin menemiseen, joka ei onnistu. Toisen tyypin ongelma liittyy takapuomiin – kaikki on hyvin kunnes takapuomi liikahtaa ja hevonen ampuu pihalle. Kolmas tyyppi liittyy matkustamiseen – kun auto käynnistyy, alkaa kolaaminen. Muitakin ongelmia toki voi olla, mutta nämä kolme on selkeästi tunnistettavissa.

Lastaaminen on aidosti vaarallinen tilanne ja jokaisella on oma tyylinsä lähestyä sitä. Usein joudutaan aloittamaan koulutus alusta, jos hevosella on huonoja kokemuksia. Onneksi kuitenkin edistyminen on nopeaa silloin, kun löytyy todellinen motivaatio sekä lastaajalle että lastattavalle.

Mikä on helppoa?

Helpon määrittely riippuu ihmisestä ja hänen kokemuksistaan. Joku voi pitää helppona lastattavana hevosta, jonka lastaus kestää alle 45 minuuttia. Toinen taas ajattelee helpoksi sen, että pystyy yksin lastaamaan ja purkamaan hevosen. Joku pitää helppona lastauksena sitä, että hevonen menee suoraan koppiin silmät peitettyinä tai liinojen kanssa. Ensin pitää miettiä kenen kannalta helppoutta ajattelee. Se, mikä on omistajalle helppoa, ei välttämättä ole hevosen kannalta sitä. Mikäli halutaan tehdä lastaamisesta hevoselle helppoa, on usein asetuttava hevosen asemaan ja pohdittava asiaa sen kannalta. Onko koppi viimeinen mahdollinen paikka, johon hevonen kävelee omaehtoisesti? Vai pyrkiikö hevonen koppiin hinnalla millä hyvänsä? Hevosen näkökulman hahmottelu on erittäin hyvä idea, koska varsinkin silloin kun puhutaan kilpahevosista on järkevää ottaa niiden suorituskyky huomioon. Miten homma sitten tehdään hevoselle helpoksi? Jaetaan se osiin ja treenataan pala kerrallaan. Mieti ensin oma tavoitteesi; miten haluat hevosesi lastautuvan. Haluatko itse olla aktiivisessa roolissa ja vetää, työntää ja avustaa vai haluatko että hevonen menee itse koppiin? Kaikki on mahdollista!

Mikä on rankkaa?

Koppiin kävely ei harjaantuneelle hevoselle ole kovin raskasta. Sen sijaan matkustaminen on rankkaa – tunnin matka vastaa yhtä pitkää lenkkiä. Kokemattomalle hevoselle lastausharjoittelu on myös fysiikkatreeni – kuinka usein hevonen noin muuten vaan peruuttaa alamäkeen? Henkisesti lastausharjoittelu voi olla myös raskasta, riippuen hevosen taustasta ja edellisistä kokemuksista. Lähtökohtaisesti kannattaa ajatella, että kokonaisuudessaan lastaustreeni on hevoselle raskasta. Kun tämän pitää mielessä, ei niin helposti tule vedettyä överiksi.

Lastaajalle on rankkaa muuttaa omaa asennettaan ja toimintatapaansa, mikä on yleensä väistämätöntä uudelleenkoulutuksen ollessa kyseessä. Lastaajalle on rankkaa myös se, että hevoselle pitää antaa aikaa eikä kannata olla koko ajan kannustamassa tai päsmäröimässä. On rankkaa pysyä rauhallisena ja säilyttää maltti. On raskasta ottaa vastaan neuvoja monesta suunnasta ja suhtautua niihin.

 

Mikä merkitys asenteella on?

Ei ole aivan sama, meneekö hevonen koppiin painostettuna vai omaehtoisesti. Se voi riittää monelle, että hevonen menee tai itkee ja menee, mutta kun palataan suorituskykyyn, niin oletko varma että haluat ottaa sen riskin ja antaa muille sen edun? Mitä jos se viimeisen pystyn edellyttämä terävyys lentää ripulin mukana jo tallin pihalle? Lastaajan asenne tilannetta, hevosta ja mahdollista ongelmaa kohtaan ratkaisee monen asian. Mikäli lastaaja asennoituu siten, että mitään ongelmaa ei ole, ei muutostakaan voi tapahtua. Omaa tai varsinkaan toisen asennetta voi olla mahdoton muuttaa, varsinkin kun muutos edellyttää toiminnan muuttamista ja uuden tiedon tai näkökulman omaksumista.

Hevosen halutaan melkein aina olevan passiivinen koulutustilanteessa ja yksinkertaisesti tekemään mitä pyydetään hyvin rauhallisesti ja eleettömästi. Hevonen muuttuu pelottavaksi jos se ilmentää motivaatiotaan. Tämä on selkeä ero vaikkapa koirakoulutukseen, jossa on ihan ookoo jos koira innostuu ja ilmentää motivaationsa. Itse olen sitä mieltä, että kuopiminen lastaussillalla on erittäin hyvä juttu ja koko alkuvaiheen lastauskoulutuksen tavoite. Kun hevonen kuopii sillalla tai vetää taluttajaa traileria kohti, voi lastaaja poksauttaa mielessään tai oikeasti vappuisen kuoharin – ollaan oikealla reitillä! Mitä omaehtoisemmin hevosen annetaan toimia, sitä enemmän se tekee kuten haluamme sen tekevän. Edellyttäen luonnollisesti, että teemme siitä mitä haluamme sen tekevän, kannattavaa. Kun motivaatio on kunnossa, osa ongelmista korjaantuu itsestään. Tästä hyvänä esimerkkinä sivuluisu, eli lastaussillan sivuun kiertäminen. Se jää itsestään pois, kun motivaatio korjataan.

Lastaussarjan seuraavassa osassa keskitytään takapuomiproblematiikkaan!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa perehdytään lastauksen harjoitteluun ja miten saadaan hevonen ylipäänsä traileriin sisälle 🙂

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastausongelman monet kasvot

Hevonen ja traileri eivät ole lähtökohtaisesti ylimmät ystävykset. Hevosen dna:han ei ole koodattu sitä, miten traileriin mennään ja siellä pysytään. Esimerkiksi verrattuna kissaan, hevonen on usein hankalampi lastattava, koska sille on epälajityypillistä hakeutua ahtaisiin suljettuihin tiloihin. Yleisesti ottaen puhutaan lastausongelmasta, vaikka ongelmien ilmentymisessä on suuria hevoskohtaisia eroja.

Lastautuminen ja matkustaminen eivät ole hevosen ominaisuuksia, vaan taitoja. Taitoja on mahdollista kehittää jatkuvasti. Jos tällä hetkellä kisareissujen toiseksi suurin huoli on lastaaminen, mieti kuinka huojentavaa on kun siitä ei enää tarvitse stressata.

Itse asiassa traileriin menemisen ongelmat ovat melko yksinkertaisia ratkoa. Tällaisen hevosen tunnistaa siitä, että trailerin nähdessään se osoittaa stressin merkkejä ja yrittää vaihtaa suuntaa. Mitä enemmän huonoja kokemuksia hevosella on lastaamisesta tai matkustamisesta, sitä pidempi prosessi kouluttaminen on.

Isojen hevosten tyypillinen ongelma on se kohta, kun etujalat  tulevat lastaussillan yläosaan. Ne usein mittailevat traileria ja epäilevät, mahtuvatko sisälle. Ne saattavat lyödä päänsä ulos peruuttaessaan. Näiden osalta ongelma usein ratkeaa heti, kun ne saavat riittävästi kokemuksia mahtumisesta.

Osa hevosista menee mielellään sisään, mutta jos joku koskee takapuomiin tai liikkuu niiden takana, ne ampuvat vauhdilla ulos. Tämä ongelma on kinkkinen, koska tähän ei auta ns. vanhan kansan menetelmät, eli liinat tai takaa painostaminen. Näiden hevosten hyvä puoli on usein se, että itse traileriin meneminen ei ole ongelma.

Näiden lisäksi on hevosia, jotka kokevat matkustamisen ahtaassa tilassa epämiellyttävänä. Ne eivät halua tai uskalla ottaa tukea seinistä tai etupuomista ja saattavat pelätä kaatuvansa matkan aikana. Nämä hevoset saattavat ilmentää epämukavuutta kuopimalla tai stressaamalla muuten.

Yksi lastausongelmista ei ole varsinaisesti lastausongelma. Se on sosiaalisen eristämisen aiheuttama stressi. Sen voi havaita siitä, että hevonen menee traileriin kaverin kanssa, mutta ei yksin.

Tässä muutama vinkki, joilla oman hevosen ongelmaa voi lähestyä:

  1. Analysoi, missä osa-alueessa hevosellasi on ongelma. Eikö se halua traileriin, vai tuleeko se sieltä liian pikaisesti pois? Meneekö se kiltisti, mutta ei rauhoitu matkustamiseen? Onko se hyperreaktiivinen takana tapahtuvaan liikkeeseen?
  2. Varmista, että hevonen haluaa traileriin. Sillä täytyy olla joku syy sisälle menemiseen. Syy voi olla se, että muualla on kurjaa (en suosittele) tai se, että trailerissa on mukavaa.
  3. Varmista, että hevonen osaa eteen- ja peruutusmerkin. Oletko huomannut, että kun hevosta vedetään lastaussillalla narusta eteenpäin, se oikeasti reagoikin peruuttamalla ulos? Tämä voi tarkoittaa sitä, että jo perustaitojen harjoittelulla pääsee pitkälle.
  4. Mieti myös omaa toimintaasi. Hermojen menettäminen johtaa usein arvaamattomaan käyttäytymiseen lastaustilanteessa, mikä ei vie prosessia yhtään eteenpäin. Pysy siis rauhallisena, äläkä ota hevosen käyttäytymistä henkilökohtaisesti.

Olen kehittänyt ja testannut TRO-lastausmenetelmän, jonka avulla ratkaisu voidaan löytää jokaiseen edellä mainittuun ongelmatyyppiin. Koulutusjakson läpikäyneillä hevosilla lastaamiseen kuluva aika lyheni merkittävästi, stressi- ja pakoreaktiot vähentyivät sekä hevosten syke lastaustilanteessa aleni merkittävästi lähtötasoon verrattuna.

Onko tallillanne muutama muukin, jolla on parannettavaa lastaamisessa? Nyt on mahdollista saada pienryhmissä viikottaista lastausvalmennusta kotitallillanne. Koulutus sopii kaikille, vaikka ns. ongelmaa ei olisikaan tai vaikka aloittaisit aivan alusta varsan kanssa. Vaikka kaikki menisi hyvin, voi tavoitteen aina laittaa korkeammalle; jos hevonen menee hyvin koppiin ja matkustaa hyvin, tavoitteena voi olla se, että saat hevosen lastattua ilman avustajaa.

Dia1

 

 

Pikaopas lastauskoulutukseen

Tässä pikaohje lastausharjoitteluun.

Ennen aloittamista mieti, mitä haluat ja keskity siihen. Tee vain yhtä vaihetta kerrallaan ja muista, että toistot ovat avain onnistumiseen. Muista käyttää hyviä vahvisteita, joiden eteen hevonen on halukas näkemään vaivaa. Muista, että hevosen pitäisi oma-aloitteisesti mennä alustoille, yritä malttaa mielesi äläkä liikaa ohjaile, kisko tai painosta hevosta. Vain rentona ja rauhallisena se voi oppia. Tässä harjoituksessa hevosen ei tarvitse osata muuta kuin kävellä eteenpäin, seisoa paikoillaan ja peruuttaa.

Yksityiskohtaisemmat, päivitetyt harjoitusohjeet, päivitetyt opasvideot ja henkilökohtaisen ohjauksen saat, kun osallistut Koirakoulu Verkossa -lastauskurssille elokuussa. 

Vaihe 1. kävely kovalla alustalla

– tämän vaiheen tarkoituksena on saada hevonen kävelemään mielellään kovan alustan, kuten vanerilevyn päällä

– alkuun monet hevoset vierastavat maassa olevaa levyä, palkitse hevosta pienestäkin lähestymisestä; jos hevonen menee levyn päälle helposti, voit hypätä seuraavaan vaiheeseen

http://www.youtube.com/watch?v=Slfgdfc5YZo

Vaihe 2. rampilla kävely

– seuraavassa vaiheessa hevosen tulisi kulkea rampin yli suoraan ilman että se astuu reunalta alas

– ramppi on ikään kuin silta, joka kumisee ontosti – jälleen palkkaa onnistumisista ja ole itse mahdollisimman vähäeleinen

http://www.youtube.com/watch?v=Zf7gOZGfczo

Vaihe 3. rampilla peruuttaminen

– jotta hevonen voi turvallisesti tulla trailerista ulos, sen tulee osata peruuttaa sillalla suoraan siten, ettei se astu reunan yli

http://www.youtube.com/watch?v=DE-1tNkaT3Y

Vaihe 4. katoksen alla kävely

– katos on traileri ilman umpiseiniä; tämä on tärkeä vaihe nk. ”laitakammoisille”

– anna hevosen rauhassa tutustua rakenteeseen ja palkitse pienistäkin edistymisistä

http://www.youtube.com/watch?v=dwnRrAtYQ6o

Vaihe 5. pressukatos

– tämä on tavallaan traileri

– harjoittele läpikävelyä, katoksen alla seisomista sekä katoksen alta peruuttamista

http://www.youtube.com/watch?v=ggYModYHWE8

Näiden vaiheiden jälkeen on syytä harjoitella vielä oikealla trailerilla. Edellä mainituista vaiheista on se hyöty, että koulutus voidaan tehdä pienissä osissa ja edetä vähitellen. Monelle hevoselle oikean trailerin kanssa harjoittelu on vaikeaa, kun hevonen ei suostu menemään lähellekään koko vekotinta eikä sitä päästä riittävän usein palkkaamaan, jolloin se turhautuu.